Sosiaaliset alkoholihaitat
Päivitetty 8.3.2022
Alkoholihaitat voidaan jakaa alkoholinkäyttäjälle itselleen aiheutuviin haittoihin, joita ovat esimerkiksi alkoholiperäiset sairaudet ja tapaturmat, sekä haittoihin, jotka kohdistuvat muihin. Koska alkoholinkäyttö on useimmiten sosiaalista toimintaa, alkoholihaitat koskevat myös läheisiä tai läsnä olevia sivullisia henkilöitä. Jos ensin mainitut alkoholista juontuvat suorat sekä sosiaaliset ja sivullisiin kohdistuvat haitat otetaan huomioon, on arvioitu, että alkoholinkäytöstä aiheutuva kokonaistaakka kansanterveydelle on suurempi kuin esimerkiksi tupakoinnista aiheutuvat haitat.
Alkoholihaittoja voi syntyä yksittäisistä juomiskerroista tai pitkään jatkuneesta juomisesta. Esimerkkeinä yksittäiseen, usein varsin rajuun juomiskertaan liittyvistä haitoista ovat alkoholimyrkytykset ja erilaiset humaltuneelle sattuvat tapaturmat kuten kaatumiset ja hukkumiset sekä humalaisten väkivaltaisuuteen liittyvät tappelut ja pahoinpitelyt mukaan lukien perheväkivalta. Useita vuosia jatkuneen, runsaan alkoholinkäytön tunnetuimpia seurauksia ovat maksakirroosi, alkoholismi, haiman sairaudet ja erilaiset syövät.
Alkoholihaitat ovat lisääntyneet Suomessa melkoisesti toisen maailmansodan jälkeisenä aikana. Erityisen nopeaa alkoholihaittojen lisääntyminen oli alkoholinkulutuksen kasvukaudella 1960-luvun lopussa ja 1970-luvun alussa sekä 1980-luvun jälkipuoliskolla samoin kuin 1990-luvun jälkipuoliskolla ja vuoden 2004 veronalennuksen jälkeen. Seitsemänkymmenluvun puolenvälin jälkeen alkoholin kulutus ja haitat pysyivät lähes ennallaan kymmenkunta vuotta. Alkoholin kulutuksen aleneminen 1990-luvun alkupuoliskolla yhdistyi alkoholihaittojen vähenemiseen. Alkoholihaittojen kehitys on siis pääpiirteissään noudatellut alkoholin kokonaiskulutuksen kehitystä.
Vuodesta 2008 lähtien laskenut alkoholin kokonaiskulutus on näkynyt alkoholihaitoissa siten, että alkoholikuolleisuus ja -sairastavuus ovat vähentyneet vuoden 2007 huippulukemista, vaikkakin vuoden 2018 jälkeen maksasairauksiin kuolleisuus on alkanut jälleen lisääntyä. Myös väkivaltarikosten vuoteen 2007 saakka jatkunut lisääntyminen on taittunut ja pysynyt samalla tasolla sen jälkeen yksittäisiä vuosia lukuun ottamatta. Alkoholikuolleisuus johtuu nykyään yhä enemmän maksasairauksista, sillä alkoholikuolleisuuden väheneminen on ollut ennen kaikkea tapaturmaisten alkoholimyrkytysten vähenemistä, joiden määrä on puolittunut vuodesta 2007. (Päihdetilastollinen vuosikirja 2021)
Näiden tilastoissa näkyvien alkoholikuolemien ja vakavien terveyshaittojen lisäksi on myös muita koettuja alkoholihaittoja, jotka heikentävät ihmisten terveyttä ja hyvinvointia. Vuoden 2016 Juomatapatutkimuksen perusteella on voitu arvioida, että vähintään noin 900 000 suomalaista oli kokenut humalatilaan liittyviä haittoja – esimerkiksi riitoja, tapaturmia ja omaisuuden rikkoutumista. Lisäksi noin joka kolmas ilmoitti pelänneensä päihtyneitä ihmisiä julkisella paikalla ja joka viides oli joutunut päihtyneen henkilön ahdistelemaksi tai kiusaamaksi kuluneen vuoden aikana.
Kansainväliset vertailut tuovat jatkuvasti esiin sen tosiseikan, että meillä Suomessa on rajuun kertajuomiseen liittyviä sosiaalisia haittoja enemmän kuin useimmissa muissa maissa. Sosiaaliset alkoholihaitat ovat merkittäviä myös sikäli, että ne eivät koske vain niin kutsuttuja suurkuluttajia. Alkoholia hyvin harvoinkin käyttävät ovat alttiita onnettomuuksille, ihmissuhdeongelmille ja väkivallalle, erityisesti jos kerralla juotu alkoholimäärä nousee suureksi. Pitkään jatkuneesta runsaasta juomisesta aiheutuneet haitat eivät tietenkään rajoitu vain terveydellisiin ongelmiin. Runsas pitkään jatkunut juominen tuo mukanaan myös perhe-elämään, ihmissuhteisiin ja työelämään liittyviä sosiaalisia ongelmia samoin kuin taloudellisia ongelmia.
Esa Österberg
Erikoistutkija, THL
Päivittänyt 8.3.2022:
Janne Härkönen
Erikoistutkija, THL
Ensimmäinen päivitys 24.9.2009
Alkuperäinen julkaisu 12.12.2005
Tykkää, jaa