Synteettiset kannabinoidit
Julkaistu 5.12.2017
Ensimmäiset merkit laajamittaisemmasta synteettisten kannabinoidien muuntohuumekäytöstä nähtiin vuoden 2007 loppupuolella, kun useiden EU-maiden Tulli ja poliisi raportoivat Spice-nimisten kasvirohdos-valmisteiden mittavista takavarikoista. Ilmiön laajuutta kuvastaa hyvin se, että vuosina 2009 ja 2011 Suomen Tulli takavarikoi enemmän Spice-valmisteita kuin marihuanaa. Suurin osa Suomessa takavarikoiduista Spice-valmisteista oli tilattu internetin kautta ja salakuljetettu maahan postitse.
Ensimmäisten Spice-valmisteiden nimiä oli mm. Spice Gold, Spice Silver ja Spice Diamond. Myöhemmin markkinoille tuli lukuisia samankaltaisia mutta erinimisiä valmisteita, kuten esimerkiksi Smoke, Sence, Genie tai Yucatan Fire. Tyypillinen Spice-valmiste oli foliopussi, joka sisälsi noin kolme grammaa kasvirouhetta, joka oli tarkoitettu poltettavaksi kannabiksen tavoin esimerkiksi sätkässä tai vesipiipussa. Valmisteita markkinoitiin harhaanjohtavasti luonnonmukaisina rohdosvalmisteina ja niiden pakkausmerkinnöissä mainittiin useita rohdoksia kuten esimerkiksi Canvalia maritima, Nymphaea caerulea, Scutellaria nana, Pedicularis densiflora, Leonotis leonurus, Zornia latifolia, Nelumbo nucifera, Leonurus sibiricus, Althaea officinalis ja Rosa canina. Viranomaisilla ei aluksi ollut käsitystä valmisteiden tarkasta sisällöstä ja ajateltiin, että pakkausten päällysmerkinnät saattaisivat pitää rohdosten osalta paikkansa. Internet-keskusteluissa mainituista vahvoista huumaavista vaikutuksista päätellen viranomaiset kuitenkin arvelivat, että valmisteet todennäköisesti sisältävät jotakin synteettistä muuntohuumetta.
Joulukuussa 2008 saksalainen THC-pharma -niminen laboratorio ratkaisi arvoituksen Spice-valmisteiden vaikuttavista aineista. Heidän tutkimuksissaan kasvirouheiden todettiin sisältävän JWH-018 -nimistä synteettistä kannabinoidia. Pian tämän jälkeen kaksi tutkimusryhmää tunnisti Spice-valmisteista myös toista CP 47,497 -nimistä kannabinoidia. Sittemmin Spice-valmisteista on löydetty lukuisia eri kannabinoideja. Lisäksi on käynyt ilmi, ettei kasvirouhe ole ollut pakkausmerkinnöissä mainituista rohdoksista koostunutta. Spice-valmisteiden kasvimateriaali on ollut useimmiten Damiana-nimistä rohdosta. Spice-valmisteet on tehty siten, että synteettiset kannabinoidit on ensin liuotettu sopivaan liuottimeen (esim. asetoni tai metanoli), jota on sitten suihkutettu kasvirouheen joukkoon. Lopuksi liuottimen on annettu haihtua pois ennen pakkaamista foliopusseihin. Useiden tutkimusten mukaan rouheisiin lisättyjen synteettisten kannabinoidien pitoisuudet ovat vaihdelleet noin 2-303 mg/g välillä. Suuret pitoisuuserot sekä se, ettei käyttäjä voi lainkaan tietää pitoisuutta tai edes rouheeseen lisättyjä kannabinoideja ilman laboratoriotutkimuksia, tekee Spice-valmisteista erityisen vaarallisia.
Synteettisiä kannabinoideja myydään muuntohuumemarkkinoilla myös puhtaina tai lähes puhtaina jauheina. Lisäksi synteettisiä kannabinoideja on havaittu mm. hasiksen kaltaiseen hartsimaiseen materiaaliin sekoitettuna sekä sähkötupakkaan tarkoitetuissa liuoksissa. Tullin takavarikkojen perusteella synteettisiä kannabinoideja salakuljetetaan Suomeen nykyisin pääasiassa jauheina. Kasvirouhevalmisteiden määrä sen sijaan on pudonnut viime vuosina aivan marginaaliseksi.
