Makoilen sängyssä ja tunnen kuinka flunssa vyöryy päälle. Laitoin jo jumppavaatteet päälle ja ajattelin käydä ennen kuntosalia kaupassa. Siellä alkoi viluttaa ja en sitten mennytkään salille.
Mutta sen sijaan päätin mennä alkoon. Olen sitä kierrellyt ja vältellyt, mutta tänään päätin, että menen sinne sisään ja testaan millaisia tuntemuksia minussa herää. Oli aika jännä tunne.
Siellä ne samat viinit oli rivistössä ja katselin niitä ajatellen, että tuota usein otin ja tuota.
Paria tetraviiniä nostelin ja lähinnä ajatus kävi niissä lukemattomissa perjantaissa, jolloin sen tetran kävin ostamassa. Tetraviini ei edes maistunut lopulta hyvältä. En vaan kehdannut aina ostaa lasisia pulloja. Tetran sai helpommin myös tuhottua, kun juomat oli juotu. Sai ”piilotettua” ja vähän salattua juomamääriä. Toisilta ja itseltäänkin.
Sitten osui katse proseccoon ja tuli muistikuva kesästä mökillä. Silloin vihlaisi. Eli epämukavuusalueella kävin, kun mieleen tullut muisto liittyi mukavaan hetkeen lomalla. Sitä proseccoa seurasi kyllä usein sitten se tetraviini... ja seuraavan aamun vetämätön olo. Tuskainen olo uimarannalla lapsen kanssa tai remppahommissa.
Selvisin siis kunnialla. Vähän huvitti itseäni kun nostelin niitä tetroja ja kokeilin paljonko ne painoikaan
Tuntui hyvältä poistua muina naisina ja EI kassan kautta. Ei tuntunut hankalalta juuri tänään ja siinä hetkessä olla ostamatta yhtään mitään. En kokenut jääväni mistään paitsi.
Sen hiffasin, että alkoholin ajatteleminen on todellakin alkanut vähentyä. Muistin kuinka paljon energiaa siihen kuuluikaan! Sorrunko tänään vai en? Miten kauppareissulla ajatukset pyörivät alkossa. Mistä saisin hyvän syyn? Hyvin yleistä oli, että kamppailin alkoon menon ja menemättömyyden suhteen. Saatoin päättää, että nyt en mene ja 10 minuutin kuluttua ajatukseni oli muuttanut suuntaansa 180 astetta. Ja mikään muu asia ei laittanut minua toimimaan noin.
Tämmöinen experimentti tänään. Hyvä sellainen. Sanotaanhan, että pelkoaan vastaan pitäisi taistella kohtaamalla se pelko silmästä silmään. Toki tätä testiä ei kannata tehdä liian aikaiseen...
sillä voipi käydä köplästi... olenhan minä miehelle sen viskit pari kertaa ostanut, mutta silloin karttanut viinihyllyt kaukaa. Näin muuten muutamia viikkoja sitten toisen alkoholiin liittyvän unen. Olen päässyt helpolla näiden juomisunien suhteen tai sitten en vaan muista niitä.
Join jotain hedelmäjuomaa ja se maistui vähän omituiselta. Sain tietää, että siihen oli laitettu koskenkorvaa. Join sen, mutta asia valkeni minulle vasta myöhemmin, kun joku kertoi siitä minulle. Muistan unessa ajatelleeni näin: tämähän ei ole retkahdus, sillä en itse tiennyt juovani alkoholia. En olisi juonut jos olisin tietänyt. Olin asian suhteen rauhallinen. Muistan, että ajattelin, että sinne se nyt meni kurkusta alas. On jo mahassa. En mahda mitään. Minkäänlaista humaltumista ei tapahtunut.
Ensimmäinen unenihan ”projektini” alkuvaiheessa oli tosi erilainen. Join viiniä ja kun tajusin mitä teen, purskautin ne suustani ulos ja juoksin pesemään suuni. Koin pettymystä, sillä unessahan unohdin, että olin päättänyt olla juomatta.
Aika hyvin kuvaavat nuo kaksi unta omaa tilannettani. Alussa suuri repsahduksen pelko ja pelko siihen, etten pysty olemaan lainkaan ilman viiniä. Nyt tilanne on tasoittunut. Uskallan jo enemmän luottaa itseeni. Kuitenkin asia pohdituttaa minua edelleen paljon ja mietin mitä elämäni olisi jos päättäisin tavoitella kokonaan raitista elämää. Sillä joku siellä edelleenkin varaa vastaan. Edustiko tätä se, että siellä juomassa oli sitä alkoholia ja ”joku” kertoi sen minulle.
Näinkin voisi oman unessa tulkita. Aivan ekaksi kun untani pohdin, ajattelin, että mieli kaipaa viiniä. Ja se on sitä sinne lasiin ”salaa” ujuttanut. Kiusaa ja testaa minua. Mutta ehkä unessa reaktioni ja tunteeni oli hillitty ja enemmänkin toteava: nin tässä nyt kävi vaan. Ei suurta draamaa tai tunnekuohuja.
Tällaisia juttuja tänne mulle. Olen päivittäin lukenut palstaa ja kaikkien kuulumisia, mutten ole jaksanut kirjoitella kovin aktiivisesti. Tunnen, että minulla on nyt sellainen vaihe, etten jaksa kamalasti vetvoa alkoholiasiaa. On hieman tyynempää, vaikkakin se tapahtuma, joka on pohdituttanut lähenee.
En ole tehnyt mitään selviä strategioita. Alkoholitonta kuoharia voisi olla kiva kilistää, mutta sen ostamisen pyytäminen vaan lisäisi minun stressiäni ja joutuisin selittämään asian. Monimutkaista. Oma mieleni tekee asiasta vain suuremman. Kieltäytymisen takana kun on omat ongelmani ja ahdistukset. Niitähän toiset eivät tunne, tiedä tai näe. Mutta minusta tuntuu, että samalla kun sanon tarjoilulle ei, avaan itseni ja ongelmani heille. En tiedä tajuatteko mitä yritän sepustaa? Ainakin itse tästä lähtien kun joku aiemmin reippaastikin juova ihminen kertoo ettei ota alkoholia jossain juhlissa tai vastaavassa, toimin siten kuin mitään ihmeellistä ei olisi tapahtunut. Sanon vaan, että Ok tai en edes sitäkään ja jatkan normaalisti juttujani.
Huomasin just, että Mä käytän sanaa kieltäytyä kun tarkoitan, ettei juo. Sehän juontaa varmasti sanasta kielto, joka on negatiivinen. Käytin sanaa ajattelemattomasti myös huikaton helmikuu- ketjua perustaessani. Kieltäytyminen kuulostaa perin ikävältä! Olla ilman? Alkoholivapaa?
nyt on parasta lopettaa tältä erää! Tsempit ja lämpöiset ajatukset kaikille!
Pistää itekkin miettiin miten paljon sosiaalisenkin tavan vuoksi on juonut. Oon nimittäin monta kertaa halunnut lähteä baarista aiemmin kotiin tai jotain, mutta muut on saaneet houkuteltua jäämään. Silläkin perusteella että ainahan sulle on maistunut jnejne. Vaatii kyllä tervettä itsekkyyttä ja rohkeutta toimia oman pään mukaan, onnittelut siitä! 