Muutamia vammaiserityisiä näkökulmia

Jokainen vammainen henkilö on yksilö ja häntä tulee kohdella päihdepalveluissa samalla tavalla kunnioittaen kuten kaikkia ihmisiä. Joitakin erityiskysymyksiä voi kuitenkin ennakoida päihdepalveluissa, jotta ne olisivat esteettömiä ja saavutettavia. Lisäksi voi ennakoida joitakin asioita, jotka saavat asiakastilanteen sujuvammaksi.

Kehitysvammaiselle henkilölle voi olla vaikeaa arvioida omaa päihteiden käyttöä ja pelaamista oppimisen, havainnoinnin ja ymmärtämisen vaikeuksien vuoksi. Jos kehitysvammaisesta henkilöstä tulee esimerkiksi A-klinikan asiakas, hän voi tarvita apua asioiden ymmärtämisessä. Tarvittaessa henkilölle tulee järjestää hänet tunteva puhevammaisten tulkki tai lähi-ihminen, joka voi auttaa asiakkaan viestien tulkitsemisessa ja puhutun kielen muokkaamisessa hänelle ymmärrettävään muotoon. Osa kehitysvammaisista ihmisistä hyötyy myös selkokielen periaatteista ja sanomien vahvistamisesta konkreettisten esimerkkien avulla.

Kehitysvammaliiton ja Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry:n SELVIS-hankkeessa (2018-2021) on kehitetty selkokielisiä, erityisesti kehitysvammaisille nuorille ja aikuisille suunnattuja tietopaketteja sekä testejä oman alkoholinkäytön ja rahapelaamisen arviointiin. Näitä aineistoja voi hyödyntää joko itsenäisesti tai yhdessä ammattilaisen tai läheisen kanssa. Niistä voi olla hyötyä myös suomea toisena kielenä puhuville henkilöille.

Kehitysvammaan, cp-vammaan tai autismin kirjoon voi liittyä synnynnäisenä lisäksi puhevamma. Puhekyvyn voi menettää myös aikuisena sairauden tai vamman seurauksena.

Puhevammaisen asiakkaan kanssa kommunikoitaessa tulee huomioida hänen tapansa kommunikoida (epäselvä puhe, kirjoittaminen, tukiviittomat, kuvat, piirtäminen, erilaiset kommunikoinnin apuvälineet). Puhevammaisen asiakkaan päihdehoidossa on tärkeää, että keskustelukumppanit ymmärtävät asiakkaan viestit ja päinvastoin. Koska vain harvat puhevammaiset henkilöt käyttävät Kelan järjestämää vammaisten tulkkauspalvelua (puhevammaisten tulkkia), tulee varmistaa jo etukäteen, että hoitotilanteissa ja keskusteluissa on mukana tarvittaessa joko asiakkaan tunteva tulkki tai hänet tunteva lähi-ihminen, joka voi auttaa asiakkaan viestien tulkitsemisessa ja puhutun kielen muokkaamisessa hänelle ymmärrettävään muotoon. Osa tulkkauspalvelua käyttävistä puhevammaisista asiakkaista voi käyttää myös etätulkkausta. Puhevammaiset henkilöt hyötyvät myös keskustelussa käytettävistä selkokielen periaatteista.

Artikkelissa on asiantuntijana toiminut puhevammaisten ihmisten kommunikoinnin osuudessa Tikoteekin johtaja Eija Roisko.

Näkövammaisen asiakkaan päihdekuntoutuksessa on tärkeää panostaa hoitosuhteen alkuun. Hoitopaikkaan orientoitumista tulee helpottaa riittävällä ohjauksella niin, että uusi paikka tulee tutuksi ja liikkuminen helpottuu. Kirjallinen materiaali muokataan joko pistekirjoitukselle, äänitteeksi tai sähköiseen muotoon.

Viittomakielisen asiakkaan päihdehoidossa on tärkeää huolehtia etukäteen siitä, että tulkki saa tulla mukaan hoitoon ja tulkkaustunteja on varattu riittävästi. Sähköpostin, tekstiviestien ja tietokoneen lisäksi joissakin tilanteissa voi hyödyntää etätulkkipalveluja.

Aivovammaisen asiakkaan kanssa on tärkeätä huomioida asiakkaan vireystila ja pitää keskustelutilanteissa ja -ryhmissä riittävästi lepotaukoja ja kerrata ydinasiat tauon jälkeen. Yksilökeskustelut voivat olla tehokkaampia 15 minuutin tapaamisina useina peräkkäisinä päivinä tai muutoin jaksotettuina.