25.02.2019 | Huumeet ja lääkkeet
Kannabis ja paniikkihäiriö
Nimimerkki: Kokemustenääni
Olen 20v nainen, olen polttanut pilveä säännöllisesti vuodesta 2016. Pari vuotta poltin joka päivä ja määrät olivat isoja. Koin suuria ilon tunteita, luovuuden puuskia ja muita erittäin positiivisia vaikutuksia kannabiksesta. Kannabis toi elämääni paljon hyvää, mutta asia on kääntynyt nyt viimeisen vuoden aikana päälaelleen.
Olen alkanut kärsimään paniikkihäiriöstä, lievästä masennuksesta ja ahdistuneisuudesta viimeisen puolen vuoden aikana. Sen voi sanoa varmaksi, että kannabiksella on oma roolinsa näiden ikävien oireiluiden alkamiseen ja pahenemiseen.
Haluan tehdä selväksi yhden asian. Kannabis ei sovi kaikille, eikä kaikkiin elämäntilanteisiin. Jos koet olevasi ahdistunut kun poltat, miettiväsi erilaisia salaliittoteorioita jne. voin luvata, että lopettaminen tai ainakin vähentäminen on ainoa asia mikä voi auttaa sinua. Vaikka kannabis olisi joskus sopinut sinulle hyvin, etkä voi uskoa että se nykyään ei enää toimi samanlailla (minulla on tämä tilanne, sillä erilaiset mielenterveydelliset tilat, pahentuvat huomattavasti polttamalla!!!!!)
Joillain toki kannabis toimii stressinpurkajana ja rentoutusmekanismina, mutta mieti tarkkaan siitä koituvia seurauksia. Seuraukset voivat tulla myöhemmin elämässäsi vastaan.
Viimeisenä haluan vielä havainnoida sitä, miten ihmiset voivat edelleen pitää kannabista luonnontuotteena. Sitä se on joskus hyvinkin ollut, mutta nykyiset lajikkeet ovat todella pitkälle jalostettuja ja tästä syystä 10 ellei 100 kertaa vahvempia kuin ne luonnontilassa elävät kasvit. Ei siis ole ihme, että monet ihmiset ovat kokeneet esimerkiksi kannabispsykoosin (minä olen 2 kertaa… Joten uskokaa sanaani), tai muita vainoharhoja jne.
Peace out! Muistakaa harkita ja tutkiskella eri aineiden vaikutuksia ja miettiä että onko tämä aine ainoastaan hyväksi minulle!
Kommentit
(4)
Jep
17.03.2019 20:46:47
Olen 24v mies, joka on myös polttanut 2016 kesän jälkeen aktiivisesti. Olen alkoholisti ja aloin lääkitsemään itseäni kannabikselle ettei joka päivä tekisi mieli riipasta kännejä. Noh ajan myötä aloin sekakäyttämään ja olen nyt siinä pisteessä etten osaa ottaa toista ilman toista. Jatkuva häpeä ja ahdistus puskee päälle ja pilvenpoltto ahdistuneena niin kuin mainitsit on todella riskialtista puuhaa. Pelkotilat ja paniikkihäiriöt arkipäivää, kaupassa ja töissä käyminen ahdistaa, ei uskalla katsoa ihmisiä silmiin ja tuntuu että kaikki ”tietää ja tuijottaa”. Useasti miettinyt että nyt jumalauta loppuu, mutta en vain löydä motivaatiota selvänä elämiseen.
AnaniasHurmos
31.01.2020 21:34:11
Olen käyttänyt kannabista vuodesta 1968, siis yli 50 vuotta. Koska lopetin tupakoinnin viisi vuotta sitten, yritin löytää vaihtoehtoisia tapoja nauttia kannabista, mutta jouduin myöntämään, että polttamalla se toimii nopeimmin ja parhaiten. Ostin Damissa käydessäni Vulcano-merkkisen vaporisaattorin, mutta sekään ei lopulta tuntunut tyydyttävältä vaihtoehtolta. En kokenut ennen olevani riippuvainen, mutta epäilys siitä heräsi lopetettuani tupakoinnin. En näet polttanut ensi alkuun kumpaakaan, mutta pian panin sitten bongin palaamaan. Jo 2 vkon päästä tajusin sytyttäväni enemmän nikotiinin kuin thc:n pakottamana. Vähensin polttelun tälle nykyiselle tasolleni, eli poltan pilveä enimmäkseen iltamyöhällä. Polttelun kohtuullistaminen on tehnyt hyvää niin psyykkisesti kuin fyysisestikin. Runsas polttelu a) passivoittaa b) sekoittaa ärsyttävästi lähimuistia c) käy keuhkoon d) hävittää aloitekyvyn ja e) saattaa joskus generoida jonkinlaisen paniikkihäiriön. Olen hieman eri mieltä kirjoittajan mainitsemasta psykoosista. Varmaan se on mahdollista ajautua psykoosiin poltettuaan ganjaa. Minä en, yhtä ainoaa poikkeusta lukuunottamatta, ole koko käyttöurani aikana havainnut itsessäni enkä muissakaan käyttäjissä mitään selkeitä psykoosioireita. Sen sijaan minulle on selvinnyt se, että moni meistä tulkitsee paniikkihäiriönsä psykoosiksi. Tätä tapahtuu usein, jos psykoosin tai "hulluksi tulemisen" pelko laukaisee paniikkihäiriön. pelko psykoosista ruokkii paniikkia. Paniikkihäiriössä todellisuus tuntuu epätodelliselta ja kuolemaakin pelottavammalta; psykoosissa et pelkää sitä, mitä sinussa tapahtuu, vaan elät 100%:sti sitä ulkoista todellisuutta, missä satutkaan olemaan.
