Olet täällä

Rakkausriippuvuus

Käyttääkö puolisosi, läheisesi tai vanhempasi alkoholia ongelmallisesti? Älä jää yksin. Kotikanavalla keskustellaan asioista ja ongelmista, joihin voi törmätä kotona alkoholin kanssa.

Valvoja: Päihdelinkin toimitus

Rakkausriippuvuus

ViestiKirjoittaja Zena Kananen » 25.8.2016 21:38:33

Hei vaan!

Olen Zena Kananen, ja päätin aloittaa tarinan siitä, miten lennän pesästä, jota hallitsee raivokohtauksia saava Kukkonen.

Minun ongelmani ei ole Kukkosen päihteiden käyttö - sitäkin kuulemma on ja paljon, mutta en minä sitä olisi oikein edes tajunnut. Kukkonen kun ei haise viinalle - hän polttelee. Ja koska emme asu yhdessä, niin en näe koko kuvaa. Tai ehkä tuo jää vaan muiden ongelmien varjoon...

Minun ongelmanani on Kukkosen hillitön raivo. Kaikki tämä järjettömyys ja kohtuuttomuus suhteessamme. Ja minun ongelmani on se, että vastoin omaa tahtoani palaan tänne aina takaisin - koska janoan Kukkosen rakkautta. Hänen läheisyytensä on minun addiktioni.

En edes tiedä kuinka usein olemme eronneet, mutta yhtä usein olemme palanneet yhteen. Ja ne erotpa ne vasta pahalle tuntuvatkin - ei niihin halua palata uudestaan ja uudestaan! Niinpä olen päättänyt, että pysyn tässä, aina siihen asti kunnes olen valmis.


Voi kuulkaa miten paljon olenkaan näiden muutaman vuoden aikana oppinut mielenhallinnasta! En voi väittää koskaan siinä erityisen huono olleenikaan, mutta nyt minusta alkaa olla kuoriutunut ammattilainen. Kun Kukkonen saa raivokohtauksen - ja voitte uskoa miten helposti se tapahtuukaan: siihen ei tarvita edes poikkipuolista sanaa, koska minua täytyy kuulemma lukea rivien välistä. Noina hetkinä hidastan varmaan sydämen sykkeenikin, karsin käytöksestäni jokaisen vihaisen eleen, puhun rauhallisesti sen pienen sanasen minkä huudon väliin saan sanottua. Hallitsen mieleni ja ajatukseni - en minä sitä ennen osannut. Vaalin sisälläni olevaa pientä Zenatipusta. Siitäkin huolimatta tilanne ajatukseni nyrjähtämään. Miten tuossa nyrjähtäneessä todellisuudessa edes muuta voisi? Ja kaiken tuon jälkeen kaipaan juuri häneltä hoivaa ja hyväksyntää.

Huh millainen voikaan olla naiselleen raivoava aikuinen mies! Säästän teidät yksityiskohdilta, ja kerron vaan, etten olisi uskonut itseäni tällaisesta tarinasta löytäväni. Maailmassahan olisi paljon hauskempaakin tekemistä kuin olla jonkun haukuttavana ja heiteltävänä!

Minä pärjään täällä, koska ympärilläni on kupla, josta hänen sanansa kimpoavat. Minä pärjään, koska olen saanut elää hyvässäkin suhteessa, minun elämässäni on välittäviä ihmisiä joille olen tärkeä, tiedän ettei kellekään saisi huutaa eikä ketään saa kohdella huonosti, ja että Kukkosen epävakaa mieli ei ole minun syyni, ja raivon valtaan antautuminen on Kukkosen vastuullaan oleva asia, vaikka se varmasti hallitsemattomalta hänestä tuntuukin. Kyllähän olen täällä selvinnyt yllättävänkin hyvin.

