10.11.2020 | Läheisten tarinat
Kun läheinen on päihderiippuvainen
Nimimerkki: Murmeloni
Olen alle kouluikäisen lapsen äiti. Olen eronnut lapsen isästä pari vuotta sitten. Miehellä on ollut päihdeongelma vuosia. Miehen kanssa lapseen liittyvistä asioista keskustelu sujuu kun hän on selvinpäin. Ongelmia tuottaa yleensä se, että hän palaa parisuhteen ajan ongelmiin, pommittaa viesteillä ja puheluilla, ja vaatii keskustelemaan ja läpikäymään vuosien takaisia asioita. Itse haluaisin olla tekemisissä vain lapseen liittyvissä asioissa.
Luottamus on hankalaa koska en voi luottaa lapsen isän sanomisiin siitä, että ottaa tytön esim. jonakin viikonloppuna luokseen yöksi. Pari kertaa on käynyt niin, että ollaan sovittu, että lapsi menee vklp isälleen mutta ilmoittaa perjantaina, että onkin muuta menoa tai sitten joudun viemään lapsen itse isälleen. Pari kertaa on käynyt niin. että olen vienyt lapsen ja sitten illalla tulee viestiä, että lapsi haluaa kotiin.
Joudun varmistamaan että isä on selvinpäin ja sen, että lapsi haluaa jäädä isänsä luo yöksi. Haluan jakaa näitä omia kokemuksia tietäen, että muillakin on samanlaisia raskaita kokemuksia. Hankala sopia omia menoja kun ei ole varmuutta siitä onko lapsi koko vklp tai yhden yön isällään.
Kommentit
(3)
PlanB
15.01.2021 15:56:34
Ymmärrän hyvin, että haluaisit isän pitävän yhteyttä lapseen. Tilanne on tuttu. Sinun täytyy kuitenkin suojella lastasi ja itseäsi. Minä olen ollut samantyyppisessä tilanteessa. Parasta on, ettet tee koskaan suunnitelmia siten, että voit luottaa lapsen olevan sovitusti isän luona. Voit suhtautua lapsen ja isän tapaamisiin iloisina yllätyksinä (jos ne toteutuvat). Ole varuillasi, että voit hakea lapsen kotiin, jos tämä haluaa. Voit myös sopia lastensuojelussa isälle ja lapselle valvotut tapaamiset. Tai jos isällä on sukulaisia, joihin voit luottaa, niin voit sopia, että isä tapaa lasta samalla kuin mummoa/tätiä tms., jotta sinä voit luottaa siihen, että lapsella on selvin päin oleva aikuinen lähellään. Pommittaviin viesteihin älä vastaa. Älä vastaa mihinkään viestiin, mikä ei liity lapsen asioihin tai mikä ei liity johonkin sovittuun juttuun. ei ole hänen asiansa myöskään kaivella sinun ja lapsen menemisiä. Säilytä kuitenkin viestit, vaikka ne kuinka suututtaisi ja harmittaisi. Säilytä, jotta sinulla on todistusaineistoa siltä varalta, että joudut turvautumaan viranomaisiin, poliisiin, lastensuojeluun tms. Muuten älä reagoi viesteihin. Asiallisiin viesteihin voit vastata. Älä edes lue viestejä, jos et usko niiden olevan asiallisia. Tai lue vasta sitten, kun uskot että ne eivät vaikuta tunteisiisi. Lue esim. jonkun turvallisen ihmisen seurassa tai neuvolassa, jossa voit pyytää heti apua.
Anonyymi
01.04.2021 12:10:14
Alkoholistiin ei voi luottaa koskaan, et voi luottaa siihen että jättäessä lapsen isä on selvinpäin, tai vaikka olisikin niin pystyykö olemaan koko viikonloppua. Minä en jättäisi lastani juovalle vanhemmalle, jos haluaa tavata niin sitten vain sossun kanssa valvotusti. Yllättävät perumiset voivat viitata siihen myös että viinahimo voitti.
Murmeloni
26.04.2021 14:15:50
Hei, Kiitos kaikille kommenteista. Olen jälleen Vanhemmuuden teemaviikkojen ajan vertaisena kirjoittamassa täällä. Tilanne puolen vuoden aikana on enemmänkin kriisiytynyt kuin selkeytynyt. Edelleen toiveissani on, että isä voisi olla lapselle isä ja heillä olisi säännölliset, ennalta sovitut tapaamiset. Ja että me vanhempina voisimme olla väleissä ja jakaa vanhemmuuden vastuuta. Lapsella olisi tärkeää, että hänellä olisi molemmat vanhemmat. Tilanne kuitenkin on se, että edelleen kannan kaiken vastuun ja isä tapaa lastaan silloin, kun hänelle parhaiten sopii ja hän on selvinpäin. Isä lupaa lapselle, että tulee leikkimään ja lapsi pettyy, kun näin ei tapahdukaan. Olen lastenvalvojan kanssa asiasta puhunut, mutta mitään konkreettista apua sieltä en ole saanut. Lapsen isä ei tule yhteisiin tapaamisiin viranomaisten kanssa. Minulle on ehdotettu myös perheneuvolan palveluita, jotta saisin itselleni keinoja auttaa lasta siinä, kun hän on pettynyt. Onko muilla kokemuksia perheneuvolan palveluista samanlaisissa tilanteissa? Entä millaista apua lastensuojelusta olette saaneet? Välillä tuntuu käsittämättömältä, että lapsen isän päihteidenkäyttöön ei puututa lastensuojelun puolelta, mutta omaa päihteettömyyttä joudun todistamaan. Tiedän, että olen liiankin kiltti ja ymmärtäväinen ja isojen vaikeiden päätösten tekeminen on vaikeaa. Mistä olette saaneet voimaa ja rohkeutta?