[Pjotr-77]

Tää ELOKUUN Flegmaattisuus.. ELOKUU = MÄTÄKUU mun elämässö.. mieliala on siis VARJO siitä mitä se oli heinäkuun helteissä mulla on kaks DEBIST vuodessa.. LOPPUKESÄN DEBIS ja TAMMIKUUN DEBIS

[vanamo]

moikka PITKÄSTÄ aikaa winski ja muut!

kirjottelin tänne paljon viime vuonna mut nyt on jostain syystä jääny. oon ollu paljon sairaalassa vaikean masennuksen takia mut nyt mulle tehtiin psykologintestit ja selvis et mulla on epävakaa persoonallisuushäiriö. se selittää kyllä todella paljon kaikkee mahdollista impulsiivisestä itsetuhoisuudesta ja itsemurhayrityksistå nopeisiin mielialanvaihteluihin. luin tossa just mitä kaikkee tohon BPD kuuluu ja aika täsmämlisesti mulla on kaikki. ))

nyt oon myös onnnistunu jäämään subuun koukkuun. just vedin nenää ja oottelen et vaikutus iskee. en suosittele kellekkää ihan vitun kuraa koko lääke. mut ai että se kyllä hetkeks auttaa tosi hyvin pahaan oloon ja ahdistukseen! mut koko keho kutiaa ja tulee kauhee kusilukko. oon aivan turta ja pumpulissa, torkahtelen ja nään valveunia eikä meinaa pysyä silmät auki.

Mitäs sulle kuuluu Winston? ja muut?

[Winston-84]

^ Moikka! Kiva kuulla susta pitkästä aikaa . Toivottavasti saat apua tuohon persoonallisuushäiriöön. Terapiahan siihen auttaa, eikä mikään muu. Mulle terapiasta oli tosi paljon hyötyä senKIN ongelman kanssa pärjäämiseen, vaikkei musta koskaan tervettä tulekaan.

Sen Subun kanssa suosittelen varomaan, ettet ihan hirveään koukkuun ja kuseen itseäsi sen myötä järkkäisi. Ymmärrän kyllä hyvin. Käytinhän sitä itsekin vuosikaudet masennuslääkkeenä. Toimi siihen tarkoitukseen erinomaisesti. Näistä sallituista masareista ei ollut koskaan mitään hyötyä, korkeintaan haittaa. No, nyt olen päässyt eroon niistäkin; sekä Subusta, että pahimmasta masennuksesta . Laittomuus ja siihen liittyvät lieveilmiöthän ne Subussa suurimmat ongelmat aiheuttavat. Ei se aine itsessään järin vaarallista ole(koukuttavaa toki, mutta sitä ovat myös monet täysin lailliset lääkkeet), jos ei sekakäyttele, eikä ronki rännejänsä täyteen ties mitä verenmyrkytyspaskaa.

Mitäs mulle? Varsin surullinen kesä, kun veljeni kuoli syöpään heinäkuun alussa . Suru on surua ja kuuluu asiaan. MT-oireilu on myös hieman pahentunut tämän asian vuoksi, mutta ei mitään pahaa sekoamista. Lähinnä pakko-oireilu, mukaanlukien hypokondria ja syömishäiriöoireilu, on nostanut päätään varsin reippaasti, mutta noiden kanssa kyllä pärjään. Muuten mulla onkin asiat hyvin mallillaan, eikä tässä mitään oikeaa hätää ole. Varsin tasaista(Siitä tasaisesta joku "normaali" voi olla eri mieltä) keski-ikäisen akan elämää vietän rakkaiden ukkoni ja kissani kanssa. Ei sitä enää tässä iässä jaksa ihan liikaa riehua .

[vanamo]

^kiitos paljon<3
Mullehan siis haettiin siihen bpd vaativaa lääkinnällistä kuntoutusta ja hyvän terapeutinkin löysin mutta eiköhän kelalta tullu sit vastaus että päätös on hylätty koska oon liian ”epävakaa” ?????????? niinku mitä vittua siihen mä sitä apua tarvinki

[vanamo]

muuten tässä on nyt ollu pari TODELLA vaikeeta päivää. nytkin vaan ahdistaa ja masentaa ja pakkoajatuksen kiertää kehää ja haluisin vaan satuttaa itteeni ja mennä sairaalaan. mitä en ymmärrä koska en ees viihdy sairaalass haluun sieltä vaan pois jos sinne joudun mut sitku oon kotona mun aivot on sitä mieltä et mun pitäis mennä sinne koska sinne mä kuulun

[Winston-84]

PTSD-oireiluni on viimeaikoina nostanut taas päätään, vaikka kuvittelin jo melkein selättäneeni sen .

