Nyt saa yksinkertaisesti riittää

Nyt 128pv pelaamatta. 4kk ja 1viikko. Vielä ei pahemmin ole tullut himoa pelata, mutta yritän pitää itseni varpaillaan, koska tiedän mihin hyvä olo saattaa johtaa. Pidän tätä tietynlaisena pvkirjana, jonka takia kirjoittelen kuulumisistani, oikeastaan itselleni.

Noniin. 136päivää. Eli kohta 20viikkoa! En tiedä miksi pidän ylipäätään ylhäällä kauan olen ollut pelaamatta. Luultavasti siksi, koska olen luonteeltani äärimmäisen kilpailuhenkinen ja tahdon lopettamisessa saavuttaa mahd. paljon. 100pv, sitten 200pv, sitten 300pv.. jne. Näin päälle 4kk pelaamattomuuden jälkeen voin sanoa, että pelaamattomuus tuntuu uskomattoman hyvältä. Tällä hetkellä olen kapakassa katsomassa valioliigaa, eikä tarvitse miettiä pelikoneita. Herranjumala mä en uskonut tällästä tapahtuvan vielä 5kk sitten. Jatkoa seuraa, kun siltä tuntuu..

Huomenna 20viikkoa täynnä! Eli 140päivää! Tänään jouluaatto, eli itselleni tuo päivä viimeiset vuodet on ollut pelaamiselle yksi vuoden parhaista päivistä! Muistan kuinka hävisin pari vuotta sitten todella itselleni suuren summan. Siinä oli sitä joulumieltä kerrakseen. Tällä hetkellä velka pienentynyt noin. 2500e + 6k opintolaina. Opintolainaa alan maksella kun jaksan.. sillä ei kiite ole. Tänä jouluna olen töissä, mutta joulumieli korkeammalla töissä kuin pelaamassa. En ole katunut pelaamattomuuspäätöstä hetkeäkään. Tässä ei ole kuin vain ja ainoastaan hyvää. Hyvää joulua!

Noniin. Vissiin 143päivää takana? Tässä tullut paljon funtsittua mennyttä elämää. Mitä pahaa pelaamisessa on, mitä hyvää? Pahaa löytyisi pienen romaanin verran. Rahan menetyksen lisäksi niin moni asia on kärsinyt. En jaksa edes luetella. Tällä hetkellä olo lopettamisen suhteen erittäin itsevarma, kuten ollu koko ajan. Olen varma että pystyn tähän. Mutta tahdon pitää itseni varpaillaan, ettei tule "liian hyvää oloa" ja sen vuoksi ryhdy pelaamaan. Erittäin moni jatkaa pelaamistaan juuri siksi, että tuntee olevansa vahva. Koittaa kerran ja odottaa koukuttaako. No koukuttaahan sen. Siksi tahdon muistuttaa itseäni siitä, mistä sitä ollaan tulossa.

157pelitön päivä menossa. Ensimmäistä kertaa tuli pieni halu pelata. Onneksi pystyin käytännössä unohtamaan halun noin. 15sekunnissa. Tämä tapahtui ulkomailla, jossa oli joka kulmassa kasinoita.   Joka tapauksessa, voin itsestäni olla ylpeä! Mä pystyin rauhoittamaan mieleni, enkä pelannut. Itsessäni tapahtuneet muutokset ovat olleet aivan mahtavia. Itseluottamus, jaksaminen, tunne että voi olla itsestään ylpeä. Voin kertoa, että hyvältä tuntuu vuosien sumun jälkeen.   Elämä alkaa tavallaan selkiytyä. Ja jos jotain hyötyä pitää etsiä siitä, että on pelannut, en stressaa asioista, joista muut ihmiset usein stressaavat. Mulla on ollu pahempaakin.   Tunnen olevani taas hieman vahvempi ihminen kuin viikko sitten.   Raha-asiat alkavat mennä parempaan suuntaan koko ajan ja rahaa jää myös ylimääräistä hieman taskun pohjalle. Matkustelu on oma intohimo ja pelaamattomuus mahdollistaa matkailua.   Jatkoa tulee taas, kun sen aika on!  

Tuli sellainen mieleen, että jos joku tahtoo kysellä jotain/vertaistukea tai vastaavaa, kyselee rohkeasti! Itselleni olisi ollut varsinkin aivan alussa tärkeätä saada keskustella omasta riippuvuudesta.

Tänään 24viikkoa takana! Pelaamattomuus siis jatkuu. Itselleni pahimmat addiktit olivat pelikoneet ja nettipelit. Itselleni sallin pitkävedot, tulosvedot, lotot yms. On ollut jännä huomata, ettei oikeastaan noitakaan pelejä tule pahemmin enää pelattua. Välillä toki, varsinkin yövuoroissa pysyy paremmin hereillä änärikierroksen, kun rahaa euro tai kaksi liossa. Kuitenkin tuokin alkanut huomaamatta "unohtua". Tälläinen pelaamaton elämä yksinkertaisesti on järjettömästi helpompaa. Ei mene päivääkään pelejä ajattelematta, mutta ajattelutapa enemmänkin muistuttaa itseäni mitä pahaa pelaaminen minulle toi. Mielestäni varmasti yksi suurimmista, ellei suurin syy omassa pelaamattomuudessa on ollut arkirutiinien rikkominen. En enää pysähdy pelihalleille kotiin mennessä. Pakko ohi on kävellä, sillä käytännössä alakerrassa sellainen sijaitsee. Mutta kävelen ohi. Ja oikeasti, joka kerta kun mietin tuota pelihallia ohi kävellessäni, olen ylpeä itsestäni. Ei muuta kuin kohti uutta pelaamatta olevaa viikkoa, kohta alkaa 30vk olla täynnä!

