Olet täällä

Kirjaudu sisään tai rekisteröidy sivustolle, jotta voit käyttää kirjanmerkkejä

Perheenäitien ongelma

Julkaistu 6.4.2021

Onkohan olemassa muita ihmisiä, jotka ovat perheellisiä, työssäkäyviä ja kaikin puolin hyvässä sosiaalisessa asemassa olevia tyyppejä, jotka ymmärtävät käyttävänsä liikaa alkoholia?

Itse olen siinä tilanteessa, että tunnustan ongelmani ja ottaisin erittäin mielelläni vastaan apua ja tukea, mutta koska minulla ei ole ulkoisesti vakavia ongelmia, olen kaikkien foorumeiden ulkopuolella.

Kaltaisilleni, näennäisesti hyvin toimeen tuleville henkilöille ei löydy foorumia, minne voisi olla anononyymisti kontaktissa. Ei ole mahdollisa pienillä paikkakunnilla mennä AA tapaamisiin, jos haluat jatkaa työssäsi, tai AA-tapaamisia ei ole ylipäätään.

Miksi verkossa ei voi edes ottaa yhteyttä ilmen rekisteröitymistä mihinkäään apua tarjoavaan tahoon?

Ihmettelen. ja juon.

Nimimerkki: 
Tuskin yksin, mutta äänetön
+1
+33

Kommentit

Hei!

Käyttäjän Anne kuva

Hei!

Tuttu ongelma. Itse löysin tosi paljon apua YouTuben sarjasta The Naked Mind. Siinä englantilainen Annie Grace kertoo raitistumisen lääketieteellisestä perustasta ja käytännön tavoista toimia. Annie Grace on myös luonut raitistumisen avuksi The Alcohol Experiment -nimisen ohjelman. Ohjelma on ilmainen ja sisältää videoita ja tehtäviä  30 päivän ajalle sähköpostin kautta. Todella silmiä avaavia juttuja alkoholin vähentämiseen, ja raitistumiseen, jos niin haluaa.

Hyviä kirjoja ovat  Juhani Seppänen Selvästi juovuksissa ja Allen Carr Korkki kiinni. Molemmat ovat informatiivisia ja myös yllättävän hauskoja.

Tsemppiä! Uusi elämä alkaa oivalluksesta, jonka oletkin jo tehnyt.

+1
+33

etätyö ja alkoholi, siihen

Käyttäjän Helena Virtanen kuva

etätyö ja alkoholi, siihen päättyi oma mukaraittiuteni, onnellisuuteni, ulkoiluni...kun laihduttaja ahmii, niin nyt juon kaksin käsin eikä kukaan huomaa...etätyössä ruudut pimeenä kukaan ei nää, tarmokkuus tulee parista bissestä, pastillien sijaan nieleskelen kyyneleitä...

 

 

+1
+30

Kaksi selvää päivää lähes

Käyttäjän Amanita kuva

Kaksi selvää päivää lähes kahden viikon putken jälkeen. Nyt yritän olla menemättä Alkoon kotimatkalla töistä. Tsemppiä kaikille meille

+1
+34

Tunnistan itseni

Käyttäjän Rairai4278 kuva

Tunnistan itseni kuvailemistasi profiilista ja samaistun tilanteeseesi. Onneksi on näitä virtuaalisia palveluja olemassa, joissa voi anonyymisti keskustella. 
 

Itse olen nyt viikon saanut pohtia tilannettani ja keinoja 30 päivän ohjelmassa. Koen ainakin tässä vaiheessa sen hyödylliseksi ja silmiä avaavaksi. Olitko jo itse aloittanut? 

+1
+27

hei,.. kukaan tehnyt tuon tai

Käyttäjän hehkulamppu kuva

hei,.. kukaan tehnyt tuon tai aloittanut,.. olisiko vertaistukea

 

+1
+24

Juuri ja juuri löysin

Käyttäjän Tuskin yksin, mutta äänetön kuva

Juuri ja juuri löysin laittamani viestin, kuten useimmat taitaa tietää, muisti pätkii.

