Tekstikoko Font size smaller Font size normal Font size bigger

Heroiini

Heroiini (diasetyylimorfiini) on puolisynteettinen johdos morfiinista, jota saadaan oopiumiunikosta. [1] [2] Heroiinia käytetään polttamalla, nuuskaamalla tai suonensisäisesti pistämällä. [3] Useimmiten käyttö on suonensisäistä. [3] [1] Heroiinin puhtaus vaihtelee ajan ja kauppamaan mukaan. [1]

Laillinen asema: Heroiini on luokiteltu Suomessa huumausaineeksi. Sen käyttö, osto, myynti ja hallussapito on kiellettyä. [4] [5] Korkein oikeus on linjannut heroiinin olevan erittäin vaarallinen huumausaine. [6]

Käytön yleisyys ja ongelmakäyttö: Heroiinia liikkuu Suomen huumausainemarkkinoilla hyvin vähän: buprenorfiini ja muut lääkeopioidit ovat korvanneet sen lähes täysin. [3] [7] [8] Euroopan laajuisesti heroiini on kuitenkin selvästi eniten väärinkäytetty opioidi. [2] [3] Sen on arvioitu olevan kaikkein haitallisin päihde, jos haittoja tarkastellaan käyttäjän itsensä kannalta. [9]

Miten heroiini vaikuttaa?

Heroiini vaikuttaa keskushermostossa lamauttavasti. [10] Se kiinnittyy opioidiresptoreihin samalla tavoin kuin aivoissa luonnollisesti esiintyvät endorfiinit. [11] Heroiini on hyvin rasvaliukoista, minkä vuoksi se etenee elimistössä nopeasti. [1] [10] Suonensisäisesti käytettynä heroiinin vaikutus alkaa muutamassa minuutissa ja kestää 3-5 tuntia. [1] Heroiinin vaikutukset riippuvat muun muassa annoksen koosta, käyttäjän toleranssista ja käyttötavasta. [1] [2]

Positiivisiksi koetut vaikutukset: Muiden opioidien tavoin heroiini poistaa kipua. Se saa yleensä myös aikaan euforisia hyvän olon tunteita. [2] Fyysisen kivun lisäksi heroiini lievittää emotionaalista kärsimystä. [2] [10] Heroiinista riippuvaisilla käyttäjillä vieroitusoireiden välttäminen voi olla ensisijainen syy, minkä vuoksi päihdettä käytetään. [2]

Negatiivisiksi koetut vaikutukset: Heroiinin epämiellyttäviin vaikutuksiin voi kuulua ummetusta, pahoinvointia, oksentelua, huimausta ja ihon kutinaa. [2] [10] Heroiini myös heikentää muistia ja keskittymiskykyä. Vaikutuksen loputtua ahdistuksen ja masennuksen tunteet ovat tavallisia. [2]

Keskeiset riskit ja haittavaikutukset

Akuutit riskit: Heroiiniin liittyy riski hengenvaarallisesta yliannostuksesta. Aine lamaa keskushermoston toimintaa ja voi suurilla annoksilla johtaa hapenpuutteeseen. [1] [10] Heroiiniin ja muihin opioideihin liittyvät kuolemat ovat pääosin yliannostuskuolemia. [12] Yliannostukskuolemat ovat usein seurausta lamaavien aineiden sekakäytöstä. [1] [3]

Heroiinin yliannostus ei aina johda kuolemaan. Siitä voi kuitenkin seurata esimerkiksi voimakkaita hermokipuja tai keuhkovaurioita. [1]

Sekakäytön riskit: Heroiini ja alkoholi voimistavat toistensa vaikutuksia, mikä nostaa yliannostuksen riskiä. [1] Myös uni- ja rauhoittavat lääkkeet, kuten bentsodiatsepiinit, voimistavat heroiinin lamaavia vaikutuksia. [1] [17]

Runsaan käytön riskit: Pitkäaikaisessa käytössä heroiini muun muassa vaurioittaa munuaisia. [1] Keskeisin pitkäaikaishaitoista on kuitenkin voimakkaan riippuvuuden kehittyminen. [10]