Näin se aika vaan vierii. 186pv pelaamatta, tuntuu edelleen aika älyttömältä.   Vaikka aikaa kulunut paljon viimeisestä pelikerrasta, ei mene päivääkään, etten pelaamista ajattele. Älkää ymmärtäkö väärin, halua pelaamiseen ei edes ole, tahdon pitää itseni varpaillaan ja muistuttaa, mistä paskasuostu sitä ollaan noustu, tai nousemassa.   Edelleen elämä hymyilee, voimia elämän oikeasti elämiseen löytyy koko ajan lisää. Koko ajan olen ihmisenä napsun verran vahvempi.   Tulevaisuuteen usko on taas olemassa. Tästä hyvä jatkaa :)

Tänään täynnä 200päivää ilman omia ongelmapelejä! Järjetöntä kuinka nopeasti aika mennyt, ja ennenkaikkea kuinka helposti aika mennyt! Muutamaa haluntunnetta lukuunottamatta ei ole edes vaikeata tehnyt. Loistava fiilis, tästä hyvä jatkaa eteenpäin. Tsemppiä muille, jotka tämän asian kanssa tappelee!

Tänään taas yksi pieni merkkipaalu täyteen, 30viikkoa!   Muistan., kun joulukuun puolivälissä skrivailin, että tahdon saavuttaa mahd. paljon. "20vk, 30vk jne". Tuolloin 30vk tuntui todella kaukaiselta. Nyt tämä on totta. Hitto olen itsestäni ylpeä.   Raha-asiat pikkuhiljaa menevät parempaan suuntaan, pieni takapakki tuli, kun kela perii opiskeluajan tukiaan n. 3000e edestä takaisin. Mutta tavallaan "aivan sama". Tärkeintä on etten pelaa. Se on kaikkein tärkeintä. Tuokin velka tulee jossain vaiheessa maksettua, pelaamattomuus itselleni tärkeämpää.   Näillä fiiliksillä eteenpäin!:)

Juuri tässä pähkäilen että jos nyt vaan lopettaisi pelaamisen taas kerran. Tulin tänne lukemaan näitä tarinoita ja olen niin onnellinen sun puolesta että on noin hienosti mennyt. Antoi mullekin hyvän mielen. Ja ehkä mäkin tästä nousen. Jos nyt sen yhden päivän sais ens alkuun alle :)

Moikka! Oikeassa olet, siitä se lähtee. Itse valitettavasti jouduin löytämään oman pohjani ennen, kuin sain pelit poikki. Tämä tarkoitti velkaa, itseinhoa, avoeroa jne.. Mutta jälkeenpäin ajateltuna kaikki kääntyi parhainpäin. Mä oon varma, että pystyt saamaan pelit poikki. Mutta se nimenomaan vaatii, että pääsee alkuun. Suosittelen sinua hakeutumaan ohjelmaan nimeltä "pelipoikki". Auttoi itseäni valtavasti lopettamisessa, olen heille suuressa velassa heidän avustaan. Suosittelen ottamaan tuosta lisää selvää! Tsemppiä :)

On tämä hankala sairaus. Retkahdin ensimmäistä kertaa yli 30viikkoon. Tapahtui erittäin kovassa kännissä. Onneksi tajusin noin 100e. hävittyäni, että tämä ei ole hyvä juttu. Kaduttaa, mutta kuitenkin itse en tästä ota sen suurempaa stressiä. Nyt pidän jatkossa vaan paremmin vielä huolta, ettei tälläistä tapahdu.

Nyt tässä tullu muutama päivä mietittyä tuota retkahdusta. Pitää jatkossa vaan ottaa paljon tarkemmin ja tehdä oikeat päätökset. Tämä oli vain yksi "välietappi". En voi elää enää sillä tavoin, että kadun asioita, mun pitää oppia. Ja sen aion tehdä. Ei toipumista ilman retkahdusta, vai miten se meni..

225päivää pelaamattomuuspäätöksestä! Tosiaan, hieman yli viikko sitten retkahdin. Vieläkin vituttaa ja kaduttaa. Mutta tosiaan, se oli yksi hairahdus. Olen 225päivää mennyt ja ainoastaan kerran hairahtanut. Se on oikeasti paljon. Jatkossa olen paremmin varautunut jos ja kun tulee taas himo pelata. Loppuvuosi tulee olemaan pelaamaton! Ainakin teen sen etten kaikkeni!

241pv kulunut. Ja ainoasta retkahduksesta aikaa paria päivää vaille kuukausi. Olen ymmärtänyt retkahduksen jälkeen, että tuo retkahdus oikeastaan vain vahvisti pelaamattomuuspäätöstä. Yksinkertaisesti en saanut pelaamisesta enää mitään irti. Ja fiilis pelaamisen jälkeen oli todella paska. Raha-asiat menevät koko ajan parempaan suuntaan, outoa ostella kalliita tuotteita, kalliita vaatteita, eikä tarvitse pelätä, ettei saisi ostettua ruokaa. Outoa ja mahtavaa :) Nyt ei muutakuin kesälomaa ja reissuja odottelemaan! Nyt on hyvä fiilis olla :)

