[H_B]

Maanantai ja perusdarra. Aamusta lähdin töihin ja nyt istuskelen autossa. Välttelen töitä ja ihmisiä. Ahdistaa ja on paha olla. Kädet tärisee ja on aivan järkyttävä väsymys päällä. Tää väsymys saa pään jumiin ja mulla on ajantaju ihan sekasin. Niskat jumissa, koska oon nukkunut yöni surkealla sohvalla.

Muutaman päivän päästä olisi ollut työterveyslääkärin terveystarkastus ja siellä otetaan verikokeet. Tiedän et maksa-arvot on koholla tällä juomisella. Painokin on noussut lähes 30kg viime käynnin jälkeen. Hirveintä tässä kaikessa on se et mun alkoholiongelma voisi paljastua. Muutenkaan en halua tietää kuin rapakunnossa ihminen voi olla. En vaan ole valmis tähän. Tämän vuoksi lykkäsin kyseistä tarkastusta parilla viikolla. Aattelin selvistellä muutaman viikon sen vuoksi et ne arvot kerkeisi edes vähän tasaantumaan. Tämä kaikki kirjoitettuna tuntuu tosi hullulta.

Elämä lähenee neljää kymppiä. Kaikki on tavallaan ihan mallillaan. Vakityö, perhe, talot jne. Kai sitä raha-asiat on myös kunnossa kun on varaa dokata näin paljon?
Mietiskelin et nytkin oon juonut melkein joka ilta kännit viimeisen kahden viikon aikana. En edes muista tarkkaan et oonko saanut pidettyä yhtään alkotonta ehtoota tässä välissä. Yleensä juon noin viitenä iltana viikossa. Olen toki saanut pidettyä taukojakin juomisesta.

En ole juomisellani koskaan satuttanut vaimoani tai lapsiani. Pystyn olemaan selvänä joulun tai pidemmän ajan jos on tarve. Olen aina hoitanut asiani, maksanut lainat, laskut ja pitänyt huolen et lapsilla kaikkea mitä tarvitsee olla. Enkä ole koskaan ollut krapulan takia poissa töistä. Oon tässä lähiaikoina huomannut, mun keino saada juoda rauhassa on olla tunnollinen ja ahkera. Eihän kukaan tunnollinen ja ahkera voi olla alkoholisti. Kun isä on hoitanut asiansa, lapset nukkumassa, niin voi istua rauhassa omalle sohvalle ja ottaa "muutaman" ansaitun oluen. Taitavasti esitän juovani ne muutamat kaljat ja se oikea todellisuus on juon kaksitoista olutta. Piilosta löytyy myös aina viinapullo josta käyn ottamassa parit paukut kaljojen päälle, jos oluet ei tarpeeksi kolise päähän. Juomisen jälkeen laitan tölkit pussiin ja vien ne auton peräkonttiin.

En ole muutamaan vuoteen juonut kuin kotona. En uskalla lähteä baariin tai firman järjestämiin juhliin, koska en pysty hallitsemaan käytöstäni tietyn humalatilan jälkeen. Tulee aina sanomista tai tehtyä jotain mitä saa katua/hävetä. Tätä ei koskaan tapahtunut kotona juodessa.

Yritän tässä miettiä mun elämää. Se on kovin harmaata ja se ollut sitä jo useamman vuoden ajan. Juominen tuntuu olevan se ainut asia mitä elämässä oikeasti odottaa. Olen myöntänyt itselleni parivuotta sitten olevani alkoholisti. Tiedän kyllä tämä ongelma pahenee kokoajan ja on aika tehdä asialle jotain? ..tai olisi varmaan jo pitänyt. Juomisen vähentäminen ei myöskään ole koskaan toiminut. Helvetin ylpeys, häpeä ja kasvojen menetyksen pelko on asioita, jotka estää minua avautumasta ammattilaisille. Ajatus lopettamisesta tuntuu vaikealta ja pelottavalta, mut se luultavammin on ainut oikea vaihtoehto minun kohdalla.

En tie saatana.. Sekava kirjoitus. Tätä juomisen lopettamis ajatusta mielessä työstäen.

[Puuhapete]

Moro
Täräytä ulos työterveydessä tilanne. Sitten hae maksusitoumus Minnesota tyylin avohoitoon. Tai maksa itse, osalle käy kuukausimaksukin. Se on meille työssäkäyvillle sopiva systeemi.
Merkit on semmoset, että menet nopeasti alas, jos et aloita korjaavia liikkeitä.

Oma tilanteeni oli melkolailla sama, suun avaaminen työterveydessä aloitti hyvän suunnan. Puuhapeten aloitusketju löytyy vähentäjistä. Siellä tarkemmin.

Hyvä, kun kirjoitit. T. Puuhapete

[Asiamies]

Oli tuo sinun kirjoitus aikalailla tarkka kuvaus myös omasta tilanteestani. Kaikki valunut harmaaksi ja huomaamatta onkin mennyt jo vuosi tai kaksi, että selviä päiviä on se kaksi per viikko. Syytä harmaudelle tai masennukselle koittaa keksiä muualta, perheestä tai töistä tai mistä vaan vaikka taitaa tuo alkoholi olla pääsyyllinen.

Itse ostan esitysmielessä alkoholittomia pari tai sitten jotain 2,5 kaljoja kaappiin, että on alibi kaljanhajuiselle hengitykselle. Sitten piilossa, tallissa, liiterissä, koirankusetuksella tai missä vaan kitataan loput. Kuvittelen, että ei sitä kukaan huomaa mutta täytyyhän se näkyä. Pahimmissa vaiheissa oli pakonomainen tarve käydä kaljaa ostamassa jo töistä kotiin mennessä ja kitata eka ennen kotipihaa..

Nyt oon tässä vuoden alusta ollut ilman alkoholia ja uniongelmat on ainakin hävinneet jo lähes kokonaan. Mieli ei vielä kauhian kirkas ole mutta ehkä se siitä paranee ajankanssa. On aika paljon aikaa myös käytettävissä perheeseen kun ei tarvi keksiä illoille tekosyitä hävitä mihinkään talon nurkalle juomaan.

Välissä on hyvin onnellinen ja kevyt olo, että ei minun ole pakko juua ja välissä ahistaa prkleesti, että pitäskö tässä aina olla juomatta. Onko koskaan enää sitä kevyttä nousufiilistä ja olenko ihan paskaa seuraa kun ei voi juuakkaan. Siinä sitä riittää työstettävää.

Toivottavasti pääset mietinnöissäsi hyvälle mallille. Tsemppiä!

[Desimetri]

Moi!

Kinkkinen tilanne sulla. Mutta kannattaa ottaa rohkea askel ja avautua työterveydessä, kuten edellä lähettäjä mainitsi. Nimittäin melko varmaa, että tilanteesi huononee, usein hiipivästi kuin sukkasillaan. Jossain kohtaa voi tulla rokulipäiviä jne. Alkoholismi menee vääjäämättä eteen päin, ihminen vikisee. Itsensä huijaaminen on tässä sairaudessa olennaista, usein kuvittelee kontrolloivansa juomistaan. Ihmiselle muodostunut "riippuvuuskoneisto" osaa kyllä huijata, se antaa ensin jopa hiukan kontrolloida, jotta syntyisi tunne hallinnasta, sitten seuraa alamäkiä jne. Pirullinen sairaus.