Riippuvuus: Heroiini ja muut opioidit ovat selkeimmin riippuvuutta aiheuttavia päihteitä. [2] [10] Varsinaiset vieroitusoireet kehittyvät, jos käyttöä jatkaa useamman viikon. Heroiinin vieroitusoireet ovat voimakkaampia kuin pitkävaikutteisilla opioideilla kuten buprenorfiinilla. Niihin voi kuulua ärtyisyyttä ja masentuneisuutta, mutta myös selkeitä fyysisiä oireita, kuten hikoilua, kyynelehtimistä, pahoinvointia ja voimakasta nuhaa. Riippuvaisen voi olla vaikeaa ajatella mitään muuta kuin päihdettä. [1] [2] [7]

Toistuvan käytön myötä heroiinin ja muiden opioidien vaikutuksille kehittyy toleranssi eli sietokyky, minkä seurauksena annoskokoa on kasvatettava. [1] [2] [10] Toleranssi kuitenkin palautuu ennalleen melko nopeasti, jos käytön lopettaa. [2] Tämän vuoksi yliannostukset ovat hyvin tavallisia niiden ihmisten kohdalla, jotka ovat aloittaneet käytön uudelleen tauon jälkeen.

Heroiinin suonensisäiseen käyttöön liittyy riski vakavista tartuntataudeista, kuten HIV:stä ja C-hepatiitista. [13] [14] C-hepatiitti on yleisin pistämiseen liittyvä komplikaatio: [13] noin 75 %:lla suonensisäisesti huumeita käyttävillä esiintyy veressä C-hepatiitin vasta-aineita. [15] Pistäminen voi aiheuttaa myös paikallisen infektion. On niin ikään mahdollista, että pistämisen yhteydessä verenkiertoon pääsee sieni tai bakteeri. [16]

Käyttö raskauden aikana: Jos heroiinia käyttää raskauden aikana, ovat haitat sikiölle merkittäviä. Heroiinin raskauden aikaiseen käyttöön liittyy muun muassa keskenmenon, kohtukuoleman, kasvun hidastumisen, raskaudenaikaisten verenvuotojen ja ennenaikaisen synnytyksen riski. Lapsi kärsii syntyessään todennäköisesti vieroitusoireista, vaikkakin lievemmistä kuin esimerkiksi buprenorfiinin kohdalla. Heroiini ei tiettävästi ole aiheuttanut  sikiön epämuodostumia. [1] [18]

Miten riskejä voi vähentää?

Päihteiden käyttö on aina riskialtista. Keinot riskien vähentämiseksi eivät koskaan poista niitä täysin.

Osan heroiinin käyttöön liittyvistä riskeistä voi välttää sillä, ettei käytä heroiinia suonensisäisesti. Jos ainetta kuitenkin käyttää pistämällä, on ensiarvoisen tärkeää huolehtia siitä, että käyttää aina vain omia, puhtaita pistovälineitä ja aineiden valmistusastioita. Tämä on paras keino ehkäistä päihteiden suonensisäiseen käyttöön liittyviä tartuntatautiriskejä. [19] Käytetyt neulat ja ruiskut voi vaihtaa puhtaisiin terveysneuvontapisteissä.

Yliannostustapaukset vaativat välitöntä lääkärin hoitoa.

Eri ihmiset reagoivat samoihin päihteisiin ja annoskokoihin hyvin eri tavoin. Tämä on syytä pitää mielessä myös heroiinin kohdalla.

Lähteet

[1] Barceloux, Donald G. (2012): “Medical Toxicology of Drug Abuse. Synthesized Chemicals and Psychoactive Plants”. John Wiley & Sons, Inc., Hoboken, New Jersey.

 

[2] Koob, George F.; Arends, Michael A. & Le Moal, Michel (2014): “Drugs, addiction, and the brain”. Elsevier Science Publishing Co, Inc, San Diego.

 

[3] EMCDDA (2017): “European Drug Report 2017: Trends and Developments”. European Monitoring Centre for Drugs and Drug Addiction, Lisbon.

 

[4] Valtioneuvoston asetus huumausaineina pidettävistä aineista, valmisteista ja kasveista (543/2008). Finlex verkkosivut, katsottu 12.7.2017.