250päivää päätösestä! Jälleen uusi merkkipaalu.   Tullut mietittyä paljolti, kuinka asiat muuttuneet noista ajoista.   1. Raha-asiat parantuneet, vieläkään raha-asiat eivät ole sillä mallilla, kuin tahtoisin, mutta oppirahoja maksellaan ja ei kauaa enää mene, kun asiat täysin mallillaan.  2. Itsensä hemmotteleminen. Aika jännä näkökulma omasta mielestäni. Ennen en ostanut mitään ylimääräistä, en siis mitään. Ollut mukavaa ostella itselleni vaikka mitä mukavaa, joista tulee hyvä mieli. Ennen nuokin rahat oli "tarkoitettu" pelaamiseen. Aika sairasta. 3. Itsetunto ja itsevarmuus nousseet. Ennen pelaamattomuutta tunsin käytännössä olevan poikanen, joka ei saa mitään aikaan. Nyt saan asiat tehtyä deadlineihin mennessä leikiten. Uskallan taas luottaa itseeni. 4. Valehtelun lopettaminen. Tuntuu aivan järjettömän hyvältä. En jaksa enää valehtelua, varsinkaan itselleni, enkä myöskään läheisilleni. Kerron avoimesta, jos joku tahtoo kysyä jotakin. 5. Unelmointi. Ennen unelmoin jackpotista, joka mullistaa elämäni ja tätä kautta saan elämäni kuntoon. Olen ymmärtänyt, että tämä tapahtuu kovan työn kautta, unelmat tuntuvat paljon läheisemmiltä. 6. Toivo. Ennen toivo syntyi käytännössä voittojen jälkeen ja pelaamisen aikana. Nyt toivo on oikeastaan pysyvä mielentila.   Paljonpaljon muitakin asioita olisi kerrottavana, mutta niistä myöhemmin lisää.

262pv takana. Hyvin menee, ei ole tullut himoja pelailuun. Jännä ollut myös huomata, ettei pitkävetoja tai vastaavia tule enää pelattua kuin 1-2e panoksilla. Ennen toki en pahemmin pelannut pitkävetoja tai vastaavia ollenkaan, mutta kun pelasin niin panokset olivat 20-100e luokkaa. Mukavaa tajuta, että kesälomalla voi oikeastaan lähes mihin tahansa lähteä. Hyvin menee pelaamattomuuden kanssa :)

Hellurei!   272pv tulee tänään täyteen! 1viikko ja 1pv ja on kasassa 40viikkoa. Aivan järjetöntä :)    Päätin myös käydä hakemassa tatuoinnin, kun vuosi on täynnä muistoksi tästä vuodesta ja kaikesta paskasta, minkä yli olen mennyt. Ehkäpä mikälk pelihimoja tulee, tatuointi muistuggaa minua olemaan pelaamatta.   Kuitenkin pitää pystyä olemaan pelaamatta sinne saakka, ja myös loppuelämä sen jälkeen. Päivä kerrallaan siis pelaamattomuuden kanssa.

41viikkoa. Eli 287päivää. Vuoteen 11viikkoa. Ei tätä jotenkin tahdo todeksi uskoa. Tuntuu, että vasta eilen on hullunlailla hakannut pelikonetta tai sitten tablettia ja miettinyt, että mitäs sitä syödään loppukuu. Suurin ero aikaan vuosi sitten on elintason kohoaminen. Ennen ei tullut tehtyä paljoa mitään, ei syöty ravintoloissa eikä ostettu mitään ylimääräistä. Henkisesti voin todella hyvin. Olen antanut (ainakin kovasti yritän) itselleni anteeksi tekemäni hölmöilyt. Menneisyyteen en voi enää vaikuttaa. Ainoastaan voin tehdä tulevaisuudesta paremman ja oppia virheistäni.

Huhhuh. 300päivää takana ja paljon enemmän päiviä edessä.   Jotenkin unohtunut pelaamisen tuoma nautinto. Välillä tulee mieleen, mutta tämä helppoa sulkea pois mielestä. Olen itsestäni todella ylpeä.    Kuitenkaan en voi unohtaa sitä faktaa, että olen riippuvainen. Keskustelin jokunen aika sitten henkilön kanssa, joka oli pelaamatta 1v 3kk. Tämän jälkeen oli uponnut taas syvälle pelimaailmaan. Siis tarkkana saa yhä olla. Pelaamiset omalta kohdaltani on pelattu.

Pitkä aika takana. Jännä, että jaksaa vieläkin pitää laskuria, kuinka kauan ollut pelaamatta.   Tosiaan, kuivilla yhä ollaan. Itse olin juuri reissun päällä, reissussa tuli itselleni himoja pelaamiseen nähdessäni ne hienot kasinot. Luojan kiitos en ratkennut. Ymmärrän kirjoitettuani äskeisen lauseen, miksi pidän ylipäätään kirjaa, kauanko olen ollut pelaamatta. Itseään on pakko muistuttaa, joka ikinen päivä, että olen riippuvainen. Riippuvuus ei koskaan kuole, mutta sen kanssa voi elää ja "äänen" päässä voi vaimentaa.   Joka tapauksessa, kuivilla yhä ollaan. Ja tästä mä en jumalauta aio enää luopua. Tämä päätös on pidettävä.   Tasan 5vk laskujeni mukaan ja täynnä olisi  vuosi! Uskomatonta.   Mukavaa kesänalkua :)

Pelaamatta yhä ollaan. Muuten viime viestissäni sanomani, 5viikkoa vuoteen on laskettu hieman väärin, tänään tasan 6vk vuoteen.   Laittelin tänään spostia paffille, ray:lle ja nordicbetille ja varmistin, että tilit yhä ovat jäädytetty. PAF ilmoitti, että ovat minusta ylpeitä, koska olen saanut pelit poikki, ja tilini jäässä seuraavat 4vuotta. Tästä heille täydet pisteet, hienoa asiakaspalvelua. RAY pakotti minut itse kirjautumaan sisään heidän sivuilleen ja itse jäädyttämään tilin, pisin aika oli vuosi. Samalla muutin salasanani sellaiseksi, ettei ole mahdollista muistaa. Ei mitenkään hohdokasta asiakaspalvelua RAY:lta. Parasta (pahinta) oli kuitenkin nordicbet. Ilmoittivat tilin olevan ikuisesti jäässä. Mutta jos tahdon avata sen, niin onnistuu viikon sisällä. Ei voi kuin nauraa :D täysin ala-arvoista toimintaa. No joka tapauksessa tili on ja pysyy jäässä, enkä sitä tule aukaisemaan. Mietityttää vaan, jos esim. 6kk päästä tahdon avata, onnistuisiko? Eiköhän. Tätä en kyllä varmasti tule tekemään.   Hyvää jussia!

