Oman elämäni oravanpyörässä

Olen 21 vuotias nainen. Kaikki alkoi vuosia sitten, kun jouduin koulukiusatuksi. Elämäni oli helvettiä silloin, mutta ei yhtä helvettiä kuin nykypäivänä. Koulukiusaamisen seurauksena sairastuin mm. masennukseen ja ahdistuneisuushäriöön, jotka saavutti ns. huippunsa viime vuoden lopussa ja aloin dokaa.

Tuntui, että mikään muu ei auta kuin alkoholi ja alkuun se auttoikin. Join joka päivä, juon vielä tälläkin hetkellä joka päivä. Vain siksi, kun en osaa lopettaa.

Enää se ei auta pahentaa vaan tilannetta entisestään. En edes uskallakaan kuvitella kuinka huolissaan ihmiset musta on. Olen satuttanut heitä ihan liikaa. Mä toivon, että mä saan itseni vielä joku päivä kuntoon. Olen todellakin todella pahassa oravanpyörässä, josta en osaa lähteä pois. Haluaisin, mutta en vain osaa.

Ehkä vielä joku päivä tunnelin päässä näkyy valo, toivon ja uskon selviäväni tästä.