MDMA (ekstaasi)
MDMA (3,4-metyleenidioksimetamfetamiini) on vaihtelevasti sekä stimulantteihin että psykedeeleihin luokiteltu päihde. MDMA on täysin synteettinen huume eikä sitä esiinny luonnossa. Puhdas MDMA on kidemäistä, vaaleaa jauhetta. Sitä kuitenkin useimmiten käytetään suun kautta otettavien ekstaasitablettien muodossa. [1] Ekstaasitablettien MDMA-pitoisuudet vaihtelevat suuresti. [1] [2] [3]
Laillinen asema: MDMA on Suomessa luokiteltu huumausaineeksi. Sen käyttö, osto, myynti ja hallussapito on kiellettyä. [4] [5] Korkein oikeus on linjannut, että ekstaasi on erittäin vaarallinen huumausaine. [19]
Käytön yleisyys ja ongelmakäyttö: Ekstaasi on kannabiksen jälkeen yksi suosituimpia huumausaineita Suomessa. [6] Sitä on kokeillut 2-3 prosenttia suomalaisista. Sen käyttö on 2010 luvulla jonkin verran lisääntynyt. [6] [7] MDMA:n ja ekstaasin käyttö on harvoin ongelmakäyttöä. [1] [8]
Miten MDMA vaikuttaa?
MDMA vaikuttaa aivoissa lisäten serotoniini- ja dopamiinivälittäjäaineiden toimintaa. [9] [1] MDMA:n vaikutus alkaa noin 30-60 minuutin kuluessa aineen ottamisesta ja kestää annoksesta riippuen noin 5-6 tuntia. [1] Siihen, millaisiksi MDMA:n vaikutukset muodostuvat, vaikuttaa muun muassa otetun annoksen koko, henkilökohtainen aineenvaihdunta, paino, nestetasapaino, fyysinen rasitus sekä sydän- ja verenkiertoelimistön kunto. [1]
Ekstaasitablettien kohdalla on huomioitava, että vaikutukset riippuvat siitä, mitä tabletit sisältävät. Uutistietojen mukaan Suomessa vuosina 2013-2016 takavarikoiduista ekstaasitableteista osa ei sisältänyt lainkaan MDMA:ta. [10] Yleisimmin ekstaasitabletit sisältävä MDMA:n lisäksi erilaisia psykedeeleihin ja stimulantteihin kuuluvia aineita sekä lääketeollisuudessa käytettyjä sidos- ja jatkeaineita. [3] [10]
Positiivisiksi koetut vaikutukset: MDMA vaikuttaa lisäten sosiaalisuutta, empatiakykyä ja yhteyden tunnetta toisiin ihmisiin. Se parantaa keskittymiskykyä, lisää hyvänolon tunnetta ja energisyyttä. [1] MDMA herkistää positiivisille tunteille. Samalla negatiiviset tunteet, kuten pelko ja ahdistus, menettävät merkitystään. [11] Näköaistimuksissa voi tapahtua lieviä muutoksia, minkä vuoksi MDMA luokitellaan toisinaan hallusinogeeneihin/psykedeeleihin. [1]
Negatiivisiksi koetut vaikutukset: MDMA:n yleisimpiin haittavaikutuksiin kuuluvat ruokahaluttomuus, suun kuivuminen, keskittymisvaikeudet, leukojen jäykistyminen, huimaus, levottomat jalat sekä vaikeudet säädellä kehon lämpötilaa. [12] [1] Myös lihaskrampit, silmien nykivä liike ja pahoinvointi ovat melko tavallisia. [1] [13] Ekstaasin käyttöön on liitetty myös kohonnut ahdistuksen ja paniikkikohtauksen riski. [1] Negatiiviset sivuvaikutukset ovat naisilla hieman yleisempiä kuin miehillä [12] ja niiden todennäköisyys lisääntyy annoskoon kasvaessa. [12] [1]
Vaikutuksen loputtua ja käytön jälkeisinä päivinä voi ilmetä väsymystä, alakuloisuutta, ruokahaluttomuutta, keskittymisvaikeuksia ja/tai univaikeuksia. [12]
Käyttö lääkkeenä: MDMA:n mahdollisuuksia terapian apuvälineenä tutkittiin 1900-luvun loppupuoliskolla. Aine kuitenkin levisi Yhdysvalloissa ja Euroopassa osaksi juhlimiskulttuuria, ja viihdekäytön yhteydessä ilmenneet ongelmat johtivat aineen kieltämiseen ja tutkimusten loppumiseen. [9] 2010-luvulla tutkimuksellinen kiinnostus on herännyt uudestaan. MDMA:ta on tutkittu muun muassa posttraumaattisen stressioireyhtymän hoidossa. [14]