Mutta enhän minä voi loputtomiin elää näin, enkä edes voi kuvitella miten hulluksi tämä voi mennä - ja vaikka psyykkeeni kestäisi, niin kestääkö kehoni jos otteet yhä pahenevat? Ja kuinka ympäristöni kestää: miten jaksan olla äiti, työntekijä, ystävä, tytär, kanssakulkija etc. jos energiani menee jatkuvasti itseni ja parisuhteeni parsimiseen?

Olen tehnyt jo paljon pohjatyötä eron eteen, ja luullakseni olen edistynyt: viimeiset viikot olemme lapseni kanssa olleet läheisempiä kuin moneen vuoteen. Nauramme, kerromme toisillemme ideoita ja suunnitelmia. Aloitin myös opinnot, joista olen innoissani ja uskon, että ne antavat elämääni sitä merkitystä, jota olen palavasti kaivannut. Olen pitänyt enemmän yhteyttä muihin ihmisiin. Olen jaksanut rakentaa verkkoa, johon pudota.

Vielä pitäisi päästää irti ja pudota. Milloin olen valmis?
Avatar
Zena Kananen
Vahvasti panostava jäsen
 
Viestit: 72
Liittynyt: 25.8.2016 18:59:49

Re: Rakkausriippuvuus

ViestiKirjoittaja Vieras » 26.8.2016 03:39:48

Haiskahtaa vahvasti, että olet suhteessa narsistin kanssa. Juurikin tuollaiset arvaamattomat raivokohtaukset kuuluvat siihen mielenvikaisuuden kuvaan, mitä he harrastavat. Ihan omalla kokemuksen rintaäänellä voin sanoa, että lähde siitä suhteesta pian. Narsistin aiheuttamat vammat mielelle ovat sen verran salakavalia, ettei niistä yli ihan hetkessä pääse. Eikä varsinkaan ilman ammattiapua. :|
Vieras
 

Re: Rakkausriippuvuus

ViestiKirjoittaja Tuttuajuttua » 26.8.2016 05:57:34

Mistähän nuo Kukkosen raivokohtaukset voivat johtua? Mitä hän sanoo niiden syyksi? Mikä menee pieleen aina?
Voi olla miljoona muutakin syytä kuin narsisti. Ehkä aloittaja odottaa että oppisi jotenkin ymmärtämään ja siten estämään raivokohtaukset. Siinä onkin paljon puuhaa, jos ne tulevat ennalta-arvaamattomina. Ei siinä ehdi ajatella ja elää, kun on niin paljon työtä hallita toista, tai odottaa mitä toinen päättää tehdä.
Tuttuajuttua
 

Re: Rakkausriippuvuus

ViestiKirjoittaja Zena Kananen » 26.8.2016 06:23:30

Narsistinen persoonallisuusvaurio on varmasti osuva kuvaus.

Alkuun yritin osoittaa hänelle sitä, että hän itse syyllistyy niihin asioihin, joista minulle huutaa. Esimerkiksi hänen lempiaiheensa on huutaa siitä, etten kuuntele häntä. Voitteko kuvitella, huutaa päivät pitkät toiselle siitä, ettei tämä kuuntele - ilman että toinen saa puheenvuoroa siihen väliin ja edes sanoa kokonaista lausetta ilman, että toinen keskeyttää ja jatkaa omaa huutoaan. Pitkään yritin osoittaa, että hänen omassa käytöksessäänkin on korjattavaa, mutta se johti minun puoleltani vaan marttyyriuuteen. Lopulta lukiessani jotain narsismin kuvausta tajusin, ettei hän tule tajuamaan. Hänen todellisuudessaan hänen epäreilu huutonsa on oikeutettua, koska hän pystyy näkemään vaan sen pahan mielen, mikä hänelle on tullut. Hänelle on totta se, ettei häntä kuunnella, eikä se riipu siitä kuunteleeko hän muita. Turha vedota vastavuoroisuuteen. Eikä hän tee tuota tahallaan, hän vaan todellakin kokee tulleensa kohdelluksi epäreilusti ja on siitä pohjattoman loukattu - huolimatta siitä, miten kohtelee muita.