Fläsäreitä en niinkään ihmettele, jos ne koskevat jotakin traumaattista tapahtumaa, mutta nyt fläsäreitä on alkanut puskea ihan kummallisista asioista .

Joskus 13 vuotta sitten olin Helsingissä. Palloilin siinä keskustassa aamuyöllä piripäissäni odottamassa, koska aamun eka juna tai bussi lähtee, jotta pääsen kotiin. Mua vastaan tuli joku tyyppi, joka vaikutti itsekin joltain hörhöltä. Se sanoi mulle vain moikkelis moi tai jotakin vastaavaa ihan ystävällisesti ja jatkoi sitten matkaansa. Suoraan sanottuna en ole edes aivan varma, oliko se oikeasti olemassa vai näinkö vain omiani pari-kolme päivää valvoneilla silmilläni : Olen, joo, aika herkkä stimulanttien vaikutuksille. Oli miten oli, tuossa tilanteessa ei ollut kerrassaan mitään pelottavaa, uhkaavaa, outoa tai muutenkaan mitenkään dramaattista. Siitä huolimatta se on nyt noussut kummittelemaan mieleeni jotenkin tosi ahdistavana .

[Winston-84]

Vähän nyt on takkuista ja synkkää. Fläsärit kiusaavat ja väliin puskee aivan epärealististisia pakkoajatuksia. Tajuan ne kyllä epärealistisiksi, mutta se on ehkä vielä enemmän perseestä vatvoa lisäksi vielä sitä, kuinka tyhmää on ajatella tällaisia .

Mulla on olevinaan kaikenlaisia kipujakin, joista teen hypokondrisia päätelmiä. Ei siis oikeasti ole mitään kipuja. Ihan vain normaaleita tuntemuksia, että välillä nyt nipistää vatsaa tai kutittaa ja tai jalka vähän rasittui lenkillä, mutta paisuttelen näitä ihan järjettömiin mittasuhteisiin. Eipä pitkälle auttanut se terveystarkastus ja ns. terveenpapereiden saaminen.

Sitten kun olen tässä vähän herkillä, tulee ärähdeltyä läheisille. Tai ei niinkään ärähdeltyä. Lähinnä tulkitsen ihan omiani tyystin neutraaleista sanomisista, äänensävyistä ym. ja loukkaannun niistä. Tuollainen persoonallisuushäiriöinen passiivis-aggressiivisuus on IMO miljoona kertaa vittumaisempaa käytöstä, kuin se, että ärähtäisin suoraan . Paha mieli sitten siitäkin .

Ja huomenna onkin jo lokakuu. Sekin vielä.

[NeuroKipu]

Mä oon kaksikertaa ollu läkellä mällätä autolla, kumpikaan kerta ei olis ollu mun vika. Mut nyt olen oppinut oleen varovaine, on perässä tyytätty ku ajelen hiljaa. Menköön ohi jos on niin kiirus, enmä hidastele kuin risteyksissä.

[Winston-84]

Toissayönä näin unta eräästä ihmisestä menneisyydestäni, jonka kanssa en ole ollut missään yhteyksissä lähemmäs pariinkymmeneen vuoteen. Pistin aikoinaan välit poikki hänen kanssaan ihan omasta aloitteestani, koska kyseessä oli erittäin hankala ihminen, jonka seura aiheutti huomattavasti enemmän huonoja, kuin hyviä fiiliksiä ja olen ollut tähän päätökseeni oikein tyytyväinen. Nyt nähtyäni hänestä unta, mulla oli herätessäni pitkään hyvin voimakas haikeuden ja kaipauksen fiilis ja mietin siinä jo puolitosissani pitäisikö mun ottaa kyseiseen henkilöön yhteyttä. En siis todellakaan ole ottamassa häneen yhteyttä, enkä oikeasti halua olla kanssaan tekemisissä, mutta tuo tunne oli vain todella voimakas . Kaiken kukkuraksi tämä on jo toinen kerta vuoden sisällä, kun käy näin, että näen hänestä unta ja herään edellä mainituissa fiiliksissä. Kyseessä ei ollut parisuhde, eikä mikään mukaan romanttisia tunteita sisältävä suhde, joten ei voi olla kyse siitä, että vanha suola niin sanotusti janottaisi. Mulla ei ainakaan tietoisesti ole myöskään mitään selvittämättä jääneitä asioita kanssaan, jotka painaisivat mieltä.

