Olet täällä

Kirjaudu sisään tai rekisteröidy sivustolle, jotta voit käyttää kirjanmerkkejä

Vaikea nuoruus

Julkaistu 29.10.2015

Olen nyt parikymppinen nainen. Äitini, isäni ja tätini ovat narkkareita. Olen asunut nuoruuteni nuorisokodissa. Oli niin vaikea ymmärtää minkä takia, ja oli helppo syyttää itseään. Tosiasiassa jouduin kotoa pois äidin juomisen takia.

Anoreksiat tuli koettua ja hatkat laitoksesta, jolloin käytin itse erinäisiä päihdyttäviä aineita. Täytin 18 ja pääsin pois laitoksesta. Olin rikki koska ei ollut enää ketään ulkomaailmassa, jonka enää "tuntee".

Sain kuulla että äitini, isäni ja tätini käyttää nykyään huumeita. Mä romahdin. Ei ollut enää mitään ja lähdin stadiin ja yritin uskotella itselleni että kaikki kääntyy joskus paremmaksi. Aloin itse haluamaan olla kokoajan sekaisin. Ensin pilvenpolttoa, sitten suonensisäisiä ja erilaisia pillereitä nassuun. Morfiineja, kaikkea mistä pään saisi sekaisin ja pystyisi elämään ilman kauheaa yksinäisyyden tunnetta.

Kellekään en voi puhua. Muutin sossun painostuksesta takaisin kotipaikkakunnalle ja isä sekä äiti huijaavat minulta rahaa.

Otin amfetamiini överit sekä morfiinia yhtenä iltana. Se ilta herätti mut. En halua sellaista elämää. Todellisuuden taju hiipui ja näin harhoja. Itkin, panikoin ja olin todella hysteerinen.

On niin vaikeaa olla yksin. Tuntuu että vaikka huutaisin kukaan ei kuule. Onneksi tapasin ihanan ihmisen ja toivon kovasti että me saadaan toisiamme tuettua ja rakastetaan toisiamme aina.

Nimimerkki: 
hylättynainen
+1
+441

Kommentit

vaikea nuoruus

Käyttäjän merya kuva

Kiitos,kun jaksoit kertoa tarinasi hylättynainen. Toivon todella,että tämä uusi ihmissuhde hoitaa sinua ja saat voimia pysyä erossa päihteistä! Helppoa ei varmasti ole.. Tietenkään ei voi ripustautua toiseen ja odottaa, että hän mut parantaa.. Mutta tuki ja positiiviset tunteet ovat tosi tärkeitä. Voimia ja halaus sinulle!!

+1
+593

ymmärrän sinua...

Käyttäjän paukkis kuva

Ymmärrän sinua hyvin, koska itselläni oli ns.lasinen lapsuus -ja nuoruus, eli vanhemmat dokas olan takaa ja itse otin ensimmäisen tietoisen kännin 12-vuotiaana. Olen myös joutunut lapsuudessani kokemaan julmaa seksuaalista hyväksikäyttöä, rankkaa koulukiusaamista ja vanhempien sekä opettajien välinpitämättömyyttä. Nämä jutut suisti mut ensin alkoholismiin ja myöhemmin olen napsinut varmaan kaikkia kolmiolääkkeitä, mitä apteekista löytyy. Tällä hetkellä vanhempani ovat jo niin ikääntyneitä, etteivät enää juurikaan jaksa dokata, itse kärähdin kerran ratista, syynä opiaatit, mutta tällä hetkellä menee suht hyvin, koska käyn vain yhdellä lääkärillä terv.keskuksessa ja kaikki lääkkeeni toimitetaan annosjakeluna, eli saan kahden viikon lääkkeet kerralla valmiiksi pusseihin pakattuna. 

Mistään en siis ole päässyt eroon, paitsi viinasta, mutta lääkkeiden käyttö on nyt hallinnassa, osittain myös apteekkisopimuksen ja E-reseptien ansiosta. En pysty luukuttamaan eri lääkäreitä, koska jokainen näkee yksityiselläkin puolella, mitä lääkkeitä mulla on reseptissä jäljellä. Eikä apteekki suostuisi myymäänkään, kuin sen yhden lääkärin kirjoittamat lääkkeet.

Toivon todella, että onnistut suhteessasi ja saat elämäsi järjestykseen. Tiedän, mitä käyt läpi. Edellisestä viestistäsi on jo jonkin aikaa, mikä tilanteesi nyt on ?

+1
+391

Lisää uusi kommentti