Kerroin hänelle, että riitamme eivät enää vaikuta minuun niin pahasti. Hän ihmetteli miten se on mahdollista, koska hän näkee miten huonosti voin riitojen aikana ja miten näillä riidoilla sairastutamme toisemme. Vastasin syyksi: "Sä oot sanonut, että haluat mulle hyvää. Se että huudat on mulle vaan sun omaa pahaa oloa, joita osaat käsitellä vain raivoamalla. Se ei poista sitä, ettetkö haluaisi mulle hyvää. Jos taas et enää haluaisi mulle hyvää, niin mitä järkeä sun olisi pitää mut kumppaninasi? Silloinhan mua vahingoittamalla vahingoittaisit vaan itseäsi. Jos taas huomaat ettet halua mulle enää hyvää ja päätät irrottautua musta kumppanina, niin kyllähän mä nyt onnellisen elämän saan rakennettua ilmankin sua. Itsehän mä elämääni ylläpidän ja siksi voin luottaa, että siitä tulee hyvä. Tämä ajatus auttaa mua näkemään, että asiat riitelevät, ei ihmiset". Hän vastasi kokevansa, että kyllä hänen mielestään ihmiset riitelevät eivätkä asiat, ja sanoi esimerkiksi tästä meidät ja sen miten toimimatonta viestintämme on. Jestas. No, joka tapauksessa minä pyrin siihen, että vain asiat riitelisivät, tässäkin tapauksessa.

En osaa oikein tehdä toimintasuunnitelmaa eron eteen, sillä pelkään että en pysty viemään sitä loppuun asti. Ikävä, rakkaus ja jokin vinoutunut kiertymä ajatuksissani saavat minut janoamaan takaisin. Luulen ettei vieläkään ole aika? Mutta täytyy pysyä välimatkan päässä. Tiedän jo, etten tahdo jäädä tähän. En halua hänestä kumppaniani - ei hänestä sellaista edes saisi. En halua koskaan muuttaa hänen kanssaan yhteen, en halua lasta hänen kanssaan (jos sellainen ikäni puolesta nyt muutenkaan olisi mahdollista), en halua elää näin. Silti saatan vielä jumittua tähän pitkäksikin aikaa, sillä tahtoisin että suhteemme onnistuisi. Tahtoisin hänet kaikesta huolimatta.

Parin viikon toimintasuunnitelma on nähdä ja pitää yhteyttä mahdollisimman vähän. Kun tekee mieli laittaa viestiä, mietin ensin voisinko laittaa jollekulle muulle. Tuolla tavoin olen viettänyt jo kesän. Voisin sitten parin viikon päästä arvioida tilannetta taas uudelleen, että joko olisi aika.
Avatar
Zena Kananen
Vahvasti panostava jäsen
 
Viestit: 72
Liittynyt: 25.8.2016 18:59:49

Re: Rakkausriippuvuus

ViestiKirjoittaja Zena Kananen » 30.8.2016 19:57:30

Kukkonen on ollut ihastuttavan huomaavainen ja kultainen. Tekisi niin mieli antaa mennä ja nauttia Kukkosen suloisuudesta, mutta päätin kuitenkin pitäytyä kiireisenä ja omissa puuhissani. Olen rakentamassa eroa tähän satuttavaan suhteeseen, ja tuo palauttaisi sen ihanan onnentunteen, jonka Kukkosesta saan. Joka koukuttaa ja saa pysymään tässä vuoristoradassa.

