Olet täällä

Taas täällä

Me Lopettajat on keskustelupalsta niille, jotka jo seilaavat selvillä vesillä tai horisontissa siintää elämä ilman alkoholia. Kirjoittaminen vaatii rekisteröitymisen.

Valvoja: Päihdelinkin toimitus

Re: Taas täällä

ViestiKirjoittaja Uratykinloppu » 9.1.2020 22:31:03

Kuulostaa kovin samanlaiselta, itselläkin ollut vaikeuksia rauhoittua ja viina on ollut siinä jonkinlainen keino tasata, muuten olen aina touhuamassa jotakin. Nyt opettelen ottamaan rennommin enkä suorita ylivastuullisesti kaikkea. Työssä ja opinnoissa olen menestynyt todella hyvin koska intensiteetti on ollut niin kova. Ruoskin itseni yleensä sellaisiin suorituksiin että muut eivät pysy perässä. Nyt olen hypännyt siitä oravanpyörästä pois.

Pitää vähän varoa että urheilusta ei tule liian suorituskeskeistä kun ennätin jo miettiä että pitäisikö kesään treenata aerobinen taso maratooniin ja salilla 6 kuukauden penkkitavoite olisi 1,5 kertaa oma paino ja sitten tempauksiin ja työntöihin vielä oman painon ylittävät lukemat teknisyyden kehittämiseksi. Kaikenlaisia tavoitteita alkoi ihan huomaamatta syntymään...

Yritän höllätä vähän mutta siitä en kokonaan pääse etteikö tavoitteellisuus jollakin tavoin näkyisi omassa tekemisessä.
Uratykinloppu
Vahvasti panostava jäsen
 
Viestit: 83
Liittynyt: 4.2.2019 12:31:23
Ollut raittiina

Re: Taas täällä

ViestiKirjoittaja woody » 10.1.2020 05:27:22

Puutiainen kirjoitti:
woody kirjoitti:Olo on tasainen ja hyvä. Tästä on hyvä jatkaa.


Tasainen on just hyvä:) Itse olen yleisesti ottaen tosi tunteilla käyvä ja siksi iloinen myös omasta tänhetkisestä mielen tasaisuudesta.


Juuri näin. Tänään aivan liian pitkä työpäivä ja tunnistan jo sen, miten ylitän selkeästi oman jaksamiseni rajat. Hilkulla on, että tämä rauhallinen ja tasainen fiilis on kohta mennyttä, ellen varmista joka päivälle riittävää palutumisaikaa. Huomenna selviää pitääkö viikonloppunakin tehdä hommia - mun pitäisi yksinkertaisesti sanoa, etten jaksa. Da.
woody
Vahvasti panostava jäsen
 
Viestit: 125
Liittynyt: 17.2.2008 08:30:38
Ollut raittiina

Re: Taas täällä

ViestiKirjoittaja woody » 10.1.2020 05:38:36

Uratykinloppu kirjoitti:Kuulostaa kovin samanlaiselta, itselläkin ollut vaikeuksia rauhoittua ja viina on ollut siinä jonkinlainen keino tasata, muuten olen aina touhuamassa jotakin. Nyt opettelen ottamaan rennommin enkä suorita ylivastuullisesti kaikkea. Työssä ja opinnoissa olen menestynyt todella hyvin koska intensiteetti on ollut niin kova. Ruoskin itseni yleensä sellaisiin suorituksiin että muut eivät pysy perässä. Nyt olen hypännyt siitä oravanpyörästä pois.

Pitää vähän varoa että urheilusta ei tule liian suorituskeskeistä kun ennätin jo miettiä että pitäisikö kesään treenata aerobinen taso maratooniin ja salilla 6 kuukauden penkkitavoite olisi 1,5 kertaa oma paino ja sitten tempauksiin ja työntöihin vielä oman painon ylittävät lukemat teknisyyden kehittämiseksi. Kaikenlaisia tavoitteita alkoi ihan huomaamatta syntymään...

Yritän höllätä vähän mutta siitä en kokonaan pääse etteikö tavoitteellisuus jollakin tavoin näkyisi omassa tekemisessä.


