No, otin napin joskus siinä 18:00 aikaan illasta, koska meni vähän säätämiseksi sen alkuperäisen reseptin vaihtaminen oikeaan valmisteeseen. Ajattelin että koska annos on niin pieni, niin voi kai sitä pari bisseäkin napata samalla. Näin tein, mutta kesken kaiken yhtäkkiä n. 30 minuutin päästä lääkkeenotosta... aaahhhh.... ei hemmetti sitä helpotuksen tunnetta. Tuntui kuin vuosien taakka olisi nostettu harteilta pois ja ensimmäistä kertaa ikinä sain vedettyä keuhkot täyteen ilmaa, koska aikaisemmin ahdistus on jotenkin jängännyt vastaan. Ajattelin että ei hemmetti... Oli kyllä niin hyvä kokemus heti alkuun että kyllä jos tämä olo tällaisena pysyy, niin aion jatkaa lääkettä. Ainoa haittavaikutus tähän mennessä on jäätävä nilkkojen kutina, mutta se kyllä toisaalta voi johtua monesta muustakin asiasta, kuten kuivasta ihosta.
Toistaiseksi sanon että peukku ylös tälle lääkkeelle, vaikka hirveitä kauhutarinoita siitä olen lukenutkin.
Sitten tuli mieleeni vielä tuollainen asia, että kun ihmiset sanovat että "toleranssi nousee", niin kun ihminen saa jostain lääkkeestä helpotusta oloonsa, niin tottakai siihen oloon ajan kanssa tottuu. Tällöin tuntuu että ei lääke enää vaikuta mitenkään, kun ei siitä saa enää sitä "nostetta" minkä siitä alkuun sai oloa helpottamaan. Puhun nyt siis kokemuksesta, koska minulle on varmasti oikeasti kokeiltu kaikki markkinoilla olevat ahdistuslääkkeet, paitsi tämä Lyrica. Alkuun kaikki ne helpottivat, tosin osa aiheutti niin paljon sivuvaikutuksia että en voinut niitä jatkaa. Lopulta niihin tottuu, jolloin sama ilmiö toistuu, että "ei nämä toimi". Ei tietenkään toimi kun ei ne mene enää päähän.
Kyllä ne oikeasti toimii.