Noniin. Otsikko varmaankin puhuu puolestaan. Tosiaan tänään repsahdin. Oikeastaan repsahdin jo 2päivää sitten. Kaikki lähti siitä, että tahdoin nähdä erään urheilutapahtuman, joka lähetettiin ainoastaan pelisivuston kautta, jonne jouduin tilin tekemään. Itselläni ei aiemmin vielä tiliä tuonne ollut. Hävisin 10e, joten taloudellinen tappio on mitätön, henkinen tappio suurempi. Tänään hävisin noin. 60e. Harmittaa, kiukuttaa ja vituttaa. Laitoin kaikki pelisivustot lukkoon, jotka tiedän. Useimpiin sivustoihin olin sulkemiset jo tehnyt. Taloudellisesti tilanteeni ei oikeastaan muuttunut miksikään. Mutta henkisesti tilanne on toinen, petin jälleen itseni ja ennenkaikkea läheiseni, jotka asiasta tietävät. Eipä asialle enää mitään voi. Nyt on pakko pitää huoli, ettei näitä notkahduksia tule enää. Muuten ei pää pysy kasassa ja tiedän, että nopeasti tarvotaan taas samassa paskavellissä kuin aiemmin. Turha tätä enempää murehtia. Tehty mikä tehty. "Ei paranemista ilman repsahdusta". Seuraavat päivät ja viikot pitää huolehtia, ettei hölmöile enää.

Viimeisemmästä tekstistä onkin jo aikaa. Monta kertaa olen miettinyt kirjoittavani tänne, mutta en ole kehdannut. Olen pelannut käytännössä koko ajan tuon viimeisimmän tekstin jälkeen, häviten jälleen tuhansia euroja, karkean arvion mukaan noin. 3000 euroa.   Outoa ajatella, etten ole kehdannut kirjoittaa. Eihän kukaan tiedä, kuka olen.   Uskomatonta kuinka nopeasti voikin ihminen jälleen ajautua kierteeseen pelien vuoksi, joista tietää ettei tule jäämään voitolle. Helvetti sentään.   Itseinho on suuri, huolettaa käytännössä koko ajan.    Nyt pakko saada lopetettua. Ja sen olen vakaasti päättänyt tehdä. Onko kenellekään lukijoista käynyt samalla tavalla? Jos on, oletteko saaneet "uudestaan" lopetettua? Jatkossa kirjoittelen useammin kuulumisista.

Hei. Kirjoittelin tänne aikaisemmin siitä kuinka tämä sun tarina toi mulle hyvän mielen ja kun saisi itse sen yhden päivän pelaamattomuutta alle. Mulla on nyt kuukauden päivät mennyt vähän paremmin, muutaman kympin repsahduksia lukuunottamatta. Mulle tuli paha mieli nyt sun puolesta kun luin ton viimeisimmän päivityksesi. Mutta mä luulen että sä sieltä vielä nouset. Meitä on täällä varmasti monta tsemppaamassa sua. Ja tiedän varmasti miten kurjalta susta on tuntunut kun olet tuota viimeisintä tekstiäsi kirjoittanut. Nyt vaan uutta intoa taisteluun. Leuka pystyyn. Kyllä me pystytään tähän.

Moikka! Ja kiitokset viestistäsi. Itsellä ei ole pysynyt pelaaminen vieläkään näpeissä. Nyt muutama päivä mennyt onneksi pelaamatta, sekä repsahdukset olleet tuon pahimman vaiheen jälkeen melko pieniä. Nyt on pakko ottaa itseä niskasta kiinni ja saada jälleen nollatoleranssi pelaamisen suhteen. Harmittaa kovasti, että jälleen käytännössä samassa pisteessä, kuin vuosi sitten rahallisesti. Mutta tästä on ennenkin noustu ja kyllä jumalauta noustaan uudelleen! Nyt tämä saa luvan loppua. Keinot minulla on tiedossa, täytyy taas ottaa keinot käyttöön. Tsemppiä sulle kovasti!

Viimeisestä viestistä alkaa olla lähes kuukauden verran aikaa. Välillä olen käynyt katsomassa, onko tullut uusia kirjoituksia, mutta en ole kerennyt/jaksanut kirjoittaa itse. Pitäisi taas alkaa kirjoittelemaan useammin.  No mutta itse asiaan. Viime viestin jälkeen en saanut pelejä heti poikki, muutama päivä meni hieman pelaillessa. Kuitenkin kolmisen viikkoa takaperin sain pelit poikki, joka on kestänyt tähän päivään saakka. Tässä olisi hyvä alka aloittaa samalla pitempi pelaamattomuusputki/ lopunelämän kestävä pelaamattomuusputki.   Olen myös saanut otettua itseäni niskasta kiinni, ja hoitanut raha-asioitani kuntoon esim. Sopimalla maksut eriin jne. Myös muita hoitamattomia asioita olen saanut hoidettua. Se on jännä, kuinka paljon enemmän energiaa löytyy, kun energiaa ei käytä pelaamiseen.   Tästä hyvä jatkaa eteenpäin. Minä en tahdo enää pelata.   Tsemppiä muille lopettaville!