Keskeiset riskit ja haittavaikutukset
Akuutit riskit: Lämpöhalvaus on MDMA:n ja ekstaasin käyttöön liittyvistä riskeistä keskeisin. [1] MDMA nostaa kehon lämpötilaa ja verenpainetta. [15] [12] Yhdistettynä fyysiseen rasitukseen, kuten tanssimiseen, voi varomattomasta käytöstä seurata nestehukka ja kehon vaarallinen ylikuumeneminen. [9]
Ekstaasi on yhdistetty Euroopassa useisiin äkillisiin kuolemantapauksiin. [15] [1] [2] Kuolemat ovat johtuneet vaihtelevasti joko MDMA:sta tai jostain muusta ekstaasitablettien sisältämästä ainesosasta. [2] [15] Jatkeaineista erityisen vaarallisena pidetään PMMA-yhdistettä, [2] jota on löytynyt myös Suomessa myytävistä ekstaasitableteista. [10]
Sekakäytön riskit: Sekakäyttö ja ekstaasitablettien epäpuhtaus lisäävät riskien todennäköisyyttä. Muiden stimulanttien (amfetamiini, kokaiini) ja MAO-estäjien yhdistäminen MDMA:n tai ekstaasin käyttöön voi aiheuttaa serotoniinsyndroomana tunnetun myrkytystilan. Stimulanttien käyttö myös lisää paniikkikohtausten todennäköisyyttä. [1]
Runsaan käytön riskit: MDMA:n ja ekstaasin pitkäaikaiskäytön vaikutuksista aivojen toimintaan (neurotoksisuus) on keskusteltu tutkimuskirjallisuudessa paljon. [1] [15] [16] [17] [18] MDMA:n on tulkittu johtavan kognitiivisten kykyjen, kuten muistin, oppimisen ja päätöksentekokyvyn, heikentymiseen, sekä masennukseen ja impulsiivisuuteen. [15] [16] Vahvinta näyttöä on MDMA:n vaikutuksista käyttäjän impulsiivisuuteen ja riskikäyttäytymiseen. [16]
Riippuvuus: MDMA:n riippuvuuspotentiaali on pieni. [1] Lievä toleranssi MDMA:n vaikutuksille kehittyy pitkäaikaiskäytön myötä, jolloin annoskokoa on kasvatettava halutun vaikutuksen aikaansaamiseksi. [13]
Käyttö raskauden aikana: MDMA:n vaikutukset sikiöön ovat vielä epäselviä. Varmuuden vuoksi käyttöä on kuitenkin syytä välttää. [1]
Miten riskejä voi vähentää?
Päihteiden käyttö on aina riskialtista. Laittomien päihteiden kohdalla riskejä lisää se, ettei aineen koostumuksesta voi koskaan olla varma. Eri ihmiset myös reagoivat samoihin päihteisiin ja annoskokoihin hyvin eri tavoin, mikä kannattaa ottaa huomioon ennen kokeilun tai käytön aloittamista.
On joitakin tapoja, joilla MDMA:n ja ekstaasin käyttöön liittyviä riskejä voi yrittää pienentää. Nämä eivät kuitenkaan koskaan poista riskejä täysin.
Kehon ylikuumenemisriskiin voi vaikuttaa välttämällä fyysistä rasitusta. Jos rasitusta kuitenkin tapahtuu, on kehoa viilennettävä säännöllisin väliajoin. Myös riittävästä (mutta kuitenkin kohtuullisesta) veden juomisesta on muistettava huolehtia. [9] [1] Sydän- ja verisuonsairauksista kärsivien henkilöiden tulee välttää MDMA:n käyttöä sen kiihdyttävien vaikutusten vuoksi. [12]
Ennen käyttöä ja sen aikana syöty magnesium voi auttaa lihaskramppeihin.
MDMA:n neurotoksisia eli hermostolle haitallisia vaikutuksia voi pyrkiä välttämään käyttämällä ainetta mahdollisimman harvoin.
[1] Buckley, Nicholas A. (2012): “Methylenedioxymethamphetaminen (Ecstasy, MDMA)”. Teoksessa “Medical Toxicology of Drug Abuse. Synthesized Chemicals and Psychoactive Plants” (Barceloux, Donald G.). John Wiley & Sons, Inc., Hoboken, New Jersey.