Ei tämä kai erityisen vittumaista ole, mutta sangen hämmentävää kyllä. Kaipa alitajunta sitten yrittää viestittää jotakin . Siinä nyt ei ole mitään kummallista, jos näkee unta jostakin menneisyyden ihmisestä tai tapahtumasta, mutta tuo vahva kaipauksen tunne, joka kesti pitkään heräämisen jälkeen on outo juttu.

[Winston-84]

Pihalla huutava lehtipuhallin. Pitäisi lailla kieltää ne helvetinkoneet.

[Kivusta-Kärsivä]

Suomessa sä voit nuoruudessa ottaa Panacod överit ja joutua teholle. Edes silloin lääkärit eivät määrää mitään vahvempaa. Ne ei ymmärrä fyysistä kipua. Syöpäpotilailta jotka ovat kuolinvuoteella saattohoidossa minimoidaan myös kipulääkitystä.

[Winston-84]

Uuni sanoi tänään sopimuksen irti. Vastukset vain lakkasivat lämpenemästä tyystin. No, onneksi huoltoyhtiöllä palvelu pelaa ja korjaaja(tai uusi uuni, jos tuota ei enää saa toimivaksi) tulee huomenna. Eiköhän tässä sen aikaa pärjää ilman uuniakin.

[Winston-84]

Sähkölaitos ilmoitti, että sähkön hinta se vain jatkaa nousuaan. Mun sähkösopimukseni ei tosin ole likimainkaan kalleimmasta päästä ja vielä kun asuu kerrostalossa, eikä lämmitä sähköllä, niin ei tässä konkurssiin mene. Lievästi silti vituttaa nuukaa ihmistä. Ei tämä tilanne tokikaan sähköpuljujen vika ole.

[tpi (poistunut käyttäjä)]

Hieman taas synkkyyteen vaipumista ja se sitten saattaa johtaa itsetuhoiseen käytökseen. Autolla ajelusta ylinopeussakko tulossa + kolhin mersua pysäkistä lähdettäessä-->> kivasti rahaa menee ja sitä ei ole + sairaalareissusta lasku-->> jota ei siis ole vara maksaa-->> liikkuminen rajoittunut ja tilanne pysyy samana.
Eihän noista ketään muuta voi syyttää, vaan ottaa silti päähän.
Saamattomuus vituttaa kroonisesti.

Sähkö, tuo omituinen enegrianlähde: piti halventua siirtomaksujen- ei ole tainnut tapahtua ja jos olisi luultavasti marginaalisesti. Korotukset taas ihan tuntuvia.

Puhelinmyyjät alkaneet soitella vaikka estot heille tehty.
Telia(maailman paskin lafka) laittaa laskuja vaikka liittymä loppunut aikoja sitten. Viimeinen jostain maksutv:stä jonka olivat ympänneet liittymään ostovaiheessa-> ruosiin hyökkäys otettava vakaaseen harkintaan ja ko. firma tuolloin räjäytettävä(jos hyökkäys tapahtuu, kuten pitäisi) ensimmäisenä helvetin esikartanoon ja kauemmas.

Eipä juuri muuta mielen päällä. Etiäppäin kun ei taaksekkaan pääse.

[Winston-84]

^ Eikös sairaalalaskuihin ole mahdollista saada lisää maksuaikaa ja osamaksumahdollisuus, jos rahat ovat tiukilla? Toimeentulotuki sitten jeesii viimekädessä, jos tosissaan on köyhä. Terveyskeskuksen käyntimaksuista on mahdollista vapautua kokonaan, jos on varaton, mutta tuo taitaa tosiaan koskea vain terveyskeskuskäyntejä. Nuo toki edellyttävät sitä, että saa itse suunsa auki asiasta ja suu kannattaa avata aika nopsaan. Terveydenhuollon laskut kun voidaan laittaa perintään ilman erillistä oikeuden päätöstä ja yleensä se tehdään varsin pian maksumuistutuksen jälkeen.

Itselläni ei tänään mitään mainitsemisen arvoista vitutuksen aihetta.