Yhä pelaamatta, ja aion olla vastaisuudessakin. Nyt vajaa 4vk pelaamatta. Valitettavasti tarkkaa päivämäärää en muista, sanotaan päivän olleen vaikka 5.11, joka ainakin hyvin lähellä totuutta. Olen kokenut houkutuksia enemmän, kuin aiemmalla kerralla, kun sain pelit pidemmäksi aikaa poikki. Mutta aivan sama, aion nuo houkutukset kestää. Elämä on elämistä varten, ei stressaamista ja itseinhoa varten. Itselläni ollut nyt tämän vajaan 4vk aikana kolme "rahapäivää", 2kertaa palkka, sekä veronpalautukset. Yhä pelaamatta ollaan. Tämä fiilis itsensä voittamisesta on helvetisti parempi kuin uhkapeleissä voittaminen. Oikeasti. Tästä taas lähtee pitempi pelaamattomuus. En jaksa olla enää sama luuseri, joka miettii että mistä saada rahaa ruokaan. Kaikille lopettaville (miksei muillekin) tsemppiä!

Tervehdys taas. Pelaamattomuus on mennyt välillä paremmin, välillä huonommin. Onneksi hävityt summat eivät ole olleet suuria, mutta koska tahdon olla täysin ilman pelejä, sekin on liikaa.   Arvioni mukaan tällä hetkellä olen ollut pari viikkoa pelaamatta. Myöskään haluja ei ole pelaamiseen ollut, vaikka rahaa tilillä onkin. Tunnen, että pikkuhiljaa alan irtautua peleistä myös ajatustasolla. En mieti pelejä enää niin paljon, kuin aiemmin.   Kuitenkin, tiedän tasan tarkkaan että vaikka olisin pitkään ollut pelaamatta, retkahdus saattaa tulla. Kuten itselleni aiemmin kävi.   Fakta kuitenkin on, tehtyjä asioita en saa enää tekemättömäksi. Rahojani en tule koskaan saamaan takaisin. Maksan melko suuren summan kuukausittain velkoja, koska haluan tämän  vuoden puolella olla velaton. Ainoa tapa, jolla pääsen takaisin velattomaksi on kurinalaisuus ja kova työ. Pelaaminen ei siihen sovi.   Mukavaa viikonlopun alkua!

Hei kaikki jotka tätä seuraa ja lukee. Oon peliriippuvainen ollu jo kauan mutta nettikasinot tuli kuvioihin noin 6 vuotta sitten ja yhtä selviämistä tää on ollu päivästä päivään. Olin tässä pelaamatta 1  ja puoli vuotta mutta retkahdin viime kesänä ja nyt on elämä niin solmussa ettei oo ikinä ollut. Tuntui jo jossain vaiheessa etten jaksa enää mutta jostain tullu voimia jaksaa.  Oon kyllä yrittäny hakea apua tähän mutta tuntuu että Suomessa ei ainakaan saa heti apua mihkään asiaan. Varsinkaan sillon ku "heräät" siihen todellisuuteen mitä tuli tehtyä. Oon paljon yksin pähkäilly näitä asioita ja totta se on että peliriippuvuus on tosi syyllistävä ja hävettävä asia että siitä on vaikeeta puhua kellekkään ja tuntuu että sitä ei moni edes ymmärrä niinku ymmärretään alkoholi-tai huumeriippuvuutta. Jotenkin tästä on tietenkin selvittävä mutta velkaakin on niin paljo ja nimi menossa. Sitä vissiin odottaa jotain ihmettä tapahtuvan mutta ei. Kun sais nuo lainat edes yhdeksi niin olis madollisuus mutta ei kukaan auta ja eipä siitä auta ketään syyttää ku itteensä kun on valehdellu ja pelannu. Mutta oon päättäny nyt jättää pelit ja yrittää parhaani mennä eteenpäin. Ja muistaa aikaa kun en pelannu kuinka elämä oli parempaa.  Ehkä jonain kauniina päivänä se aurinko paistaa tähänkin risukasaan. Ja paljon tsemppiä sulle joka tätä blogia pidät ja muillekkin koska musta tuntuu että me peliriippuvaiset ei edes jakseta kirjotella eikä paljon muutakaan ku ollaan niin maassa.  

Moikka murmeli, kiitokset viestistäsi!   Ikävä kuulla, että sulla myös asiat menneet päin seiniä. Peliongelma on tosiaan uskomattoman suuri häpeän aihe. Sitä ei kukaan pysty käsittämään, ellei itse ole pelinarkkari. Saanko kysyä, paljonko sulla on velkaa? Ja onko tuloja? Luottotietoja?  Kyselen näitä siksi, että osaisin hieman antaa vinkkejä :)   Viestisi perusteella, suurin ongelmasi on nettikasinot? Suosittelen sinua laittamaan sähköpostit jokaiseen nettikasinoon, jossa kerrot olevasi peliriippuvainen ja tahtovasi sulkea pelitilisi. Kerro myös, että et tahdo koskaan tilejä enää avata. (Kannattaa kirjoittaa, sekä englanniksi, että suomeksi)   Lopettamisen kanssa itselleni parhaat tuet ovat olleet läheisten tuki, pelipoikki-ohjelma, sekä tämä "päiväkirja". Antaa kummasti voimia, kun voi purkaa asioita anonyymina. Mutta tärkeintä on oma tahto. Jos ei ole tahtoa, peluri ei pelaamista saa lopetettua, valitettavasti.   Suosittelen sinua myös luovuttamaan nettipankkitunnuksesi jollekin luotettavalle henkilölle, joka valvoo, kun maksat esim. Laskut.   Paljon tsemppiä sinulle, kuin myös muille!