[2] EMCDDA (2016): “Recent changes in Europe’s MDMA/ecstasy market”. EMCDDA:n (European Monitoring Centre for Drugs and Drug Addiction) raportti, Lisbon.
[3] Brunt, Tibor M.; Nagy, Constanze; Bücheli, Alexander; Martins, Daniel; Ugarte, Miren; Beduwe, Célile & Vilamala, Mireia Ventura (2015): “Drug testing in Europe: monitoring results of Trans European Drug Information (TEDI) project”. Drug Testing and Analysis, vol. 9:2, 188–198, DOI: 10.1002/dta.1954.
[4] Valtioneuvoston asetus huumausaineina pidettävistä aineista, valmisteista ja kasveista (543/2008). Finlex verkkosivut, katsottu 30.6.2017.
[5] Huumausainelaki (373/2008). Finlex verkkosivut, katsottu 30.6.2017.
[6] Karjalainen, Karoliina; Savonen, Jenni & Hakkarainen, Pekka (2016): “Suomalaisten huumeiden käyttö ja huumeasenteet – Huumeaiheiset väestökyselyt Suomessa 1992-2014″. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Helsinki.
[7] THL (2016): “Päihdetilastollinen vuosikirja 2016. Alkoholi ja huumeet””. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Helsinki.
[8] THL (2016): “Päihdehuollon huumeasiakkaat 2015″. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Helsinki.
[9] MacDonald, Ewen; Korpi, Esa R & Airaksinen, Mauno (2014): “Amfetamiinin kaltaiset laittomat piristeet”. Teoksessa “Lääketieteellinen farmakologia ja toksikologia” (toim. Pelkonen, Olavi & Ruskoaho, Heikki). 4. Painos, Duodecim, Helsinki.
[10] MTV 19.02.2017: “Huumeiden käyttö on arpapeliä – bilehuumetta haluavat voivat saada aivan muita myrkkyjä”, katsottu 29.6.2017.
[11] Baggott, Matthew J.; Kirkpatric, Matthew G.; Bedi, Gillinder & de Wit, Harriet (2015): “Intimate insight – MDMA changes how people talk about significant others”. Journal of Psychopharmacology, vol. 1–9, DOI: 10.1177/0269881115581962.
[12] Vizeli, Patrick & Liechti, Matthias E. (2017): “Safety pharmacology of acute MDMA administration in healthy subjects”. Journal of Psychopharmacology, vol. 31:5, 576–588.
[13] Kirkpatrick MG & al. (2014): “MDMA effects consistent across laboratories”. Psychopharmacology, vol. 231, 3899–3905, DOI: 10.1007/s00213-014-3528-z.
[14] White, Michael C. (2014): “3,4-Methylenedioxymethamphetamine’s (MDMA’s) Impact on Posttraumatic Stress Disorder”. Annals of Pharmacotherapy, vol. 48:7, 908–915. DOI: 0.1177/1060028014532236.
[15] Julien, Robert M.; Advokat, Claire D. & Comaty, Joseph E. (2011): “A Primer of Drug Action. A Comprehensive Guide to the Actions, Uses and Side Effects of Psychoactive drugs”. 12. painos, Worth Publishers, New York.
[16] Betzler, Felix; Viohl, Leonard; Romanczuk-Seiferth, Nina & Foxe, John (2017): ”Decision-making in chronic ecstasy users: a systematic review.” European Journal of Neuroscience, vol. 45:1, 34–44, DOI: 10.1111/ejn.13480.
[17] Taurah, Lauren; Chandler, Chris & Sanders, Geoff (2014) “Depression, impulsiveness, sleep, and memory in past and present polydrug users of 3,4-methylenedioxymethamphetamine (MDMA, ecstasy)”. Psychopharmacology, vol. 231, 737–751, DOI: 10.1007/s00213-013-3288-1.
[18] Halpernj, John H.; Sherwood, Andrea R.; Hudson, James I.; Gruber Staci; Kozin David & Pope Harrison G. Jr. (2011): “Residual neurocognitive features of long-term ecstasy users with minimal exposure to other drugs”. Addiction, 106, 777–786, DOI: 10.1111/j.1360-0443.2010.03252.x.
[19] Korkeimman oikeuden päätös KKO:2005:56. Finlex verkkosivut, katsottu 17.7.2017.
Tykkää, jaa