Monet synteettiset kannabinoidit ovat alun perin lääkekehityksen yhteydessä keksittyjä aineita. Tämä näkyy myös kannabinoidien nimissä. Esimerkiksi CP-alkuiset kannabinoidit viittaavat Charles Pfizer -nimisen lääkeyhtiön kehittämiin aineisiin. JWH-alkuiset kannabinoidit taas viittaavat John William Huffman -nimiseen Professoriin Clemsonin yliopistolta, joka kehitti satoja kannabinoideja toivoen niiden toimivan lääkkeinä erilaisten sairauksien hoidossa. Kun synteettisten kannabinoidien ei ole todettu soveltuvan lääkkeiksi, on laittomat laboratoriot pääasiassa Kiinassa alkaneet valmistaa niitä päihdekäyttöön.
Kannabinodien vaikutuksista ihmisille on vain vähän tieteellisiä tutkimuksia. Niiden käytön on kuitenkin raportoitu aiheuttaneen lukuisia myrkytyksiä ja kuolemantapauksia EU-alueella. Erityisesti MDMB-CHMICA ja ADB-FUBINACA -nimisten kannabinoidien tiedetään johtaneen jopa satoihin myrkytyksiin ja kymmeniin kuolemantapauksiin. Monet synteettiset kannabinoidit vaikuttavat ihmisessä samankaltaisesti kuin kannabiksen sisältämä tetrahydrokannabinoli (THC), kiinnittymällä aivoissa sijaitseviin CB1 reseptoreihin. Useat niistä kiinnittyvät CB1 reseptoriin vahvemmin kuin THC ja ovat siten vaikutuksiltaan paljon voimakkaampia. Esimerkiksi HU-210 kiinnittyy CB1 reseptoriin jopa 100 kertaa THC:ta vahvemmin. Joidenkin kannabinoidien puoliintumisaika on myös hyvin pitkä, jonka seurauksena psykoaktiiviset vaikutukset voivat kestää huomattavasti kannabista pitempään. Synteettisten kannabinoidien käyttöön liittyvistä sivuvaikutuksista on raportoitu muun muassa levottomuutta, pahoinvointia, erittäin nopeaa sydämensykettä, halvauksia, sydänkohtauksia, munuaisvauriota ja psykoosia.
Frankfurtissa Saksassa tehdyn tutkimuksen mukaan 15-18 vuotiaista opiskelijoista 5-9 % oli käyttänyt synteettisiä kannabinoideja sisältäviä rouheita elämänsä aikana. Kyselyitä oli tehty vuosina 2009-2015. Yhdistyneessä Kuningaskunnassa 625:lle vangille vuonna 2016 tehdyssä kyselytutkimuksessa 33 % vastasi käyttäneensä Spice-valmisteita viimeisen kuukauden aikana.
Euroopan huumausaineiden ja niiden väärinkäytön seurantakeskukselle (EMCDDA) on vuoden 2017 lokakuun loppuun mennessä ilmoitettu jo yli 180 erilaisesta synteettisestä kannabinoidista, joita viranomaiset EU:n alueella ovat havainneet. Synteettisiä kannabinoideja on luokiteltu huumausaineeksi monissa EU-maissa Suomi mukaan lukien. Lisäksi useita kannabinoideja on luokiteltu Suomessa kuluttajamarkkinoilta kielletyiksi psykoaktiivisiksi aineiksi (ns. KKP-aine).
Ilmari Szilvay
tulliylitarkastaja, kemisti
Tullilaboratorio
R. Lindigkeit et. al., Spice: A never ending story?, Forensic Science International, 191 (2009) p. 58-63.
V. Auwärter, S. Dresen, W. Weinmann, M. Müller, M. Pütz, N. Ferreirós, Spice and other herbal blends: harmless incense or cannabinoid designer drugs?, J. Mass Spectrom., 45 (2009), 10.1002/jms.1558
N. Uchiyama, R. Kikura-Hanajiri, N. Kawahara, Y. Haishima, Yukihiro Goda, Identification of a cannabinoid analog as a new type of designer drug in a herbal product, Chem. Pharm. Bull., 57 (2009), p. 439-441.
N. Langer, R. Lindigkeit, H.M. Schiebel, L. Ernst, T. Beuerle, Identification and quantification of synthetic cannabinoids in ‘spice-like’ herbal mixtures: a snapshot of the German situation in the autumn of 2012, Drug Test. Anal., 6 (1–2) (2014), p. 59-71.
G Assemat et. al., Screening of “spice” herbal mixtures: From high-field to low-field proton NMR, Forensic Science International, 279 (2017), p. 88-95.
J. L. Wiley et. al., Hijacking of Basic Research: The Case of Synthetic Cannabinoids, Research report, RTI Press Publication, (2011).
Synthetic cannabinoids in Europe, EMCDDA.
http://www.emcdda.europa.eu/topics/pods/synthetic-cannabinoids
Lue myös synteettisia kannabinoideja käsittelevä pikatietoartikkeli.
Tykkää, jaa