Kiitos tuesta . Kävin läpi nuo kaikki kun lopetin pelaamisen ja sainkin oltua pelaamatta melkeen 2 vuotta mutta nyt kaikki tuki meni kun retkahdin. Oon tehny paljon velkaa mitä ei ollu yhtään kun alotin uudestaan. Hyväpuoli tässä on että mulla on vakinainen työ vaikka pienipalkkainen. Oon tosi pettyny itteeni ja ehkä osaan mun tukijoukoista mutta itteeni saa syyttää . Mutta toivotaan että kaikki järjestyy. Tämä vaan on aika tuskasta kun ei osaa antaa ittelleen anteeksi ja alottaa kaikkea alusta.

Moikka taas :)   Tosiaan, kuten aiemmista viesteistä käy ilmi, myös itse noin. 1v pelaamattomuuden jälkeen retkahdin. Se häpeä, itseinho on jotain mitä ei voi sanoilla kuvailla. Me kummatkin tiedetään se.   Itselleni parhaiten tosiaan toiminut, kuten mainittu, pelaamisen vaikeuttaminen. Ei tee mielikään pelata, kun tietää ettei pysty. Se on samalla myös vapauttavaa, tietäen ettei pysty pelaamaan.   Itse olen ymmärtänyt, että elämä on liian lyhyt siihen, että surkuttelee omaa kohtaloaan ja elää jatkuvassa pelossa. Meistä on parempaan, me ei olla luusereita.   Itse tosiaan jokusen viikon ollut pelaamatta. Tänään tuli palkka, enkä onneksi pelannut :) Enkä tule pelaamaan, se on nyt ohi. Olen tämän lupauksen itselleni antanut satoja, ellen tuhansia kertoja, mutta tunnen olevani taas vahvempi.   Tsemppiä sulle! :) Kaikki kyllä järjestyy, kun laittaa asiat järjestymään.

Moi! Olen nyt ottanut ensimmäisen askeleen asian suhteen eli siis myöntänyt itselleni ja läheisilleni peliriippuvuuden. En edes ole tajunnut miten paljon paskaa olen lähimmäisilleni tuttanut ja miten paljon olen valehdellut (lähes päivittäin). Miksi kukaan niin haluaisi läheisilleen tehdä? En halua sääliä, ymmärrystä vaan tehdä asian selväksi että minulla on tällainen sairaus. Nyt olisin kovin kiinnostunut kuulemaan mistä voisin saada lisäapua asiaan.. Tämäkin kyllä helpotti jo oloa kun sain lukea sun tarinan ja sain kirjoittaa tähän loppuun vähän omaa oloani. Ainakaan kotikaupungissani ei taida olla lainkaan peliriippuvaisilla ryhmää eli en oikein tiedä mihin ottaisin yhteyttä..

Moikka, ja kiitos viestistäsi! Mainiota kuulla, että olet asian pystynyy myöntämään! Niinkin kliseiseltä kuin kuulostaa, se on oikeasti suuri askel oikeaan suuntaan. Itse suosittelen sinua aluksi asettamaan verkkopankistasi päivittäiseksi nostorajaksesi 0e. Sitten lähetät jokaiselle nettikasinolle, joita ikinä löydätkään sähköpostia, jossa kerrot olevasi ongelmapelaaja, ja tahdot sulkea tilin. Tämän jälkeen luovutat verkkopankkitunnuksesi jollekin luotettavalle henkilölle. Maksat laskut vaikka hänen seuratessa vieressä. Suosittelen yksinkertaisesti sinua siis vaikeuttamaan pelaamistasi niin paljon kuin koskaan keksitkään. Itselläni ei omakohtaista kokemusta face2face ryhmistä ole. Itse hakeuduin pelipoikki-ohjelmaan, jonne pääsinkin. Ohjelman suoritin loppuun noin vuosi sitten. Suosittelen tuohon ohjelmaan hakeutumista. Lisäksi voit soittaa peluuriin, mikäli tuntuu että tarvitset juttukaveria. Valtavasti tsemppiä! Täältä me vielä noustaan :)

Joo nettipankkitunnukset annoin pois ja kaikki peli tilit suljinkin jo. Se nyt on ainakin paljon vaikeuttaa pelaamista ja helpottaa pelaamattomuutta. Kiitos vinkistä täytyykin tutustua tuohon peli poikki ohjelmaan. Kohta viikko kulunut siitä kun lopetin pelaamisen ja kyllä se pelaaminen aika usein mielessä vielä on käynyt mutta eipä tässä oikein voi retkahtaa kun rahat on toistaiseksi pois itseltä. Toivottavasti vielä joskus uskallan ottaa rahaa mukaan kun liikun ulkona. Yritin jääkiekkoakin katsoa televisiosta mutta eipä tuo paljon kiinnostanut kun mitään vetoa ei ollut vetämässä.. Ennen saatoin katsoa 3-4 peliä päivässä. Täytyy nyt yrittää kehittää muuta tekemistä penkkiurheilun tilalle. Raha asiat tietenkin on aivan perseellään mutta siitä en kauheasti ota stressiä vielä.. Saan nyt ensin itseni kasaan ja pelaamisen loppumaan niin voin keskittyä talouteen.. Tämä kyllä jo paljon helpottaa kun saa kirjoittaa jollekin joka on samojen asioiden kanssa paininut ja ehkä ymmärtää minuakin.. 

