Olet täällä

Onko tämä peliriippuvuutta?

Ahdistaako läheisesi pelaaminen? Tervetuloa Herttaan! Asioiden jakaminen vertaisten kanssa voi auttaa. Palvelu toteutetaan yhteistyössä Peluurin kanssa.

Valvoja: Päihdelinkin toimitus

Onko tämä peliriippuvuutta?

ViestiKirjoittaja Narnia » 27.8.2016 21:19:03

En ole varma, onko miehelläni ongelma tietokonepelien kanssa. Pyytäisin kiitollisimmin vastauksianne, koska en ole oikein varma tilanteestamme... Itse koen tilanteen ongelmalliseksi, mutta miehen puolustelut omalta kannaltaan saavat minut aina vahvasti epäilemään...

Mieheni sai ensimmäisen tietokoneen alta 10-vuotiaana alkoholisti-isältään. Rakkautta ei hänen kotonaan ollut, eikä turvallisuutta ja mieheni löysi turvan ja pakopaikan tietokonepelien maailmasta. Pelit ovat olleet aina hänen kohdallaan rakas harrastus. Hän pelaa päivittäin, joskus vaatimalla vaadittuani katsomme yhtenä iltana viikossa jonkin sarjan yhden jakson yhdessä netistä. Hän pelaa verkkopelejä, ei rahasta.

Haluan korostaa, että en missään nimessä ole tuomitseva pelejä kohtaan, pelaan itsekin jonkin verran.

Joka tapauksessa, mieheni hoitaa työnsä, vaikka pelaa klo 02:00 saakka, herää silti ja menee töihin. On tietysti väsynyt, mutta hoitaa hommansa, on työssään pätevä. Mieheni on kiltti, hyvä isä tavallaan. Vaikkakin on poissaoleva, "leikkii" pojan kanssa kännykkä toisessa kädessä. Miehelläni on myös toinen harrastus, jonka parissa menee noin pari iltaa keskimäärin viikossa. Hänen ajatuksensa ovat jatkuvasti jossain, minne minä ja muu perheemme ei kuulu. Hän on jossain omisssa maailmoissaan ja omassa todellisuudessaan.

Kun ainokainen lapsemme on saatu nukkumaan, mies menee huoneeseensa, automaattisesti. Arki-iltaisin ja viikonloppuisin. Hän on viikonloppuisin todella väsynyt, koska pelisessiot venyvät vieläkin myöhäisemmiksi. Arjessa hän on poissaoleva, ei koskaan ehdota omatoimisesti perheen keskeistä tekemistä, heti kun tulee pienikin hetki, häviää koneelleen. Erkaantunut toisella paikkakunnalla asuvasta teini-ikäisestä tyttärestään henkisesti ajat sitten. Tyttö käy enää ajoittain luonamme. Kun kävi useammin, mieheni oli usein koneellaan ja tyttö nökötti omissa oloissaan. Minä olin enemmän läsnä, vaikka olin tuolloin vauvaamme sidottu, joten tyttö jäi varmasti liian vähälle huomiolle :( Voimani ja rahkeeni eivät riittäneet..

Läheisyys on hävinnyt ajat sitten, emme nuku samassa huoneessa. Olemme keskustelleet peliasiasta ja joskus, aniharvoin kauan sitten mies on asian myöntänyt, mutta mikään ei muutu. Nykyään hän suuttuu kun puhun aiheesta. Hän ei tosiaan ole millään tavalla konkreettisesti teoillaan osoittanut, että olisi kiinnostunut viettämään aikaa kanssani. Näen, että jos illalla erehdymme sohvalle hetkeksi yhtäaikaa, hänellä on valtava polte ja halu päästä koneelleen. Ei myöskään koskaan ehdota mitään yhteistä tekemistä perheenä. Minä ehdotan ja hän saattaa lähteä puistoon pitkin hampain.

Olemme olleet yhdessä 8 vuotta ja 4 vuotta sitten suhde ajautui kriisiin, jonka vuoksi menimme terapiaan. Tälloin tilanne oli eskaloitunut pahaksi; mies pelasi tai tönötti koneellaan, ei ollut kiinnostunut minusta, perheestämme jne.., minä olin lopen kyllästynyt tilanteeseen ja sanoin, että haluan erota jos mikään ei muutu. Terapian aikana tilanne parani jonkin verran, mutta nyt kun terapiasta on aikaa pari vuotta, ollaan luiskahdettu samaan tilanteeseen.

Vaikka puhun kauniisti, rumasti, hiljaa, huutaen, itkien, vedoten, mikään ei auta. "Minä en ymmärrä hänen harrastustaan, enkä anna hänelle omaa aikaa enkä tilaa". Eilen hän sanoi: "Olisin voinut valita baariin menemisen pelaamisen sijaan." Niin, olisihan hän voinut valita minunkin seurani. Se vaan ei satu kiinnostamaan. Piti kuitenkin itseään todella ansioituneena, kun ei istu baareissa.

Ymmärrän, että hän ei muutu. Tilanne ei tule muuttumaan. Se mitä pohdin, on että onko ongelma todellinen? Täyttääkö mieheni peliriippuvaisen kriteerit? Narisenko tyhjästä? Miehenihän ei pelaa rahojaan ja hoitaa työnsä. Muistaa käydä suihkussakin.

Itselläni vain on olo, että olen statisti hänen elämässään, tyyppi, jonka on oltava läsnä ja olemassa, mutta jolla persoonana, vaimona ja ihmisenä ei ole hänelle merkitystä.
Narnia
 

Re: Onko tämä peliriippuvuutta?

ViestiKirjoittaja MTKL Heli » 6.9.2016 23:13:01

Hei,

Kerroit huolestasi miehesi pelaamisen suhteen, joka vaikuttaa koko perheen elämään. Oletko tutustunut http://www.peluuri.fi/laheiset sivustoon? Peluuri on tarkoitettu rahapeliongelmista kärsiville, mutta sivustolla myos tietoa digipelihaitoista. Pelaamisesta aiheutuvien ongelmien auttamisessa voidaan käyttää pitkälti samoja menetelmiä, oli kyse rahapelaamisesta tai digitaalisesta pelaamisesta.

Läheiset osiosta löytyy tietoa läheisenä olosta ja vinkkejä elämiseen ongelmapelaajan läheisenä. Osioon on listattu läheiselle tarkoitettuja palveluja ja tukimuotoja sekä kerätty konkreettisia työkaluja ja keinoja läheisen avuksi.

Huolehdi jaksamisestasi - Arvosta itseäsi - Pyydä tarvittaessa apua!

Terveisin Heli :)
Tietoa mielenterveydestä www.mtkl.fi
MTKL Heli
Neuvoja
 
Viestit: 6
Liittynyt: 26.8.2016 13:10:32


Paluu Hertta

Paikallaolijat

Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Ei rekisteröityneitä käyttäjiä ja 3 vierailijaa