Olet täällä

Kirjaudu sisään tai rekisteröidy sivustolle, jotta voit käyttää kirjanmerkkejä

Myönnän viimein, että alkoholi ei sovi minulle

Julkaistu 25.1.2021

Hei kaikille ja kiitos oikeasti, että ootte aukaisseet omia tilanteitanne näin tarkkaan. Minun historia on tosi pitkä, enkä varmaan jaksa kertoa ihan kaikkea, mutta avaan jotain tässä. Olen 38-vuotias mies, ammatiltani konesuunnittelija, joskin nykyään työskentelen muissa hommissa perheyrityksessämme. Harrastan autoja, metsästystä ja kalastusta. Autoharrastus mm. on sellainen, että varsinkin tapahtumien illanistujaisissa lähes 100% alkoholi on mukana. Tässä välissä totean, etten siis syytä ehkäpä ensimmäistä kertaa elässäni harrastuksiani, työtäni tai muutakaan vastaavaa siitä, että oon nyt sitten juonut käytännössä laatikon kaljaa päivään, jos ei työpäivää edessä ole ollut. Jokaiseen vapaapäivään on kuulunut kaljalaatikko, tai ainakin jotain. Viinaa en luojan kiitos ole koskaan käyttänyt, muuten olisin jo puiston penkillä.

Työni oon pystynyt aina hoitamaan, enkä koskaan ole hakenut himooni saikkua tms, MUTTA: eräänkin kerran olen laskenut voinko vielä ottaa yhden ja hankkinut useamman ja aina laadukkaamman alkometrin. Tiedättekö tunteen, kun puhallat aamulla töihin lähtiessä alkometriin ja se näyttääkin 0.0? Wuhuu, nyt ei ollutkaan 0.3 kun työmatka on 54km suuntaansa.. Tämä siis entistä elämää, jota en kertakaikkiaan jaksa eikä varmaan tilakaan riitä kertomaan, suuria asioita siinä kuitenkin oli henkisesti raskas työ ja huono avioliitto, jota toki yritettiin kaikin puolin pitää kasassa, oltiinhan me rakennettu teineistä jo oma koti, minä maksanut 30 ikävuoteen mennessä n.100t€ lainaa, mutta niitä lapsiapa 17 aikainen liitto ei tuonnutkaan, jota aina olin toivonut.

Olen entinen sm-tason urheilija, ja teini-iässä muutamaa kokeilua lukuunottamatta en käyttänyt ollenkaan. Minulla on myös ollut aina hyvä ja lämmin koti eikä siellä alkoholia ole viljelty.. Isäni puolen suvussa esiintyy kyllä alkoholismia ja muistan kun setäni antoi minulle meidän kahden keskisellä metsästysreissulla 6 päkin olutta, olin ehkä n.15-vuotias ja minulle tuli niin paha olo, etten koskaan olisi uskonut, että minä juon näitä määriä..

No intissä iltavapaat, inssikoulussa illanistujaiset (en koskaan kuitenkaan koskaan lähtenyt yhteisbailuihin, tässä tarkoitan esim biliksen peluut ja parin ottamista..) ja sitten vammistuttuani 2007 työ mihin valmistuin, olipa hieno huomata, että tämähän alkoholi on normihommaa ja hyviä sopimuksia syntyy, kun vähän saunan lauteilla otetaan kuppia. Nyt sitten viimeinen vuosi on muiden terveydellisten vuoksi ollut tosi vaikea, joutunut paljon olemaan saikulla ja tokihan se silloin on maistunut, mutta tapasin aivan ihanan naisen, meillä oli uusioperhe ja ostimme 2kk sitten oman ekan kodinkin! (Meillä molemmilla siis oli omat talomme ja minun talo on vuokralla nyt, emme myyneet sitä. Lisäksi minulla on kesämökki ja hienoja autoja, eli siis vaikka alkoholisti olen, niin olen kuitenkin saanut hankittua omaisuuttakin).

Nyt on käynyt niin, että minun juominen karkasi käsistä TAAS, ja hän nyt lapsineen muuttaa pois, enkä usko, että hän uskoo minun olevani tosissaan, että nyt on korkin pysyttävä kiinni. Nyt ollaan niin pohjalla ja sydän niin rikki, että oon tämänkin kaljalla pilannut, että otin neuvoista vaariin ja kerron tämän teille, jotka saman asian kanssa olette tekemisissä. Olen pystynyt olemaan lyhyitä jaksoja selvänä siis, ja nytkin minulla on Selincroa, joka kylmä auttaisikin minun kohdalla, mutta koen nyt omalla kohdallani, että alkoholiton tapajuomiseen ja lääkkeet jotka sallii edes pari kaljaa, ei nyt ole enää minun juttu vaan täysi raitistuminen, ihan täysi.

Toivottavasti saan vielä perheeni takaisin ja jos retkahdan päätöksestäni, niin saisi apua. Minä nimittäin menin masennuksen ja liikakäytön taas alettua päivystykseen, niin minua ohjattiin tosi mielisairaiden osastolle ja sellainen paikka ei oo kun se vaan masentaa enemmän ja halu päästä pois on kova.. Tässä alkua, kerron lisää vielä ja kiitos teille ihanat kanssataistelijat kertomuksistanne, olen puulla päähän lyöty miten hyvä olo tuli ja voimia päätökseeni teidän ansiostanne!

Nimimerkki: 
Anssi
+1
+12

Kommentit

Mä jätin myös mieheni kun joi

Käyttäjän Minäkö kuva

Mä jätin myös mieheni kun joi juuri kuten sinäkin ja ei se ole kivaa katsoa joka päivä juopunutta, alkoholilta haisevaa miestä. Sitä katsoo karehtien toisten onnea kun mies ja nainen tekee yhdessä asioita, lenkkeilee, käy kaupas iltamyöhään tai et mies ajaa autoa klo 21.00 🤣 Toivottavasti löydät kipinän lopettaa ihan kokonaan ja entisenä urheilijana siirrät vaikka sen riippuvuuden liikuntaan. Tosi hyvä että oot havahtunut omaan ongelmaasi 👍😊

+1
+3

Lisää uusi kommentti