Mutta mitä tilalle? Viikolla opiskelu riittää hyvin, mutta miten viikonloppu? Olen ollut niin alavireinen, että en millään jaksaisi olla sosiaalinen ja kiva ja nähdä ihmisiä, mutta pitäisi kai jaksaa.
Avatar
Zena Kananen
Vahvasti panostava jäsen
 
Viestit: 72
Liittynyt: 25.8.2016 18:59:49

Re: Rakkausriippuvuus

ViestiKirjoittaja Vieras » 31.8.2016 13:04:08

Eihän sinulla ole hätäpäivää kun et asu saman katon alla. Eikä ole yhteisiä lapsia.
Tunnistan itsessäni saman riippuvuuden, mutta paranin siitä pelkällä itsekurilla. En suostunut enää vastaamaan puheluihin, en mennyt käymään eikä hän saanut tulla minun luo. Helppoa eikö? No, ei ollut helppoa. Koska mieli alkaa vääntämään vaikka mitä pelokasta tunnetta kun joutuu olemaan yksin, ei ole ketään, ja pelko ettei enää koskaan saakaan ketään on takaraivossa, tunnusta sitä ei ääneen mutta siellä se on: pelko ettei kukaan huoli enää minua.
Mutta jos et oikeasti jaksa olla niin kerralla eroon eikä sahata eikä vähitellen, siitä ei mitään tule.
Vieras
 

Re: Rakkausriippuvuus

ViestiKirjoittaja Zena Kananen » 1.9.2016 18:18:35

Olet oikeassa, ei tässä mitään minkään mahdottoman äärella tosiaankaan olla. Ollaan vaan jo erottu niin monta kertaa ja aina palattu yhteen - pelkään taas käyvän niin. Pelkään tyhjyyden tunnetta. Minulla täytyisi olla jotain, johon tarttua kuin uniriepuun.

Enhän minä tästä lähtisi, ellei Kukkonen olisi väkivaltainen ja vihamielinen. Lähden vain suojellakseni itseäni - en siksi, etten rakastaisi. Surettaa ajatella miten ikävä häntä tulee - mutta en tiedä muutakaan ratkaisua. En tiedä ovatko hänen ongelmansa liian syviä minulle, vai onko hän vaan ihminen, joka ei osaa rakastaa.

Kyllä tästä selviän. Tarvitsen vaan jotain tukea, jonkun kainalosauvan. Ketään ystävää en tahdo kuormittaa - mutta olisikohan jotain terapiaa tai muuta?
Avatar
Zena Kananen
Vahvasti panostava jäsen
 
Viestit: 72
Liittynyt: 25.8.2016 18:59:49

Re: Rakkausriippuvuus

ViestiKirjoittaja Vieras » 1.9.2016 19:28:16

No on niitä terapioita. Nimimerkillä toista vuotta psykoterapiassa kulkeva. Minut sinne ajoi suhde narsistisen puolison kanssa ja toivon hartaasti, ettet joutuisi oman narsistikumppanisi kanssa ollessasi yhtä syvälle kuin minä jouduin. :?

Lähde suhteesta ja hae apua.
Vieras
 

Re: Rakkausriippuvuus

ViestiKirjoittaja Vieras4 » 1.9.2016 22:49:49

Hei, oletko käynyt Al-anonissa? Suosittelen lämpimästi, siellä saat tukea ja ihmiset ymmärtävät mistä on kysymys.
http://www.al-anon.fi/ryhmat
Vieras4
 

Re: Rakkausriippuvuus

ViestiKirjoittaja Vieras » 2.9.2016 11:48:35

Ajatustavan muuttaminen on yksi keino. Anteeksianto itselle ja muille toinen. Armahtaa itsensä ja muut, ollaan vain ihmisiä. Muttei ole pakko elää vastoin omia arvoja, ei niin paljon muita saa rakastaa että uhraa oman itsensä ja uskon Rakkauteen, Jumalaan, tai mikä hyvä elämässä onkaan.
Vieras
 

Re: Rakkausriippuvuus

ViestiKirjoittaja Zena Kananen » 3.9.2016 09:31:21

Tuosta näkökulman muuttamisesta mieleen - luin jostain hyvän aforismin, ja olisin siteerannut sitä tähän, mutta kun en muista sanatarkkaan :D . Ajatus pähkinäkuoressa oli kuitenkin, että jokainen, joka riistää valtasi itseesi, opettaa sinulle, kuinka tuo valta otetaan takaisin. Jos mietin tulevaa (keski-ikäistymistäni ja työmarkkinoita, vanhuuden päiviäni ja hupenevia fyysisiä voimia etc) niin ehkä tuollainen oppi ei ole ollenkaan turhaa?