Sulla on hyvä alko meneillään. Pelitilit kun on poikki ja verkkopankkitunnukset pois käsistä, se on jo valtava askel. Sinun täytyy olla valmis uhraamaan valtavasti asioita, etenkin alkuvaiheessa. Ajan kuluessa, olet vahvempi ja pikkuhiljaa pystyt alkaa ottamaan vanhoja asioita takaisin, kuten esim. Verkkopankkitunnukset. Suosittelen sinua harkitsemaan liikuntaa harrastuksen tilalle. Syy ei ole parempi ulkonäkö/hyvä olo jne. Liikunnasta saat samoja endorfiineja, kuin pelaamisesta. Ja tämä asia on fakta. Kannattaa ainakin harkita. Ja lisäksi, minä, ja todnäköisesti kaikki tätä lukevat tiedetään mitä käyt läpi. Jokapäivä pelaamattomuutesi kasvaa yhdellä, ja otat pienen askeleen kohti parempaa elämää. Pelit eivät meillä enää elämään voi kuulua. Paljon tsemppiä!

Joo kyllä minä urheilen ja olen aina urheillutkin ja ehkä se on parempi ihan oman elämänkin kannalta jättää penkkiurheilu hetkeksi ja keskittyä vaikka lapsiin enemmän. Eilen olin ensimmäistä kertaa huoltoasemalla rahaa taskussa ja kyllä se pelikone siinä mielessä kävi mutta onneksi sain hillittyä itseni. Viikko sitten olisin varmaan pelannut kaikki käteiset... Tänä tuntui kyllä vielä aamullakin todella hyvältä! Mites sinun pelaamattomuus on viime aikoina voinut?  

Tosi hienoa! Tuollaisista pikkujutuista se pelaamattomuus alkaa :) Fiilis pelaamattomuuden jälkeen huomattavasti parempi kuin pelaamisen jälkeen, vaikka olisikin voittanut. Itselläni ei valitettavasti ole täysin pelaamattomana mennyt. Nyt olen pari viikkoa ollut pelaamatta, pääosin koska palkkapäivään saakka ei ylimääräistä tosiaan ole. Pitää vaan jaksaa tapella himoja vastaan. Pari viikkoa sitten ratkesin muutaman oluen jälkeen. Harmittaa yhä. Ennenkaikkea täytyy olla selvinpäin, jos juo alkoholia niin se täytyy tehdä muiden seurassa. Itselläni humala nostaa pelaamisenriskiä. Opitaan uutta, ja jatkossa täytyy oppia tehdyistä virheistä.

Joo mulla on joskus ollut alkoholin kanssa myös ongelmia ja taitaa vieläkin olla (tulee aika usein otettua pari liikaa).. ja tottakai baarissa tulee aina pelattua. Mutta en ihan hirveästi ole enää viime aikoina juonut ja nyt päätin laittaa korkin kiinni ihan juuri tämän riskien minimoinnin takia. Tänään on tasan viikko ilman pelejä.  Eilen juttelin pelirajat'on jonkun kanssa ja sain paljon hyviä vinkkejä. Tiistaiksi sain myös soitto ajan eli joku entinen peliingelmallinen soittaa  mulle ja saan hänen kanssa jutella.. En vielä tiedä mitä puhutaan mutta ei siitä ainakaan haittaa ole. Sunnuntaina on ensimmäinen vertaistukiryhmä tapaaminen ja toivottavasti pääsen ja uskallan/kehtaan mennä.. Olen aina ollut aika huono menemään uusiin paikkoihin tai tapaamaan/puhumaan uusia ihmisiä.. Yritän kyllä tosissani saada itseni kasaan ja menemään paikalle. Ikävä kuulla että sulla on tullut pari takaiskua pelaamattomuuden kanssa, toivottavasti ei tule enempää. Kaikille niitä voi tulla mutta toivon etten koskaan ratkea

Itse en usko, että alkoholi itselle ongelmana, mutta tosiaan riski pelaamiseen nousee kovasti.   Mukava kuulla, että alat saamaan todella hyvää tukea! Muista, että vertaistukiryhmässä KAIKKI tietävät tasan tarkkaan mistä sinä puhut. Kaikki ovat käyneet samaa paskaa läpi kuin sinä, ja myös minä. Kukaan siellä ei tuomitse. Olen myös käsittänyt, ettei itse tarvitse puhua, ellei itse tahdo. Voi myös kuunnella.   Itse olen huomannut, että huonoa tukea ei ole. Mistään tuesta ei ainakaan haittaa ole, kannattaa käyttää kaikki mahdolliset tukikanavat hyödyksi.   Tosiaan itselle on takaiskuja tullut, mutta olen siinä mielessä positiivisella mielellä, etten pelannut kaikkea, enkä ole ottanut lainaa. Ennen elin vuosia sillä tavalla, eli eteenpäin on menty. Jatkossa täytyy vain olla vahvempi entisestään.   Kokemuksesta tiedän, millaisia ajatuksia käyt läpi. Masennus nostaa päätään kun ymmärtää, että mihin itsensä on ajanut. Itseinho, epävarmuus tulevaisuudesta. Osaan myös kokemuksesta kertoa, että kun pääset pahimmasta kierteestä, ajatukset kirkastuvat. Ymmärrät, ettei kaikkea ole menetetty, pystyt vaihtamaan elämäsi suuntaa.   Toivon sulle paljon tsemppiä! Pelaamaton viikonloppu tulossa, eiköjoo :)  

      Joo todellakin pelaamatonta viikonloppua! Ja toivottavasti koko loppu elämää!  Mulla ei hirveästi ole tietoa mitä siellä sunnuntaina on tai tehdään mutta voin siitä kirjoittaa jos ja kun sinne uskaltaudun.  Minussa on jokin sellainen vika että jään kaikkeen koukkuun mitä kokeilen. Mutta parista paheesta oon jo päässyt (ilman tupakkaa pari vuotta ja juominen varmaan kymmenen kertaa vuodessa), aikoinaan join 3-4pvä viikosta ja tupakkaa vedin paitakin askia päivässä. Toivon todella että tästäkin paheesta pääsen irti mutta työtä tämäkin vaatii ja varmasti paljon enemmän kuin nämä aikaisemmat!  Tänään on 8 vuorokautta ilman pelaamista. Se kuulostaa vähältä mutta on 8 päivää enemmän kuin vuosiin! Viime kerrast voi hyvin olla 15 vuotta kun olen ollut näin kauan pelaamatta. Tsemppiä sullekin pelaamattomuuteen ja hauskaa viikonloppua!  Ja kiitos kun vastailet viesteihin. Helpottaa omaa oloani todella paljon tämä kirjoittaminen! 