Ganjaman
10.11.2020 20:18:33
Hei kaikille, Olen 27-vuotias mies ja olen käyttänyt päivittäin kannabista vuodesta 2014 (nyt 2020). Aloitin kannabiksen kaverien suosituksena "maista nyt, tää vois sopii äijälle". En koskaan ollut perso alkoholille ja tämä tuntui sopivan itselleni varsin hyvin. Rentouduin, keskittyminen parani opintoihin, nukuin hyvin yms... Tästä syntyi hyvin nopeasti rutiini ja tapa, koska tuntuihan se kivalta ja hyvältä. Tästä muutama vuosi eteenpäin aloin kokea voimakkaita masennuksen oireita ja ahdistusta. Oli hetkiä kun poltin yksin ja se vain lisäsi ahdistustani entisestään. Koitin olla ilman, mutta en nähnyt enää mitään niin hauskana ilman kannabista, oli kyse kotona olemisesta, kavereista, pelaamisesta... Tultiin siihen pisteeseen, että totesin pystyväni ajamaan autoa poltelessa ja että "eihän tää enää ees vaikuta muhun". Siitä tuli vain pieni pöhnä millä sai sen hermostuneisuuden ja ylivilkkauden pois ja mielen rauhoittumaan. Nyt 6vuotta myöhemmin tätä tekstiä kirjoittaessani olen ollut kohta kaksi kokonaista päivää ilman. On hyvin vaikea keskittyä mihinkään, hyvin ärtynyt olo, hikoilen kuin sika, en saa unta ja mieleni tekisi yli kaiken saada yhdet hatsit. Päätin toissapäivänä (niinkuin varmaan tuhannen kerran), että lopetan ´maanantaina ja nyt riittää. Noh ainakin olen kohta ollut 2päivää ilman, mutta mieleni tekisi juosta hakemaan välittömästi jostain vähän että saisi tämän olon helpommaksi. Olen hyvin riippuvainen kannabiksesta ja jos en nyt tee asialle jotain niin miten käy. Töissä olen kyennyt juuri ja juuri käymään vaikka myöhästelyt, asioiden unohtelut, poissaolot yms. ovat lisääntyneet hyvin paljon ja pomo ja työkaverit on alkaneet jo katella että mitähän ukko touhuaa... Otin yhteyttä NA-porukkaaan ja koitan selvitä torstain vertaistukikokoukseen. Olen hyvin pitkälti samaa mieltä alkuperäisen kirjoittajan kanssa siitä, kuinka aluksi se "jeesaa ja tuo hyvää oloa" mutta pidemmän päälle ajaa kierteeseen mistä ei meinaa päästä pois. Psykooseja en itsekkään ole kyllä kokenut enkä kellään nähnyt, mutta paniikkihäiriöitä on tullut ja kuten ylläoleva kirjoittaa niin se todellakin ruokkii sitä lisää. Kaikille se ei sovi, kaikkien ei kannata edes maistaa ja loppujen kannattaa kysyä itseltään kumpi hallitsee tilannetta, kannabis vai sinä. Itse totesin vihdoin, että kannabis ohjaa minua enkä minä sitä, se ei ole enää vain just for fun silloin tällöin vaan olen koukussa siihen tunteeseen minkä siitä saa eli minulla on addiktio ja toivon että voitan sen. Miettikää kaikki itse mikä teille on parhaaksi, minä luulin vuosia, että kannabis on minulle hyväksi, mutta toisin kävi. -420-
Mike
20.10.2022 20:13:26
Polttelin 3 vuotta joka päivä aamusta iltaan. Viimeisen vuoden olin lähes puhumatta kenellekään. Olin psykoosissa. Epäilin olevanani seurannassa ja että minusta haluttiin jotain jota vain minulla oli antaa maailmalle. Televisiosta minua seurattiin. Jouduin psykiatriselle juurikin puhumattomuuden takia. En vastannut lääkäreille enkä poliiseille mitään. Putkassa söin kannabista, olin jemmannut sitä siitä kellokoskelle sitten ja siellä lääkitystä. Parin viikon päästä ulos ja sen jälkeen ei mitään seurantaa. Pikku hiljaa pääsin eroon kannabiksesta. Nyt olen ollut ilman tupakkaa ja kannabista 25 vuotta. En suosittele kannabiksen kokeilemista kenellekään. Tosin vain muutama prosentti saa psykoosin. Psykoosi ei ole mukava kokemus.