Tekstikoko Font size smaller Font size normal Font size bigger

Imppaus

Imppaus on päihtymistarkoituksessa tapahtuvaa erilaisten aineiden hengittämistä ja haistelua. Impattaviin aineisiin voi kuulua ohenteita ja liuotinaineita, ponnekaasuja, butaani ja propaani -hiilivetyjä sekä nitriittejä. Aineita on esimerkiksi eräissä suihkepulloissa, liimoissa, maaleissa, lakoissa, kynsilakanpoistoaineissa ja tupakansytyttimissä. [1] Myös esimerkiksi ilokaasua käytetään päihtymystarkoitukseen. [2] Kemikaaleja hengitetään yleisimmin alkuperäispakkauksesta joko nenän tai suun kautta. Ainetta voidaan myös siirtää paperiseen tai muoviseen pussiin, jolloin kemikaalia hengitetään pussista. [1] [3]

Laillinen asema: Kemikaalien vähittäismyynnistä annetussa asetuksen mukaan kemikaalia ei saa luovuttaa, jos on syytä epäillä, että sitä aiotaan hankkia ilmeisesti päihtymistarkoitukseen, tai muutoin käyttää väärin siten, että käytöstä voi aiheutua erityistä vaaraa terveydelle. [4] Asetuksen vastainen myynti on rikoslaissa kielletty terveysrikoksena. [5]

Miten se vaikuttaa?

Joidenkin impattavien aineiden päihdyttävää mekanismia ei vielä täysin ymmärretä. [1] [3] On arveltu, että joidenkin impattavien aineiden vaikutuskohdat aivoissa olisivat suurin piirtein samoja kuin alkoholilla. [6] Vaikutus on pääosin keskushermoston toimintaa lamaava. [1]

Päihdyttävän vaikutuksen kesto ja voimakkuus riippuvat paljon siitä, mikä aine on kyseessä. Nestemäiset aineet, kun butaani, vaikuttavat nopeammin ja voimakkaammin. Liimoista kemikaalihöyryjä puolestaan vapautuu hitaammin. Vaikutukset alkavat pääsääntöisesti välittömästi ja kestävät joitakin minuutteja. [1]

Koetut vaikutukset: Imppauksen positiivisiksi koettuihin vaikutuksiin voi kuulua jännityksen, euforian ja estottomuuden tunteita. Vaikutuksia on verrattu alkoholihumalaan. [1] [3]Myrkyllisten kemikaalien hengittäminen kuitenkin myös ärsyttää limakalvoja ja hengitysteitä. Tästä voi seurata muun muassa pahoinvointia, yskää ja hengenahdistusta. [1] Päihtymystilan ei-toivottuihin vaikutuksiin voi kuulua myös muistikatkoksia, sekavuutta ja aistiharhoja. [6] Hallusinaatioiden todennäköisyys kasvaa, jos päihtymys toistuu useita kertoja peräkkäin. [1]

Imppauksesta seuraa tavallisesti väsynyt ja päänsärkyinen olo. Päihtymys on osittain seurausta väliaikaisesta hapen puutostilasta aivoissa. [1]

Keskeiset riskit

Akuutit riskit: Imppaukseen liittyy äkillisen kuoleman riski. Imppaus voi aiheuttaa rytmihäiriöitä tai lamauttaa hengityksen. Imppauksesta voi seurata tajuttomuus, mihin liittyy riski oksennukseen tukehtumisesta. Imppauksesta päihtynyt henkilö on myös alttiimpi onnettomuuksille. Kuolemaan johtaneet tapaukset ovat maailmalla liittyneet useimmiten polttoaineiden sekä ilmanraikastimien ja tupakansytyttimien sisältämien kemikaalien imppaukseen. [1] [7] Erityisen vaaralliseksi on osoittautunut muovipussista hengittäminen. [7] Imppauksen aiheuttamista onnettomuuksista Suomessa on hyvin vähän tutkimustietoa.