No kylläpä kuulostaa tutulta. Mulla on nyt päätöksenteon paikka töissä - menenkö mukaan siihen hillittömään ylityörumbaan, jolle ei loppua näy (deadlineen 2 viikkoa, mutta kun kaikki muu jää tekemättä tässä kohtaa, niin eihän se kiire kahden viikon kuluttua ole ohitse) vai ilmoitanko reilusti, missä menee jaksamiseni rajat. Miten se voi olla näin vaikeaa? No siksi kait, että jotakin outoja kiksejä saa siitä, kun paiskoo hullunlailla töitä (tai mitä tahansa se milloinkin on). Mutta ei tämä tervettä ole - siitä suhtautumisesta on tasapaino kaukana.

Tuosta tavoitteellisuudesta urheilussa: siinä olen onnistunut vähän hellittämään ja jotenkin näkemään kokonaisuuden. Väliin rauhallista yin joogaa tai vastaavaa, niin sitten se oma treenikin kulkee sujuvammin.

Opettelua tämä on jatkuvasti. Ehkä hyvä niin.
Ja raittiita päiviä on kertynyt 14 päivää!
woody
Vahvasti panostava jäsen
 
Viestit: 125
Liittynyt: 17.2.2008 08:30:38
Ollut raittiina

Re: Taas täällä

ViestiKirjoittaja lomapuisto » 10.1.2020 13:17:26

woody kirjoitti
Opettelua tämä on jatkuvasti. Ehkä hyvä niin.
Ja raittiita päiviä on kertynyt 14 päivää!

Elämä on mukavaa niin kauan kuin eteen tulee joka päivä jotain uutta opittavaa ja jaksaa olla utelias.
Onnittelut kahdesta viikosta!

Pikaisen itsetutkistelun hetkiin sopii HALT, onko nälkäinen, vihainen, yksinäinen tai väsynyt. Joku viisas, varmaankin jenkki, tällaisen alkoholistillekin sopivan tarkkailukeinon on joskus laittanut liikkeelle.

Yhdessä olemme enemmän
lomapuisto
Vahvasti panostava jäsen
 
Viestit: 3308
Liittynyt: 12.12.2014 12:04:04

Re: Taas täällä

ViestiKirjoittaja woody » 11.1.2020 03:13:08

lomapuisto kirjoitti:woody kirjoitti

Pikaisen itsetutkistelun hetkiin sopii HALT, onko nälkäinen, vihainen, yksinäinen tai väsynyt. Joku viisas, varmaankin jenkki, tällaisen alkoholistillekin sopivan tarkkailukeinon on joskus laittanut liikkeelle.

Yhdessä olemme enemmän


Toi HALT onkin hyvä muistutus.
Tunnistan kyllä noin periaatteessa hyvin mikä mättää ja mistä ne huonot ja väsyneet fiilikset johtuvat. Päivään pitäisi muistaa mahduttaa niitä lepohetkiä tai hiljentymisiä, jolloin purkaa ajatuksia niin, etteivät kasaannu ja paisu... Tarkemmin ajateltuna ei ollut niinkään ihmeellistä, että viinin tissuttelulla sain alkuun sellaisen pikahelpotuksen noista tunteista. Hyvinhän se ei sitten jatkunut, mutta ekan lasin aikana tuntui hyvältä...

Mulla oli aiemmin tapana pysähtyä perjantaisin yhdessä Liquor storessa kotimatkalla. Mitään juomahimoja mulla ei ole, mutta melkein tavan mukaan pysähdyin hakemaan juotavia.

Nyt ainut oikea tapa edetä on levätä ja rauhoittua.

15 päivää raittiina
woody
Vahvasti panostava jäsen
 
Viestit: 125
Liittynyt: 17.2.2008 08:30:38
Ollut raittiina

Re: Taas täällä

ViestiKirjoittaja woody » 12.1.2020 16:35:16

Seitsemästoista päivä menossa, sunnuntaiaamu. Ei juomahimoja ja raittina oleminen on jotenkin arkipäiväistynyt.

Mietin tuossa pari päivää sitten motiiviani ja tarvettani tehdä liikaa töitä ja sen aiheuttamaa huonoa kierrettä, kun itsehoito ja lepo jäävät puutteelliseksi ja sitten syöksykierre onkin valmis. Työpaine on kuitenkin sen verran kova, että menen tänään suunnitellusti neljäksi tunniksi töihin ja muun ajan pyhitän liikuntaan ja lepoon. Kuvittelen, että eliminoin tällä sitä, että maanantain työpäivä venyy hillittömän pitkäksi, enkä ehdi siitä toipua... Katsotaan miten käy, nyt päätös tuntuu hyvältä. Pidemmän aikavälin pläni on päästä tällaisista hommista eroon. Nyt kuitenkin akuutimpi haaste on oppia selviytymään näissä olosuhteissa.