 

[5] Huumausainelaki (373/2008). Finlex verkkosivut, katsottu 12.7.2017.

 

[6] Korkeimman oikeuden päätös KKO:2004:73. Finlex verkkosivut, katsottu 13.7.2017

 

[7] Korpi, Esa R. & Linden, Anni-Maija (2017): “Opioidit päihteinä”. Teoksessa “Lääketieteellinen farmakologia ja toksikologia” (toim. Pelkonen, Olavi & Ruskoaho, Heikki). 4. painos, Duodecim, Helsinki. Painettu versio julkaistu 2014.

 

[8] Hakkarainen, Pekka; Karjalainen, Karoliina; Ojajärvi, Anni & Salasuo, Mikko (2015): “Huumausaineiden ja kuntodopingin käyttö ja niitä koskevat mielipiteet Suomessa vuonna 2014”. Yhteiskuntapolitiikka, vol. 80:4.

 

[9] van Amsterdam, Jan; Nutt, David; Phillips, Lawrence & van den Brink, Wim (2015): “European rating of drug harms”. Journal of Psychopharmacology, vol. 29:6, 655–660, DOI: 10.1177/0269881115581980.

 

[10] Kalso, Eija (2017): “Opioidien vaikutukset”. Teoksessa “Lääketieteellinen farmakologia ja toksikologia” (toim. Pelkonen, Olavi & Ruskoaho, Heikki). 4. painos, Duodecim, Helsinki. Painettu versio julkaistu 2014.

 

[11] Kalat, James (2013): “Biological psychology”. 11. painos, Wadsworth Publishing, Boston.

 

[12] Degenhardt, Louisa; Bucello, Chiara; Mathers, Bradley; Briegleb, Christina; Ali, Hammad; Hickman, Matt & McLaren, Jennifer (2011): “Mortality among regular or dependent users of heroin and other opioids: a systematic review and meta-analysis of cohort studies.” Addiction, vol. 106:1, 32-51.

 

[13] Seppä, Kaija; Aalto, Mauri; Alho, Hannu & Kiianmaa, Kalervo (2012): “Huume- ja lääkeriippuvuus Suomessa”. Teoksessa “Huume- ja lääkeriippuvuudet” (toim. Seppä, Kaija; Aalto, Mauri; Alho, Hannu & Kiianmaa, Kalervo). Duodecim, Helsinki.

 

[14] Tavitian-Exley, Isabel; Vickerman, Peter; Bastos, Francisco I. & Boily, Marie-Claude (2014): “Influence of different drugs on HIV risk in people who inject: systematic review and meta-analysis”. Addiction, vol. 110, 572–584, DOI: 10.1111/add.12846

 

[15] THL (2016): “Tartuntataudit Suomessa 2015”. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Helsinki.

 

[16] Ristola, Matti (2012): “Huumeiden pistämiseen liittyvät infektiot”. Teoksessa “Huume- ja lääkeriippuvuudet” (toim. Seppä, Kaija; Aalto, Mauri; Alho, Hannu & Kiianmaa, Kalervo). Duodecim, Helsinki.

 

[17] Lindsey, Wesley T.; Stewart, David & Childress, Darrell (2012): “Drug Interactions between Common Illicit Drugs and Prescription Therapies”. American Journal of Drug & Alcohol Abuse, vol. 38:4, 334-343.

 

[18] Kahila, Hanna (2012): “Huumeiden vaikutuksesta raskauteen ja vastasyntyneeseen”. Teoksessa “Huume- ja lääkeriippuvuudet” (toim. Seppä, Kaija; Aalto, Mauri; Alho, Hannu & Kiianmaa, Kalervo). Duodecim, Helsinki.

 

[19] THL (2016): “Päihdetilastollinen vuosikirja 2016. Alkoholi ja huumeet”. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Helsinki.

Anna arvio pikatiedosta

Lisäsikö tämä sivu tietoasi?
Lisäsikö tämä sivu tietoasi?
Oliko tämä sivu sinulle hyödyllinen?
1 tähti = Ei yhtään, 5 tähteä = Erittäin paljon