Päihdepalveluyksiköt

Päivitetty 11.5.2026

Hyvinvointialueilla toimii mielenterveys- ja päihdehoitoon erikoistuneita avohoitoyksiköitä. Yksiköiden nimet vaihtelevat, yksikkö voi olla nimeltään esim. päihdeklinikka, riippuvuusklinikka tai A-klinikka. Joillakin hyvinvointialueilla palvelut on yhdistetty mielenterveyspalveluihin.

Yhä useammin päihdepalveluja tarjotaan hyvinvointialueiden peruspalveluissa, kuten terveyskeskuksissa tai terveysasemilla, joissa työskentelee tyypillisesti mielenterveys- ja päihdehoitajia. Työssäkäyvien on mahdollista hakeutua käyttämään myös työterveyshuollon palveluja. Myös yksityisille lääkäriasemille on mahdollista hakeutua.

Avohoito tarkoittaa erotuksena laitoshoidosta, että palvelussa käydään joko ajanvarauksella tai päivystysaikana. Avohoidon palveluihin hakeutuminen vaihtelee hyvinvointialueittain. Tarkista tilanne oman hyvinvointialueesi nettisivuilta.

Avohoitoyksiköissä on mahdollisuus muiden muassa oman tilanteen kartoitukseen, palveluohjaukseen ja yksilö- tai ryhmämuotoiseen kuntoutukseen tai terapiaan.

Nuorten palvelut

Nuorille on hyvinvointialueilla omia avopalvelumuotoisia mielenterveys- ja päihdepalveluja. Ne on suunnattu yleensä noin 13–24-vuotiaille, mutta ikärajat voivat vaihdella alueittain. Palveluista voivat saada tukea myös nuorten läheiset.

Opioidikorvaushoito

Opioidiriippuvaisille päihteidenkäyttäjille tarkoitettua korvaushoitoa tarjotaan sekä siihen erikoistuneissa avohoitoyksiköissä että terveyskeskuksissa. Korvaushoitoa toteuttavat sekä hyvinvointialueet omana toimintanaan että yksityiset palveluntuottajat hyvinvointialueen ostopalveluna.

Katkaisu- ja vieroitushoito

Katkaisu- tai vieroitushoidossa päihteiden käyttökierre pyritään katkaisemaan, hoitamaan vieroitusoireet ja luomaan edellytykset fyysiselle ja sosiaaliselle kuntoutumiselle. Katkaisuhoitojakso voidaan toteuttaa joko avohoidossa tai laitoshoitona katkaisuhoitoyksikössä tai joillakin paikkakunnilla terveyskeskuksen vuodeosastolla. Katkaisuhoitoa voidaan tarjota myös osana kuntoutusyksikön palveluja. Lisäksi on olemassa huumeidenkäyttäjien vieroitushoitoon erikoistuneita yksiköitä.

Päihdekuntoutus

Pitempiaikaista jatkohoitoa on tarjolla erilaisessa päihdekuntoutuksessa. Hyvinvointialueilla on omia kuntouttavan hoidon paikkoja, mutta tarjolla on myös laaja valikoima erilaista yksityistä avo- tai laitosmuotoista kuntoutusta, johon hyvinvointialue voi myöntää maksusitoumuksen.

Kuntoutuksessa keskeisiä työmuotoja ovat muun muassa yksilö- ja ryhmäkeskustelut, yhteisöhoito, elämänhallinnan parantaminen, toiminnallinen viikko-ohjelma, fyysisen ja psyykkisen terveydentilan hoitaminen sekä jatkohoidon suunnittelu.

Asumispalvelut

Päihdehuollon asumispalvelut on tarkoitettu päihdeongelmaisille, jotka tarvitsevat asumiseensa tilapäisesti tai pysyvästi päivittäistä tukea ja apua. Tukiasumisen tavoitteena on kuntouttaa asiakas itsenäiseen asumiseen tai mahdollisesti myös työhön.

Palveluasuminen on tarkoitettu pitempiaikaista, jopa pysyvää asumista varten ja sen tavoitteena on ylläpitää ja edistää päihteidenkäyttäjän toimintakykyä ja auttaa elämänhallinnassa.

Selviämisasemat

Selviämisasemalla varmistetaan voimakkaasti päihtyneen turvallinen selviäminen. Selviämishoitoa on tarjolla myös joidenkin terveydenhuollon päivystysyksiköiden yhteydessä. Päiväkeskukset toimivat joko erillisinä tai muiden palveluiden yhteydessä. Ne tarjoavat mahdollisuuden esim. ryhmämuotoiseen toimintaan, asioiden hoitoon, ruokailuun ja pyykinpesuun.

Vertaistuki

Päihdeongelmien hoitoon on tarjolla myös vertaistukea. A-kiltojen jäseninä on raittiuteen tukea hakevia, omaisia ja vapaaehtoistyöstä kiinnostuneita. Toimintamuotoja ovat mm. ryhmät ja erilainen harrastus- ja virkistystoiminta. AA-ryhmät ovat alkoholiongelmaisten toveriseuroja, joissa esiinnytään nimettöminä. NA-ryhmät ovat vastaavasti huumeongelmasta toipuvien ryhmiä. Keskeisin toimintamuoto on ryhmäkokous, jossa toipumista tuetaan 12 askeleen ohjelman mukaisesti. Al-Anon -ryhmät on tarkoitettu alkoholiongelmaisten ihmisten läheisille.

Ari Saarto
Kehittämisjohtaja, A-klinikkasäätiö

Päivittänyt:
Auli Saukkonen
Asiantuntija, A-klinikkasäätiö

Alkuperäinen julkaisu 20.12.2005