Olin eilen saamassa oppia ja tutustumassa menetelmään nimeltään TRE™ Tension Releasing Exercises. Ajatus on, että stressi ja trauma ovat kasautuneet kehoomme ja tällä suhteellisen yksinkertaisella menetelmällä näitä "tärisytetään" pois. Kuulostaa hyvin oudolta, mutta kokemus oli järisyttävä. Aion tätä kokeilla itse annetuilla ohjeilla. En ole oikein koskaan päässyt sisälle meditoimiseen ja mindfulnessiin sellaisinaan (levottomuus vaivaa), mutta tässä menetelmässä mielen/kehon yhteys on vaikuttava.

Hyvää sunnuntaita kaikille
woody
Vahvasti panostava jäsen
 
Viestit: 125
Liittynyt: 17.2.2008 08:30:38
Ollut raittiina

Re: Taas täällä

ViestiKirjoittaja lomapuisto » 12.1.2020 18:46:32

woody kirjoitti
Ei juomahimoja ja raittina oleminen on jotenkin arkipäiväistynyt.

Arkipäiväistyy, mutta silti jokainen raitis päivä merkkipäivä, kun ei ole krapulaa.

Katsoin googlesta, että TRE on levittäytynyt ympäri Suomea, ei yksin Tampereelle.

Työniloa ja raitista edessä olevaa arkiaamua!

Tänään et ole yksin
lomapuisto
Vahvasti panostava jäsen
 
Viestit: 3308
Liittynyt: 12.12.2014 12:04:04

Re: Taas täällä

ViestiKirjoittaja woody » 14.1.2020 01:26:22

Hah
Mulla meni hetki tajuta toi TRE = Tampere (asunut liian kauan pois Suomesta) :)
Mutta aavistus parempaan suuntaan elämänhallinnan kanssa. Pidin tiukasti kiinni aiotusta työpanoksesta ja se antoi jonkinlaisen onnistumisen tunteen. Olen myös syönyt hyvin ja liikkunut. Siinäpä ne tärkeimmät tässä vaiheessa onkin.

Juomisen lopettaminen tuntuu epätodellisen mahtavalta ratkaisulta, vaikka tässä muut asiat vähän tökkivätkin. Pintaan nousee paljon ahdistusta, mihin olin varautunut. Onneksi päivät pitenevät eikä ole kiire minnekään.

Laskut sekaisin, kolmatta viikkoa raittiina.
woody
Vahvasti panostava jäsen
 
Viestit: 125
Liittynyt: 17.2.2008 08:30:38
Ollut raittiina

Re: Taas täällä

ViestiKirjoittaja woody » 15.1.2020 05:07:13

Yhdeksästoista päivä. Väsyttää, mutta ihan normiasioista. Hiljaa hyvä tulee.
woody
Vahvasti panostava jäsen
 
Viestit: 125
Liittynyt: 17.2.2008 08:30:38
Ollut raittiina

Re: Taas täällä

ViestiKirjoittaja woody » 16.1.2020 02:24:11

Väsyttää, mutta olen niin iloinen siitä, ettei tartte juoda viiniä tai miettiä voisiko sitä juoda jo keskiviikkona (pikkulauantai tai ajoissa aloitettu viikonloppu tai pitkäksi venynyt viikonloppu). Harmillisesti koko elämä ei korjaannu, vaikka juominen jää pois. Nyt tulee eteen vähitellen tai ryöppynä niitä asioita, joihin sitä viinin turruttavaa vaikutusta kaipasin. Onneksi kaikkea ei tarvitse ratkaista kerralla. Hiljaa hyvä tulee.

20 päivää täynnä!
woody
Vahvasti panostava jäsen
 
Viestit: 125
Liittynyt: 17.2.2008 08:30:38
Ollut raittiina

Re: Taas täällä

ViestiKirjoittaja lomapuisto » 16.1.2020 10:34:01

woody kirjoitti
Harmillisesti koko elämä ei korjaannu, vaikka juominen jää pois. Nyt tulee eteen vähitellen tai ryöppynä niitä asioita, joihin sitä viinin turruttavaa vaikutusta kaipasin. Onneksi kaikkea ei tarvitse ratkaista kerralla. Hiljaa hyvä tulee.