Peräti 4 päivää meni jossain välissä ilman juomaa, mutta eipä sen pidemälle omin voimin päässyt. Tässäpä sitä samaa ihmettelen, ja koetan painella oikeat kirjaimet. Ei siitä alkon ohi pääse, kun ruokakaupassa tarvii äiskän käydä.

+1
+19

Hei taas nimimerkki Tuskin

Käyttäjän Anne kuva

Hei taas nimimerkki Tuskin yksin mutta äänetön! Alkon ohi on vaikea päästä pelkällä tahdonvoimalla: tottumuksella on suuri voima. Ja kaikilla tunteilla, joita alkoholiin liittyy. Alkoholi on myös riippuvuutta aiheuttava aine kuten Juhani Seppänen sanoo: juot koska juot. Aloita tunteiden ja tottumusten selvittely, silloin tahdonvoiman tarve vähenee huomattavasti. Kun tapa ajatella muuttuu, muuttuu myös tapa käyttäytyä ja juomisen lopettaminen tulee mahdolliseksi. Suosittelen yhä lämpimästi kirjaa Korkki kiinni, siinä pureudutaan juuri ajattelun muuttamiseen. Samoin Annie Gracen THIS Naked Mind -ohjelmassa ( aikaisemassa viestissäni nimi oli The...)

Se, että palasit tälle sivustolle, on jo kotiin päin! Alkoholista on usein pitkä matka alkoholittomuuteen mutta se on mahdollinen, myös äiskälle pikkupaikkakunnalla! Laita viestiä, mitä sinulle kuuluu! 

+1
+10

Joo samaa mietin minäkin

Käyttäjän Marja-Sussu kuva

Joo samaa mietin minäkin pienellä paikalla kun asun. Onhan ne tietty ne aa kerhot salaisia mutta jos siellä sitten jonkun tutun näkee niin mistä tietää mitä vastaan tulee. Mutta, silläkin uhalla, taidan mennä.
Koronat lomautus ja vaihdevuodet...elämän tympeys ja tasapaksuus harmittaa ja ah on antanut siihen vauhtia. Mutta eipä tunnut enää hyvältä. Hallitsee vähän liikkaa, tai aika paljonkin. Kävin päihdeklinikalla silloin vielä kun mun nuorin lapsi oli alle 18. 
Toisen kerran kävin samassa paikassa vaikka siitäkin tuli lastensuojeluilmoitus. Lapsen kanssa olen jutellut asiasta ja onhna hänkin huolissaan mun alkoholin käytöstä. 
Nyt sitten olen käyttänyt antabusta noin kk säännöllisen epäsäännöisesti. Maksaarvojakin on kateltu. 
En olisi ikinä uskonut että olen tässätilanteessa, en ikinä. Nyt todellakin täytyy minun löytää jokin keino toipua, päästä eroon tästä aineesta. 
:///
Alkoon tein ostokiellon, sekin loppuu kohta. Täytynee uusia. Olutta menee sitten jonkin verran. Voi että. Nyt on morkkis ja tänään kirjaiduin tänne ja yritän huomenna olla ilman. Otan antabuksen aamulla. 
Mikä olo olikaan kuin olin kaksi viikkoa juomatta. Niin hyvä, niin normaali ja terve. 
Katson kohta tuon edellä suositellut youtube sivuston. Kiitos vinkistä.

+1
+13

Täällä minä alle

Käyttäjän Jokainen kyynel kuva

Täällä minä alle nelikymppinen äiti (lapset asuvat isällään) olen nyt viisi päivää ollut ilman alkoholia. Asun myös pienellä paikkakunnalla. En uskalla oikein mennä yksin mihinkään AA-kerhoon. Kokeilen nyt näin ilman mitään, mies on tukena. 
Päätin olla vain yhden päivän ilman. Se rohkaisi olemaan toisenkin. Toivon näitä päiviä paljon lisää. En mieti tulevaa. Vain tämän päivän. Tsemppiä kovasti äideille! Ette ole ainoita, ettekä huonoja ihmisiä.

