Alkoholinkäyttö Suomessa

Päivitetty 5.11.2024

Alkoholijuomien kulutusta voidaan tarkastella kokonaiskulutuksen kautta. Kokonaiskulutuksessa lasketaan yhteen tilastoitu ja arvioitu tilastoimaton kulutus ja muunnetaan se sataprosenttiseksi alkoholiksi. Kulutetun sataprosenttisen alkoholin määrä jaetaan 15 vuotta täyttäneen väestön kesken. Vuonna 2023 kokonaiskulutus oli 8,7 litraa sataprosenttista alkoholia 15 vuotta täyttänyttä asukasta kohden.

Alkoholin kokonaiskulutus on ollut Suomessa pääsääntöisesti laskussa vuodesta 2007, joka oli viimeisin kokonaiskulutuksen huippuvuosi. Alkoholijuomien kokonaiskulutuksen väheneminen johtuu sekä tilastoimattoman kulutuksen vähenemisestä että alkoholijuomien myynnin vähenemisestä Alkossa, päivittäistavarakaupoissa ja ravintoloissa.

Tilastoitu kulutus koostuu alkoholijuomien vähittäismyynnistä ja anniskelumyynnistä. Tilastoimaton kulutus koostuu pääosin alkoholijuomien matkustajatuonnista. Tilastoimattomaan kulutukseen sisältyvät myös salakuljetus, alkoholin laillinen ja laiton kotivalmistus, korvikealkoholi sekä suomalaisten ulkomailla kuluttama alkoholi. Alkoholijuomien matkustajatuonnin osuus oli noin 87 % tilastoimattomasta alkoholinkulutuksesta vuonna 2023. Matkustajatuonnin määrää arvioidaan alkoholijuomien matkustajatuontikyselyllä.

Vuonna 2023 kokonaiskulutuksesta 75 % muodostui päivittäistavarakaupoista ja Alkosta ostetusta alkoholista. Ravintoloissa käytettiin 11 % kokonaiskulutuksesta ja 14 % muodostui muusta tilastoimattomasta kulutuksesta. Eniten alkoholia ostettiin päivittäistavarakaupoista.

Anniskelukulutus on laskenut noin puoleen 90-luvun lopusta lähtien. Osa alkoholijuomien kulutuksesta on siis siirtynyt ravintoloista kotioloihin.

Vuonna 2023 Suomessa juotiin noin puolet (46 %) kaikesta kulutetusta alkoholista oluena. Mietoina viineinä kulutettiin noin 20 % kaikesta alkoholista ja väkevinä juomina noin 21 %. Loppuosa kulutuksesta juotiin juomasekoituksina (mm. long drink -juomat) ja siidereinä. Vuonna 2023 juomasekoitusten osuus tilastoidusta kulutuksesta kasvoi edellisvuoteen verrattuna 1,5 prosenttiyksikköä. Kaikkien muiden juomaryhmien osuudet vähenivät.

Kulutuksen jakaantuminen

Suomalaisten juomatapoja tutkitaan kahdeksan vuoden välein kyselytutkimuksena tehtävällä juomatapatutkimuksella. Viimeisimmällä kerralla tutkimus tehtiin puhelinhaastatteluina osana Terve Suomi -terveystarkastustutkimusta vuonna 2023.

Juomatapatutkimuksen mukaan alkoholinkulutus jakaantuu väestössä hyvin epätasaisesti. Väestön eniten juova kymmenes joi 52 % kaikesta kulutetusta alkoholista ja eniten juova viidennes 73 %. Vuonna 2023 miehet kuluttivat keskimäärin 13 litraa puhdasta alkoholia vuodessa eli noin 17 alkoholiannosta viikossa, ja naiset viisi litraa vuodessa eli noin kuusi alkoholiannosta viikossa. Vuonna 2023 20–69-vuotiaista suomalaisista naisista raittiita oli 12 %, miehistä 10 %. Koko väestöstä noin neljä prosenttia ei ollut juonut alkoholia koskaan (noin kolmannes kaikista raittiista).

Nuorten alkoholin käytöstä saadaan tietoa joka toinen vuosi tehtävästä kouluterveyskyselystä. Vuoden 2023 kyselyssä tosi humalaan vähintään kerran kuukaudessa ilmoitti itsensä juovansa 8.-9.-luokkalaisista 8,8 %, lukiolaisista 14,6 % ja ammatillisten oppilaitosten opiskelijoista 21,8 %. Kouluterveyskyselyn perusteella alaikäisten nuorten raittius on yleistynyt kouluasteesta ja sukupuolesta riippumatta vuosina 2013–2023.