Alkoholi on vain päällepäin näkyvä oire. Syyt ovat syvemmällä. Tarvitaan tyyneyttä hyväksyä menneet asiat, joita ei voi muutta ja rohkeutta muuttaa niitä, mitä voi, ja vielä viisautta erottaa ne toisistaan.

Päivä kerrallaan
lomapuisto
Vahvasti panostava jäsen
 
Viestit: 3308
Liittynyt: 12.12.2014 12:04:04

Re: Taas täällä

ViestiKirjoittaja woody » 17.1.2020 05:33:05

lomapuisto kirjoitti:woody kirjoitti
Harmillisesti koko elämä ei korjaannu, vaikka juominen jää pois. Nyt tulee eteen vähitellen tai ryöppynä niitä asioita, joihin sitä viinin turruttavaa vaikutusta kaipasin. Onneksi kaikkea ei tarvitse ratkaista kerralla. Hiljaa hyvä tulee.

Alkoholi on vain päällepäin näkyvä oire. Syyt ovat syvemmällä. Tarvitaan tyyneyttä hyväksyä menneet asiat, joita ei voi muutta ja rohkeutta muuttaa niitä, mitä voi, ja vielä viisautta erottaa ne toisistaan.

Päivä kerrallaan


Tuo on juuri niin hyvin osuvasti todettu, kiitos. Tyyneysrukous? Ainakin sitä on hyvin paljon siteerattu eri yhteyksissä.

Se alkaa olla kolme viikkoa täynnä, mun raittius. Joinakin vuosina aiemmin harrastin tipattomia. Se ei sinällään ollut vaikeaa, mutta koetin venytellä juomattomuutta viiteenkymmeneen päivään tai sataan päivään.... usein niissä onnistumatta. Kun sitten otin niitä ensimmäisiä drinkkejä sivistyneesti joskus helmi-maaliskuulla, uskoin aina yhtä lujasti, että jatkan sitten sen viikonlopun tai reissun tai milloin minkäkin jälkeen raittiilla linjalla. Ja koskaan se ei onnistunut. En ole koskaan onnistunut jatkamaan pidempääkään raitista jaksoa 'repsahduksen' jälkeen suoraan. Aina on mennyt sen saatanallisen vähentämisen-yrittämisen-säätämiskierteen kautta. Ja vuosikausia olen kantanut sitä juomisen hallitsemattomuuteen liittyvää häpeää, piilotellut kaikilta muilta kuin itseltäni. Ah ja voi.

Mutta kirjoitan tätä nyt muistuttamaan itseäni, jos joskus taas kuvittelen, että minusta olisi kohtuukäyttäjäksi. Mitään juomishimoa mulla ei ole. Olo on sillain rauhallinen, että en koeta ratkaista kaikkea juuri tällä hetkellä.
woody
Vahvasti panostava jäsen
 
Viestit: 125
Liittynyt: 17.2.2008 08:30:38
Ollut raittiina

Re: Taas täällä

ViestiKirjoittaja lomapuisto » 17.1.2020 10:49:03

woody kirjoitti
Tyyneysrukous? Ainakin sitä on hyvin paljon siteerattu eri yhteyksissä.

Tyyneysrukoushan se, eli alku siitä. Tarina kertoo, että se oli jossakin newyorkilaisessa lehdessä kuolinilmoituksen tekstinä, ja joku aa-lainen omaksui sen ja siitä se lähti leviämään. Pienestä koko AA:kin syntyi 1935, kun kaksi toisilleen tuntematonta alkoholistia huomasi pysyvänsä raittiina, kun rehellisesti kertoivat toisilleen elämästään ja halustaan lopettaa juomisen. Tuon kohtaamisen muistoksi Hesassa on 13. kesäkuuta Setlementtiliiton Kalliolassa kokoontuminen. Jos olet silloin Suomessa, tervetuloa sinne!
Mutta kirjoitan tätä nyt muistuttamaan itseäni, jos joskus taas kuvittelen, että minusta olisi kohtuukäyttäjäksi. Mitään juomishimoa mulla ei ole. Olo on sillain rauhallinen, että en koeta ratkaista kaikkea juuri tällä hetkellä.