+1
+15

Hei

Käyttäjän Marja-Sussu kuva

Hei
Olen ollut nyt yksitoista päivää ilman alkoholia. Antabus on ollut buustina. 
Päihdeklinikan lääkäri diagnosoi masennuksen, johtuipa se vaihdevuosista tai jostakin muusta. Antoi brintellix nimistä mielia-ala lääkettä joka korvaa escatrolabramin jota olen syönyt noin 4v. Olo on ollut aika mielenkiintoinen. Olen tehnyt surutyötä siitä, että joudun luopumaan oluesta josta oli tullut jo melkeinpä paraskaverini. Hhah
Mutta yksitoista päivää on olen pohtinut sitä, miksi niin on käynyt. Ja olen ollut järkyttynyt siitä miten se on vienyt ja sekottanut pääni viedessään. Senviänhän minä ilmankin....
Olen ollut ihan älyttömän väsynyt, siis ihan lamassa. Kun join tein ja puuhasin niinkuin ennenvahnaa. Olen aina ollut energinen ja toimelisa, positiivin ja luovakin. Neljä vuotta sitten se alkoi kadota ja sen myötä ah käyttökin lisääntyi. Se vähän herätteli ja nostatti. 
Nyt tuntuu siltä, että olen kadonnut jonnekin ah tuoman turtuneisuuden takia. Tänä selvänä jaksona olen miettinyt miten tavoista voikaan päästä eroon. Nyt on la ja torstaina töissä mietin että jos ei olisi antabusta kehossa kävisin ostamassa olutta....
Levottomuus on ollut kauheita. Pää menee suhinalla omaa rataansa ja keho on ollut ihan lamassa. Olen ottanut muutamina päivinä proplaalia jotta pysyn nahoissani. 
Ilman antabusta olisin varmasti jo juonut. Siksi jatkankin. 
Ensiviikonloppuna isot pojat jotka asuvat vielä kotona ovat yökylässä sukulaisissa. 
Aloin eilen suunnitella milloin lopetan antabuksen oton jotta voin juoda....
Miten hullua. En tahdo ajatella niin. 
Siksi otankin joka ikinen päivä niin kauan tuota lääkettä jotta ei tartte miettiä mahdollisuukia juoda. 
Hei kaikille. Ei hävetä tätä tautia. Ei syytellä itteemme, todetaan vaan asiat niinkun ne on. Ja mennään eteenpäin. Otetaan kaikki apu mikä on saatavilla ja yritetään elää sellaista elämää kuin itse tahdomme. 
Jos rehellisesti sanon, voisin juoda joka päivä jos ei tulisi niin paljon haittavaikutuksia jotka me kaikki tiedämme. Ei vähin taloudellinen haitta, se on ihan kauhea paine. 
Mutta en voi, eikä kukaan kestä terveenä jos juo ylettömästi. 
Voimia kaikille ja tänään on hyvä päivä. Mä lähden vaihtamaan verhot johonkin huoneeseen. 
Toivon että brintellixi lääke auttaa siihen mitä lääkäri sanoi sen tekevän, muokkaa aivoja otollisemmaksi uusille tavoille, niistä tulee vastaanottavaisemmat. Jotenkin näin...:)

+1
+14

Olen nyt tosissani ymmärtänyt

Käyttäjän Äidiltä korkki kiinni kuva

Olen nyt tosissani ymmärtänyt, että alko ei minulle sovi. Olen 30v ja elin jonkinlaista lasista lapsuutta kodissani, jossa vanhemmat joivat välillä hyvin reippaasti. Itse ajattelin että en ikinä halua samaa omalle lapselleni.

Alkoa aloin käyttämään 14vuotiaana ja siitä lähtien juonut kuukausittain/viikoittain. Yleensä niin että kaikki tai ei mitään asenteella. Lopulta join joka viikonloppu tissutellen tai pää täyteen. Käytökseni on aina muuttunut hyvin holtittomaksi, enkä välitä yhtään mitä teen. Tämä on siis tarkoittanut yleensä tuntemattomien kanssa pussailuja ja joskus samaan sänkyyn päätymistä.