Juomatavat

Suomalaiset juovat alkoholia eniten kotona: vuonna 2023 yli kolme neljäsosaa alkoholinkäyttökerroista tapahtui kotiympäristössä. Alkoholin käyttö painottui erityisesti viikonloppuihin, perjantai-illasta sunnuntaihin, jolloin 68 % kaikista juomiskerroista ja 79 % humalajuomiskerroista sijoittui. Juominen noudatti samaa päivärytmiä viikonpäivästä riippumatta: alkoholia nautittiin pääasiassa iltaisin. Vuoden 2023 juomatapatutkimuksen mukaan lauantai-ilta klo 20–21 on vilkkainta aikaa, jolloin alkoholia käytti noin 630 000 suomalaista eli 16 % 20–79-vuotiaista.

Säännöllinen oluen tai viinin käyttö ruokajuomana on edelleen Suomessa melko harvinaista. Vuonna 2023 vain kuusi prosenttia suomalaisista, sekä naisista että miehistä, nautti viiniä viikoittain ruokajuomana. Oluen osalta sukupuolten välillä on juomatapatutkimuksen mukaan eroja: kahdeksan prosenttia miehistä mutta vain kaksi prosenttia naisista kertoi juovansa olutta viikoittain aterioiden yhteydessä. Viikoittainen viinin käyttö ruokajuomana oli yleisempää korkeasti koulutetuilla (11 %) verrattuna muihin koulutusryhmiin (3–4 %).

Suurin osa suomalaisista ei juo alkoholittomia oluita lainkaan, mutta miehet nauttivat niitä huomattavasti useammin kuin naiset. Vuoden 2023 juomatapatutkimuksen mukaan kulutus oli korkeinta keski-ikäisillä ja alhaisinta vanhemmissa ikäryhmissä. Alkoholittoman oluen käyttö oli yleisintä korkeasti koulutettujen, kaupunkialueilla asuvien sekä niiden keskuudessa, jotka suosivat myös alkoholillista olutta.

Kulutus ja juomatavat riskirajoihin suhteutettuna

Alkoholin pitkäaikaisten terveyshaittojen riski keskimääräisessä kulutuksessa voidaan jakaa kolmeen riskintasoon. Riskitasot koskevat työikäisiä. Ikääntyneillä riskitasot ovat matalammat.

• Vähäisen riskin taso: naisilla 0–1 annosta ja miehillä 0–2 annosta päivässä.
• Kohtalaisen riskin taso: naisilla 7 annosta ja miehillä 14 annosta viikossa.
• Suuren riskin taso: naisilla 12–16 annosta ja miehillä 23–24 annosta viikossa.

Lisäksi humalahaittojen riski kasvaa runsaalla kertajuomisella. Runsaan kertajuomisen raja on naisilla 5–6 annosta ja miehillä 6–7 annosta kerralla.

Vuoden 2023 Juomatapatutkimuksen mukaan alkoholin aiheuttamien terveyshaittojen riskiryhmään kuului 11 % 20–79-vuotiaista eli 450 000 suomalaista (kohtalainen tai suuri riski). Korkeaan humalatilaan liittyville riskeille puolestaan altistui viimeisen 12 kuukauden aikana 54 % 20-79-vuotiaista, joka vastaa yli kahta miljoonaa suomalaista. Riskijuominen ja erityisesti kova humalajuominen oli yleisempää miehillä kuin naisilla. Noin 317 000 suomalaista (9 % 20–79-vuotiaista) oli kokenut omasta alkoholinkäytöstään johtuvia ongelmia jollakin elämänalueella (koti, sosiaalinen elämä, työelämä, talous, terveys) kyselyä edeltäneen 12 kuukauden aikana.

Alkoholin käyttö koskettaa myös muita kuin alkoholia käyttäviä ihmisiä. Vuoden 2023 Juomatapatutkimuksen mukaan noin 1,35 miljoonalla suomalaisella on joku läheinen, jolla oli omasta alkoholinkäytöstään johtuvia ongelmia (32 % vastanneista).

Janne Nahkuri
A-klinikkasäätiö

Päivittänyt: Tiia Ruokosalo, YTM, A-klinikkasäätiö
Alkuperäinen julkaisu 21.1.2021