Kerran alkoholin hallintakykynsä menettäneelle onkin ensiarvoisen tärkeää olla unohtamatta voimattomuuttaan. Juomishimon katoaminen ei merkitse, ettei alkoholismi olisi kroonista ja etenevää sairautta.

Yhdessä olemme enemmän
lomapuisto
Vahvasti panostava jäsen
 
Viestit: 3308
Liittynyt: 12.12.2014 12:04:04

Re: Taas täällä

ViestiKirjoittaja Uratykinloppu » 17.1.2020 11:43:59

Minä en kykene allekirjoittamaan tuota voimattomuuden tunnustusta lähes uskonnolliseen henkeen alkoholismista. Kyse on mielestäni siitä että tiedostaa ongelman ja löytää oman sisäisen voiman lopettaa. Sitten homma etenee siitä että saa elämässä peruspalikoita ja tukitoimintoja vähin erin kasaan että pystyy lopettamaan.

Tuo kuulostaa ihan siltä että seuraavaksi tukea ja voimaa haetaan jeesuksesta ja jumalasta kun kerran itse on voimaton alkoholin edessä. Vähän kuin käännytettäisiin heikossa elämämäntilanteissa olevia ihmisiä askel kerrallaan kohti jotakin uskonnollista yhteisöä.

En sano tätä pahalla ja kunnioitan erilaisia mielipiteitä mutta tuo vaan kuulostaa niin erikoiselta tulokulmalta. Itse olen alkanut yhä enemmän huomaamaan että elämän suunta on vaan ajan saatossa vähitellen kieroutunut ja vääristynyt, lääkkeeksi on tullut alkoholi. Kun elämässä korjaa niitä perustavanlaatuisia juurisyitä ja asioita jotka on ohjannut alkoholin käyttöön niin juomishimo alkaa kummasti vähentyä.

Riippuvuutta en kiistä, mutta se on vain yksi tekijä isossa kokonaisuudessa ja siitä viinasta voi vain alkoholisti itse päästä irti. Apua ja tukea olen toki eri tavoilla saanut itsekin, mutta en koe että olen voimaton vaan voimaantunut. Voimattomuuden korostaminen on mielestäni todella masentavaa. Ennemminkin toteaisin että jokaisesta voi löytyä se sisäinen voima lopettaa.

AA-kerhoa en myöskään tuputtaisi kaikille kun ihmisillä on erilaisia keinoja ja tapoja päästä irti viinasta. Se on keinovalikoimassa vain yksi asia ja listattakoon se niiden joukkoon.

Tsemppiä kaikille!
Uratykinloppu
Vahvasti panostava jäsen
 
Viestit: 83
Liittynyt: 4.2.2019 12:31:23
Ollut raittiina

Re: Taas täällä

ViestiKirjoittaja mies metsänreunasta » 17.1.2020 11:53:46

Olen samaa mieltä.
Olin alkoholin suhteen voimaton kymmenet vuodet. Sitä piti vaan saada, enkä oikein enää uskonut että minulla olisi voimia siitä luopua. Se oli tapa elää, vaikkei tietysti aina umpihumalaan, mutta hiukan joka päivä.

Kohta kymmenen vuotta siitä kun pysähdyin pieneksi hetkeksi funtsimaan asiaa, ja annoin mahdollisuuden sille ajatukselle että ehkäpä sitä voimaa sitten on, jos vaan pidän tärkeänä olla selvänäkin... ja ennenkaikkea, jos alkaa löytymään haluja selvänäoloon.

Voimaantuminen oli alkanut ihan ajattelusta, ei siinä kummempia voimailutreenejä tarvittu. Kun alkuun pääsi, niin päivä voimat tuon asian suhteen karttuivat. Jonain päivänä sen vaan sitten tiesi; ei se alkoholi mitenkään voimakas ole, omista aivoista se johtui. Ja että se sitten vaan lakkasi merkitsemästä elämässä mitään.
Avatar
mies metsänreunasta
Vahvasti panostava jäsen
 
Viestit: 7478
Liittynyt: 16.7.2010 09:49:34

EdellinenSeuraava

Paluu Me Lopettajat

Paikallaolijat

Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Tyräkki ja 9 vierailijaa