Runsaan käytön riskit: Pitkällä aikavälilläimppaus aiheuttaa kroonista nuhaa, toistuvia nenäverenvuoroja, nenän ja suun haavaumia, erilaisia tulehduksia ja vapinaa. Imppauksen myötä hengitys muuttuu erityisen pahanhajuiseksi. Pitkään jatkunut käyttö on liitetty myös apaattisuuteen, masennukseen ja vihamielisyyteen. Vainoharhaiset ajatukset voivat käytön myötä lisääntyä. [1] Imppaukseen on liitetty myös aivo-, maksa- ja munuaisvaurioiden riski. [6]

Toistuva liuottimien ja muiden kemikaalien imppaaminen on erityisen vaarallista nuorten kehittyville aivoille. [8] [9] Liuotinten käytön on havaittu muun muassa pienentävän aivokurkiaisen kokoa. [8] Osa muutoksista voi olla pysyviä. [9]

Riippuvuus: Imppausriippuvuudesta on hyvin vähän tutkimustietoa. Vieroitusoireista löytyy tutkimuskirjallisuudessa kuitenkin mainintoja. Niitä on verrattu alkoholin vieroitusoireisiin, joihin voi kuulua esimerkiksi tuskaisuutta, vapinaa, pahoinvointia ja unihäiriöitä. [6]

Käyttö raskauden aikana: Imppauksen vaikutuksia raskauteen on tutkittu vähän. [10] Vaikuttaisi siltä, että runsas imppaaminen raskauden aikana voi aiheuttaa samankaltaisia pysyviä vaurioita kuin alkoholi. Näihin kuuluvat muutokset lapsen ulkoisessa olemuksessa ja aivojen kehityshäiriöt. [7]

Miten riskejä voi vähentää?

Imppaukseen liittyviä riskejä on vaikea vähentää. Myrkyllisten kemikaalien hengittäminen vahingoittaa aina elimistön kudoksia. [6]

Imppauksen toistamista useita kertoja peräkkäin on syytä välttää, sillä toistuvat hapenpuutostilat voivat johtaa tajunnan menetykseen. [1] [2] Tiedottomaksi mennyt henkilö on käännettävä kylkiasentoon, jotta vältetään oksennukseen tukehtumisen riski, ja toimitettava ensiapuun.

Raitis ilma voi auttaa imppauksen jälkeiseen väsymykseen ja päänsärkyyn.

Lähteet

[1] Barceloux, Donald G. (2012): “Medical Toxicology of Drug Abuse. Synthesized Chemicals and Psychoactive Plants”. John Wiley & Sons, Inc., Hoboken, New Jersey.

 

[2] Päihdelinkki (2019): Ilokaasu. Katsottu 13.2.2025.

 

[3] Lüscher, Christian (2015): “Drugs of Abuse”. Teoksessa “Basic & clinical pharmacology” (toim. Katzung, Bertram G. & Trevor, Anthony J.). McGraw-Hill Education, New York.

 

[4] Valtioneuvoston asetus kemikaalien vähittäismyynnistä 644/2013. Finlex verkkosivut, katsottu 24.3.2025.

 

[5] Rikoslaki, 44 luku Terveyttä ja turvallisuutta vaarantavista rikoksista, 1 § Terveysrikos. Finlex verkkosivut, katsottu 13.2.2025.

 

[6] Korpi, Esa R. & Linden, Anni-Maija (2024): “Riippuvuutta aiheuttavat aineet ja mekanismit”. Sivut 564-566. Teoksessa “Lääketieteellinen farmakologia ja toksikologia” (toim. Ruskoaho, Heikki). 7. painos, Duodecim, Helsinki.

 

[7] Bowen, Scott E. (2011): “Two Serious and Challenging Medical Complications Associated with Volatile Substance Misuse: Sudden Sniffing Death and Fetal Solvent Syndrome“ Substance Use & Misuse, vol. 46, 68-72, DOI: 10.3109/10826084.2011.580220.

 

[8] Hyytiä, Petri (2015): “Päihteiden vaikutus kasvavan lapsen ja nuoren aivoihin”. Lääketieteellinen aikakausikirja Duodecim, 131:10, 933-9.

 

[9] Dingwall, Kylie M. & Cairney, Sheree (2011): “Recovery from Central Nervous System Changes Following Volatile Substance Misuse” Substance Use & Misuse, vol. 46, 73-83, DOI: 10.3109/10826084.2011.580221.

 

[10] Scott, Katherine & Lust, Karin (2010): “Illicit substance use in pregnancy – a review”. Obstetric Medicine, vol. 3, 94–100, DOI: 10.1258/om.2010.100014.

Anna arvio pikatiedosta

Lisäsikö tämä sivu tietoasi?
Lisäsikö tämä sivu tietoasi?
Oliko tämä sivu sinulle hyödyllinen?
1 tähti = Ei yhtään, 5 tähteä = Erittäin paljon