Olet täällä

Kirjaudu sisään tai rekisteröidy sivustolle, jotta voit käyttää kirjanmerkkejä

Kun kaikki romahtaa

Julkaistu 29.10.2020

Olen hieman yli nelikymppinen nainen ja juonut enenevissä määrin jo vuosien ajan. Se milloin juominen muuttui satunnaisesta hauskanpidosta alkoholismiksi on itsellenikin epäselvää. Nykyään kuitenkin tiedän olevani alkoholisti. Voin olla juomatta helposti kuukauden tai useammankin, mutta kun otan sen ensimmäisen juoman, menee siinä touhussa aina useampi päivä ja huomalatila on todella vahva.

Tähän asti olen saanut asiat toimimaan niin, että juon vain viikonloppuisin ja lomilla, mutta arkisin hoidan työni ihan hyvin. Vain pari kertaa vuosien aikana olen jäänyt töistä rokuliin ja silloinkin ilmoittautunut sairaaksi ja pari kertaa olen mennyt työhön krapulaisena. Nyt kuitenkin jostain syystä kaikki meni totaalisesti pieleen. En tiedä, mitä päässäni tapahtui. Menin töihin humalassa. Jäin siitä tietysti kiinni ja työnantaja vei minut puhallutukseen ja lähetti kotiin. Tämän jälkeen jäin itse palkattomasti kotiin toipumaan ja häpeämään ja nyt edessä olisi työhön paluu.

Häpeä ja pelko on niin suurta, että tuntuu etten selviä siitä millään. Tärisen vain kotona kauhuissani. Tiedän, että saan pitää työni ja, että olen tähän asti hoitanut sen aina hyvin, mutta ei tieto siitä nyt lohduta lainkaan. En tiedä miten pitäisi toimia. Jäänkö vain kotiin piileskelemään vai palaanko töihin ja jatkan siellä mahdollisimman normaalisti. Tiedän, että tapauksesta ei työssä edes tiedä kovin moni henkilö. Voinko olla paljastamatta totuutta, jos asia tulee puheeksi. Tässä vaiheessa en olisi valmis tuomaan ongelmaani vielä julkiseksi. Vaikka tällä hetkellä tilanne tuntuu ylitsepääsemättömän hirveältä.

Enkä tiedä miten häpeästäni selviän, ymmärrän kuitenkin sen että tämä pysäytys tarvittiin. Olen haaveillut raitistumisesta jo pitkään siinä onnistumatta, niin ehkä tämä katastrofi ja sitä seuraava päihdeohjelma vihdoin minut pelastaa. Yksin kun en ole kovasta tahdosta huolimatta asiassa onnistunut.

Onko kellään kokemuksia vastaavasta?
 

Nimimerkki: 
Itseensä pettynyt
+1
+13

Kommentit

Koskettava tarina.

Käyttäjän Vieras kuva

Koskettava tarina. Kannattaisi siirtää se tuonne keskusteluosioon, jos haluat että muut kommentoivat ja jakavat vastaavanlaisia kokemuksia! 

 

+1
+10

Kokemusta on. Sain

Käyttäjän Viinatonta kuva

Kokemusta on. Sain varoituksen, koska soitin töihin, että olen sairas, ja äänestäni huomattiin että olin vielä aamulla humalassa. Siitä puhuttelu ja varoitus. Muistan myös sen häpeän ja kauhun tunteen, ne ajatukset, että ketkä kaikki tietävät. Hoidin itse oman hoitoonohjaukseni työnantajan määräyksestä ja kerroin missä mennään. Lopulta päädyin kertomaan avoimesti ongelmastani - ja kas- kukaan ei tuominnut tai kohotellut kulmakarvojaan, päin vastoin. Nykyään on normaalia, että olen firman pikkujouluissa autolla, joku on ehdottanut, että voithan sä ottaa edes lasillisen punkkua ruuan kanssa. En vaan voi. Tunnen itseni, että auto jäisi pihaan, ja on moraalinen paine olla selvänä, koska olen tästä kertonut.

Tämä on yksi totuus, mikä pätee töissä. Toinen totuus on mitä tapahtuu kotona. Liikaa viiniä ja olutta on mennyt, olen vain oppinut skarppaamaan töissä. Olen eläkkeellä oleva nainen, teen vain pari päivää viikossa töitä, joten on ollut liikaa aikaa juoda, ja tarpeeksi aikaa toipua työpäiviin. Nyt on menossa 1. viikko selvänä. Kiusaus on suuri, uusi vuosi tulossa - mikä tekosyy, työpäivä lopussa, vapaat alkaa - tekosyy. Nyt vaan pitää ajaa kotiin sitä reittiä, minkä varrella ei ole Alkoa.

Kuule, kyllä sinä selviät tästä! Nythän on vain matka ylöspäin. Älä häpeä, ole ylpeä itsestäsi, että sinulta löytyy häpeän tunne, mikä pysähdytti sinut miettimään, kuten kävi minullekkin. Tsemppiä!

+1
+13

Menet töihin selkä suorassa

Käyttäjän Jake kuva

Menet töihin selkä suorassa mutta nöyränä. Piileskely ei sua auta.

+1
+2

Lisää uusi kommentti