Sellainen ajatus vaan tänne muistiin. Aurinkoista lauantaipäivää!
Avatar
Zena Kananen
Vahvasti panostava jäsen
 
Viestit: 72
Liittynyt: 25.8.2016 18:59:49

Re: Rakkausriippuvuus

ViestiKirjoittaja Vieras* » 4.9.2016 06:38:39

Itse lopetin suhteen ensimmäiseen "Nyt tulee turpaan" kommenttiin. Ja tottatosiaan, itsekin olin tyyneyden ylipapitar vaikka ympärillä lensi milloin tuolia, milloin tölkkiä, milloin mitäkin, ja vasaran kanssa heiluttiin. Exän mielestä olin lattiamatto, ja siltä se kyllä tuntuikin. Sieltä lattianrajasta sitä sitten alkoi taas keriminen itsensä ylös pystyyn, omanarvontuntoon. Enää en tarvitse noita syviä kuoppia, on tässä aikuisella ihmisellä muutakin tekemistä tosiaan kuin todistaa totaalisen luuserin ja ällöttävän äijänkuvatuksen raivokohtauksia. Ja mikä onni on kun ei myöskään tarvitse kuunnella hänen loputonta puhetulvaansa, mikä ihana hiljaisuus!
Vieras*
 

Re: Rakkausriippuvuus

ViestiKirjoittaja Zena Kananen » 11.9.2016 17:48:39

Päätin etten enää mene Kukkosen luo yökylään.
Avatar
Zena Kananen
Vahvasti panostava jäsen
 
Viestit: 72
Liittynyt: 25.8.2016 18:59:49

Re: Rakkausriippuvuus

ViestiKirjoittaja vieras256 » 11.9.2016 20:20:02

Se on hyvä päätös se.Kunnioita itseäsi pitämällä rajasi.
vieras256
 

Re: Rakkausriippuvuus

ViestiKirjoittaja Zena Kananen » 18.9.2016 06:48:10

Hymähdytti lukiessani kolumnista trollausvinkkejä, joiden lähteenä filosofi Arthur Schopenhauerin kirja Taito olla ja pysyä oikeassa:
" Vie vastustajasi väite loogiseen äärimmäisyyteensä, jolloin vastustaja joutuu puolustelemaan olkiukkoa, ja menettää näin uskottavuutensa. Provosoi vastustajasi vihaiseksi, sillä vihainen vastustaja on huolimaton ja tekee virheitä. Käytä kaikki tilaisuudet henkilökohtaisiin solvauksiin. Jos vastustajasi vastaa samalla mitalla, tyrmistytä hänet toteamalla, että keskustelussa ei sovi mennä henkilökohtaisuuksiin". Hei, Kukkonenhan yrittää trollata minua riidoissa(an) :D . (Kolumni löytyy täältä: http://areena.yle.fi/1-3719212 ). Lisäksi tuo Schopenhauerin kirja on ollut vuosikymmeniä kirjahyllyssäni, mutten ole saanut luettua ensimmäisiä tavuja pidemmälle. Ehkä parempi niin, sillä en oikein välittäisi käyttää aikaani turhiin väittelyihin. Hedelmällinen keskustelu olisi antoisampaa.

Suhde Kukkoseen on tuntunut nyt kaukaisemmalta ja vieraammalta. Se on outo tunne. Kukkonen kun on täyttänyt ajatukseni jo muutaman vuoden ajan.

No, saa nähdä mitä ensi viikko tuo tullessaan.
Avatar
Zena Kananen
Vahvasti panostava jäsen
 
Viestit: 72
Liittynyt: 25.8.2016 18:59:49

Seuraava

Paluu Kotikanava

Paikallaolijat

Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Ei rekisteröityneitä käyttäjiä ja 2 vierailijaa