Vapauduin itse 10 vuotta sitten, kun Jeesus ilmestyi mun elämään. Rukoilin Pasilan budussa karmeissa refloissa, että Jeesus, jos olet olemassa, muuta mun elämä. Muita jumalia olin jo ehtinyt kokeilla huonoin seurauksin. Siellä sitten hikoilin ja kiduin sen 3vrk, pyysin itseasiassa Raamatun ja putkassa aloin lukea sitä

Se on jännä, miten karmeat reflat pistää ihmisen niin polvilleen, että alkaa uskokin kelvata.
Noh, sieltä sitten pääsin ulos ja radalle samantien takaisin. Pari viikkoa vedin, mutta jokin oli muuttunut. Ensinnäkin kaman veto tuntui pahalta. Fyysisesti ja henkisesti. Se oli tosi outoa ja uutta mulle. Ikäänkuin roina ei enää toiminut tai en saanut siitä mitään hyötyä. Alkoi tulla olo, että haluan yrittää kuiville. Tätä olin yrittänyt toki kymmeniä kertoja aiemmin. Puhuinkin asiasta frendeille, jotka nauroi päin naamaa, että mitäs paskaa kuvittelet, ikinä et onnistu. Mutta jokin outo sisäinen varmuus oli tullut mun sisälle. Mä pääsen tästä irti. Tiesin, että kaikki on nyt toisin ja tulen onnistumaan.
Sopimus siellä sellissä oli, että jos Jeesus olet todellinen ja haluat pelastaa mut, mun elämän täytyy muuttua. Sanoin hänelle siellä, että en yksin pysty muuttumaan vaan hänen on annettava voimaa ja vapautettava mut. Parin viikon päästä jätin mun miehen ja aloin vierottautua. Olin tavannut muutamia uskovia, jotka auttoivat maksamaan viimeiset huumevelat ja pääsin myös niistä vapaaksi. Mulla oli muutama toinen uskova, jotka auttoi vieroitusoireissa ja kaksi seuraavaa viikkoa olivat elämäni pahimmat. Selvisin, ja näin käytännössä, että Jeesus todisti olevansa Jumala, joka muuttaa elämiä
Haluan korostaa, että hän antoi minulle voiman muutokseen, mutta töitä oli tehtävä ja valintoja. Oli tuettauduttava Raamattuun ja löydettävä sieltä totuus. Oli katkaistava välit menneeseen ja vanhoihin tuttuihin. Olen edelleen kuivilla ja jokainen päivä on kiitosaihe, sillä en olisi päässyt irti yksin.