Parisuhteeni on tietysti kärsinyt alkoholikäytöksestäni. Sain parannettua tapani, kun aloin odottaa lastamme..  Mutta nyt kaiken huipuksi olen luisunut takaisin viikonlopputissutteluun mieheni kanssa ja muutamissa juhlissa olen vetänyt pääni ääriään myöten täyteen. Olen menettänyt muistini, kaatunut pyörällä kehoni mustelmille, hukannut arvotavaroita ja kaiken lisäksi pahin tapahtui ja menin pettämään miestäni. Lapsemme on joutunut näkemään krapulassa viruvan ja oksentelevan äidin (mitä en siis ikinä maailmassa halunnut hänen kokevan). Nyt melkein eron kynnyksellä päätin että alkoholin käytön on minun osaltani loputtava kokonaan. Näitä hirveitä tilanteita ei olisi ikinä tapahtunut, jos olisin täysin raitis. 

Jos joku muu perhe-elämää elävä äiti-ihminen  tunnistaa itsessään samoja piirteitä, niin voisin mielelläni jutella enemmän!

+1
+17

Hei äiti...korkki kiinni.

Käyttäjän Marja-Sussu kuva

Hei äiti...korkki kiinni.
Olen ollut nyt kohta kolme viikkoa juomatta. Haluan vain rohkaista sinua että kyllä sinä voit muuttaa tapojasi. 
Minä aloin juomaan myös 13 vuotiaana. Sit raitistuin 19v ja oli pitkään etten juonut. Eh tarvinnut. Tuli mies ja perhe ja elämään muutakin sisältöä. Sittten joskus komekymmpisenä join ehkä vuoden kaksi ja sitten taas olin raitis. nyt viidenkympin kantturoissa olen taas juonut kolme vuotta enemmän ja enemmän. Vaihdevuodet yms stressit ja elämän tavallisuus tympii. hhah
Mutta jo aikuiset lapset ovat puhuneet jo vuoden minulle ah käytöstä ja kuinka se heitä häiritsee, huolettaa. Olen ollut itsekäs ja sanonut että nyt on mun vuoro.
Olen pystynyt käymään töissä ja en käynyt baareissa yms julikislla tiloilla hörpottelemässä paitsi jos olin lomalla jossain mieheni kanssa. Josku vain järjestimme jotain mökki keikkoja siksi, että pääsemme rauhassa juomaan jotta lasten ei tartte nähdä. 
Mutta pääni ei kestä enää. Mielia-ala on laskenut ja ahdistus tullut tilalle sen sijaan  että saisin sen rentouden ah jota kaipaan. 
Joitakin tyhmiä juttuja tein. Join töissä muutaman kerran ja ajelin pienessä pöhnässä kotiin. Ihan järkyttävää.
Nyt sitten olen käyttänyt antabusta kolme viikkoa säännöllisesti. Jo kolme kk sitten aloitin sen mutta jätin päiviä väliin jotta voin juoda viikonloppuna. Mutta päihdeklinikan lääkädi sanoi että maksat ym arvoni sallivat lääkkeen käytön säännöllisesti. Nyt olenki ottanut sitä ihan tukemaan päätöstäni. 
Voin henkisesti huomattavasti paremmin. Kodin ilmapiiri on leppoisa ja normaali. Ei salailua ja pakoilua, ei vetäytymistä. Käymme keskusteluita ja juttelen lapsilleni prosessita. 
Onko ollut helppoa?

