Vieläkö voin katsoa peiliin?

Olen naimisissa ja kahden lapsen äiti. Toinen täytti juuri 18 ja toinen vielä ala-asteella. Peliriippuvuus on ottanut niskalenkin kuin salakalavasti. Useamman vuoden olen pelannut, mutta viimeiset kaksi vuotta on ollut hurjaa alamäkeä. Velkaa on kertynyt paljon paljon...

Ensimmäinen pysäytys oli viime alku syksyllä kuin tajusin, että nyt on lähtenyt niin lapasesta ja puolisoni ei tiedä yhtään mitään. Ystäväni avustuksella asensin pelikiellon puhelimeen ja pyysin Trustly- ja Zimpler -kiellot. Sain myös puolisolle kerrottua ja vaikeaa oli. Tuntuu käsittämättömän pahalta katsoa puolisoa silmiin ja nähdä se pettymyksen määrä. Tästä kertomisesta selvittiin ja hetki meni hyvin kunnes retkahdin. Siitä asti olen pelannut ja uutta velkaa ottanut hurjasti. Tätä en ole pysytynyt kertomaan.. ja nyt tuntuu etten kerro.

Välillä tuntuu ettei minulla ole oikeutta iloon, koska olen tehnyt niin väärin ja samalla tiedän, että olen satuttanut eniten itseäni.. Joskus naurahdan jollekkin asialle ja hetken kuluttua tulee paha olo.. kuin syyllisyys, että ei mulla pitäsi olla mitään syytä hymyyn :(

Nyt juuri kaksi tuntia sitten pelasin viimeisen kerran ja tappio tuli. Joka kerta rahan määrä vain kasvaa ja SAMALLA VELKA. Nyt sain lopulta myös Brite-eston tehtyä ja kaikki rahan siirot on nyt siis kielletty.

Velkaa on 28000e.. se on paljon ihan hirveästi.. Vatsassa tuntuu kun ajattelee. Ahdistus kasvaa. En tiedä onko muilla tullut ihan fyysisiä oireita? Välillä herään öisin ja tuntuu, että asiat vain vyöryy päälle. Silloin on pakko nousta ylös ja yrittää rauhoittaa itseä, että kaikki kyllä selviää. Pakko on uskoa. Mutta se tieto siitä, että velkaa on paljon ja sen maksaminen takaisin, miten sen teen jos vaikka 4 vuoden päästä sairastun tai joudun työttömäksi.. miten sitten käy?

Tämä oli minun ensimmäinen kirjoitus täällä. Toivon saavani täältä vertaistukea, koska olen kuitenkin ymmärtänyt, että en ole ainoa asian kanssa painiva :)