EI! ja jos ei olisi ollut antabusta olisin helteisinä päivinä työpäivän jälkeen poikennut ostamassa kassin olutta. 
Olen ikävöinyt ja surrut sitä, että en nyt juo. 
Mutta samalla olen ollut äärettömän kiitollinen ja tyytyväinen jokaiseta päivästä jolloin painan pääni tyynyyn selvänä. Aamut ovat olleet terveitä. Ei ah tuomaan pahaaoloa kehossa eikä mielessä. 
Suosittelen sinulle  päihdeklinikkaa. Mene sinne rohkeasti ja avoimin mielein. Ota kaikki apu vastaan mitä ne tarjoavat. Selvät päivät, viikot ovat palkitsevia vaikka joutuukin pohtimaan miksi haluan juoda ja miksi en koko ajan. 
Itse sain tukihenkilön, täytän täällä tehtävä kirjaa kk ajan ja sen täuyttäminen onkin ollut todella mielenkiintoista ja hyödyllistä. 
Katsoin Minnesota hoidon videon yottubesta ja sillä asiantuntija kertoi että nuorena, 14.17 vuotiaan aloitettu juominen lähti muokkaamaan mielihyvän keskusta aivoissa ja se jo altistaa alkoholi riippuvuuden syntymistä. 
Alkoholisti ja alkoholiriippuvuus on eriasia. Näin hän myös sanoi. 
Alkoholisti juo putkella viikon on kuukauden juomatta ja sit taas. Alkoholiriipuuvuudesta raitistutaan. Ruetaan elämään raitista, kokonaisvaltaista elämää jonka perusta on se, että ymmärtää ah tuomat haitat, ne tuhoisat pienet asiat jotka kertyessään tuhoaa niin paljon elämästä. 
Stemppiä sulle! Pystys vähentämään/lopettamaan.
Meissä kaikissa on mahdoton tahdon voima, mutta jos ah on valjastanut sen, menee hetki kunnes saat itse siitä ohjat. 
Parempia tuulia sinulle.
Olet lastesi äiti, he rakastavat sinua, vaikka voivat joskus osoittaa muuta. He ovat huolissaan sinusta ja tahtovat sinulle hyvää. He tahtovat että olet läsnä ja heitä varten. 
Hyvää kesäpäivää.

+1
+10

Olipa mukava kuulla sinun

Käyttäjän Äidiltä korkki kiinni kuva

Olipa mukava kuulla sinun tarinasi Marja-Sussu ja kiitos ihan hirveästi voimia antavasta viestistäsi!

Nyt minulla tulee neljäs alkoholiton viikko ja erityisesti viikonloppu täyteen. Olen neljän viikon aikana lukenut muutamat kirjat: Allen Carrin Korkki kiinni sekä Ira Koivun Vapaa viinistä-miten elämä muuttuu kun pistää korkin kiinni. Kuunnellut podcasteja soberista elämästä ja seuraan somessa raitista elämäntapaa käsitteleviä tilejä. Nämä kaikki luoneet minulle uskoa siihen, että pystyn ja todellakin haluan olla absolutisti koko loppuelämäni, kuten monet muutkin haluavat... En ole yksin asian kanssa!!

Olen miettinyt oikeasti rentouttavia asioita viikonloppuihini ja suunnitellut monenlaista tekemistä, mitä OIKEASTI elämässäni haluan tehdä ja toteuttaa. Aloitin kauan haluamani kasvisruokavalion, joogaan ja meditoin säännöllisesti, selaan vähemmän puhelinta ja olen 100% läsnä lapselleni hänen kanssa touhutessani. 

Toki minäkin olen surrut sitä, että enkö tosiaan voi enää juoda lasillista tai pitää kunnolla "hauskaa" juhlissa. Tiedän että tämä vaatii vielä ajatustyöskentelyä. Myös se mietityttää, että miten ihmeessä kerron kavereille, ystäville ja vanhemmille että en enää juo. Hävettää jotenkin myöntää että alko on mulle ongelma ja tympäisee sekin, jos sitä vähätellään (koska ei se ulospäin näy). Seuraavalla viikolla kaveri ehdotti kahvilaan menoa kahdestaan ilman lapsia ja ehdotti kakkupalan ja viinilasin ottamista. Epäröiden vastasin että 'Joo, mennään ihmeessä"... En tietenkään sitä valkkaria ota, mutta miten asian sanon hänelle..?

Tsemppiä Sussu sullekin uuteen elämään! Ihanaa, kun haluat elää raitista elämää!

T. Korkki kiinni

+1
+12

Hei

Käyttäjän Marja-Sussu kuva

Hei
Kiva kuulla että olet saanut eämän iloa ja läsnäoloa elämääsi ilman ah.
Minustakin on mahtava huomata että elämä sujuu ilman tuota ainetta ja mitä pidenpään olen juomatta, sen normaalimmalta elämä ja päivät tuntuvat. Ihmettelen vain, miten vääristynyt elämän tapa minulle kehittyi ah kanssa. Tekisi mieli sanoa, että hyi ja kauheeta.
Mulla alkaa olla kohta 2kk plakkarissa. 
Välillä tulee sellainen olo, että alan suunnitella esim tulevan loman aloitusta, viikon jaksoa jossa menen jonnekin ja juon pari päivää. Mutta koska minulla ei ole vielä loman ajan kohtaa lyöty lukkoon, se vaikeuttaa todella miettimistä ja suunnittelua MIKÄ on hyvä.
Torjun ajatukset sillä, että miksi joisin, ja aivoissa kamppailee tai keskustelee kaksi teemaa; miksi en joisi-miksi joisin. :)
Hyvät seuraukset painaa miksi joisin vaa´assa enemmän ja heikoille jää se että joisin, tietäen mitä seurauksiat siitä voi seurata.Osaanko lopettaa ja mitä se minulle antaa sellaista, mitä en voi ilman ah saada.
Lapset ovat olleet niin tyytyväisiä ja iloisia kun olen ollut selvä. Ihan mielettömän puhuttevaa huomata mitä läsnäoloni heille antaa ja mitä ah juominen on heiltä riistänyt.
Nuorin poika ajaa ajokorttia ja olen saanut hänen kanssa ajella ympäri kaupunkia kun itse häntä opetamme. Olemme nauraneet vuosien edestä ja jutelleet. Vähän kuin jää alkaisi sulaa ja jotakin uutta tulee esiin, sellaista mikä oli kateissa. Elämän sisältö. 

Olen vaihtanut antabukset niin, että otan niitä kaksi kertaa viikossa tupla annoksen kun olin niin väsynyt. Tukihenkilö ehdotti sellaista päihdeklinikalla, jossa käyn kerran viikossa juttelemassa. Tänäänkin olen menossa.
Mutta koska olen varmaan adh en muista milloin niitä olen viimeksi ottanut, en ole merkannut. hhah
Mutta ajattelin tänään, että näinkö voisin olla jo ilman sitäkin apua. 
Koska en kamppaile sen kanssa enää, että olisi pakko saada. Voisinko luottaa siihen, että jos mahdollisuus tulisi, esim. tulevana lomani aikana, en joisi? Voisinhan sitten alkaa taas ottamaan vaikka joka päivä kun loma alkaa.
Olen ollut ihan äärettömän väsynyt. Siis jotenkin tosi väsynyt. Luin jonkun kokemuksen, että lopetettuaan vasta kolmen kk kuluttua väsymys väistyi. 
Tuntuu että haluaisin vain nukkua, tai että vaikka tahtoisin jotakin puuhata ei löydy energiaa. Päässä teen, mutta keho laittaa vastaan. Kävin verikokeissa ja ferritiinit joka minulla on aina ollut matalat oli noussut 30 68. Mikä on jo ihan hyvä. Ferritiinin alhaisuus aiheuttaa mulle ihme oireita. 
On tulossa lääkärinkin vastaanotto tälläviikolla ja hänen kanssa juttelen lisää. 
Printellixiä olen syönyt nyt kohta kaksi kuukautta. Sen pitäisi piristää. En oikein tiedä. 
Ennen söin escatolapramia ahdistukseen. Tekisi mieli lopettaa tuo uusikin lääke. 
Juttelen siitä lääkärin kanssa.

Uusia tapoja elää on tullut. Olen osallistunut srk;n toimintaa ja sitoutin sinne itseni vapaaehtois työhön. Olen ajatellut ilmoittautua opiskelemaan avoimeen yliopistoon. Olen käynyt ystävän kanssa retkellä ja moni asia kiinnostaa. Mikä on ihan uutta! 
Ihana!

Sulle hyvää syksyn jatkoa ja nauti.
Voimia jokaiselle jokaiseen päivään!
Tästä vain eteenpäin.
 

+1
+10

Googlaa "zoom aa" ja voit

Käyttäjän xyz kuva

Googlaa "zoom aa" ja voit käydä kokouksessa netissä

+1
+1

Lisää uusi kommentti