Moikka! Pelaamisesta irtaantuminen vaatii paljon uhrauksia, juurikin tuonkaltaisia, että "kehtaa" mennä keskustelemaan asiasta muiden seuraan. 8päivää on ihan oikeasti todella suuri saavutus. Harva ymmärtää, kuinka suuri juttu. Muuten, suosittelen sinulle kirjoittamista, tarkoitan siis päiväkirjaa. Kirjaat joka päivä fiiliksiäsi pelaamisesta. Ensinnäkin se helpottaa, toisekseen se auttaa sinua himon hetkellä. Saat muisteltua millaista paskaa se on elämääsi tuonut.   Kiitos itsellesi, keskustelu auttaa valtavasti!   Mukavat ja pelipuhtaat viikonloput :)

Day 10 menossa kuivilla. Kävin siellä vertaisryhmässä ja tuli kyllä todella hyvä olo kun sai jutella ihmiselle jotka taistelevat samojen asioiden kanssa.  Ei ole näin hyvä olo ollut pitkään aikaan kun nyt on. Jotenkin tuntuu kuin olisi vähän "puhdistunut" kun sai asioista puhuoita selväksi. Mites sun viikonloppu? Pelaamatta? Mulla onkin huomenna paluu arkeen kun työt jatkuu isyysloman jälkeen. Ihan hyväkin että pääsee taas töihin niin on vähemmän vapaa aikaa.

Tosi loistavaa kuulla! Tästä se lähtee :) tunne siitä, että ei ole pelannut on paljon parempi, kuin silloin kun pelannut. Jatkossa hyödynnät kaikki mahdolliset tukikanavat, joita löytyy. Itselläni pelaamaton viikonloppu! Juuri kotiuduin lätkäjoukkueen vieraspelistä. Hyvin menee täällä. Okei, paljon tsemppiä duunien alkuun! Hyvä asenne sulla, ainakin tosiaan aikaa ei löydy enää niin paljoa, kuin ennen. Tsemiä, kyllä tästä noustaan!

Moro pitkästä aikaan..  Ollut vähän kädet täynnä viime päivinä töiden, muksujen ja harrastuksien kanssa, mutta tänään on 3vko ilman pelaamista! Kuulostaa vähältä mutta pisin aika pelaamatta varmaan sen jälkeen kun olen täyttänyt 10. Olo on ihan helvetin hyvä ja helpottunut tällä hetkellä! Ei kulu energiaa valehteluun ja asioiden salailuun eikä myöskään pelaamiseen..  Olen nyt käynyt kahtena sunnuntaina vertaistukiryhmässä ja voin suositella kaikille! Olen saanut sieltä niin hyvää fiilistä kun asioista pääsee puhumaan ihmisten kanssa jotka tietää mistä puhutaan ja olen saanut myös paljon hyviä vinkkejä ym.  Kun ei näistä asioista oikein voi ihmisen kanssa puhua joka ei tiedä asiasta mitään.. Tai ei toinen voi ymmärtää mistä puhut jos ei ole asiasta mitään kokemusta.. Mites omaa pelaamattomuutesi? Se olis taas tulossa viikonloppu ja tietenkin ilman pelaamista, eikö? 

Tulipa hyvä mieli, että sulla kaikki hyvin tällä saralla! :) Sanoit, että 3vk kuulostaa pieneltä. Me tiedetää kummatkin, se ei ole pientä. Se on itseasiassa aivan helvetisti. Ole ylpeä itsestäs, toi on oikeasti meidänlaisille kova suoritus. Itselleni valitettavasti tuli moka pelailun kanssa. Itse teen pääasiallisesti töitä siten, että viikon olen putkeen töissä, ja viikon vapailla. No muutama päivä sitten kännissä pelailin. En paljoa onneksi hävinnyt, pari sataa. Mutta vieläkin vituttaa. Jotenkin en usko, että lähtisin taas samaan rumbaan kuin aiemmin. Mun täytyy olla vahvempi. Syitä tuohon ratkeamiseen on paljon, kuulin todella huonoja uutisia. MUTTA miksi pakenen pahaa oloa peleihin? En osaa sanoa. En ole täysin oppinut käsittelemään asioita, kuten pitäisi. Joka tapauksessa, tahdon olla vieläkin positiivinen asian suhteen. Mä jumalauta pystyn tähän. Ja toki huomaan, että eteenpäin on menty. Ennen olisin ottanut pikavippejä yms. pelaamiseen. Nyt pystyn hyväksymään tappiot, enkä tahdo pelata, vaikka ylimääräistä olisikin. Tästä mä nousen. Mun on pakko. Mutta, joka tapauksessa. Ihan oikeasti ole ylpeä itsestäsi. Kaikki ei tuohon pysty. Tsemppiä!

Kiitti tsempistä! Ikävä kuulla että itse oot ratkennut mutta tosiaan täytyy vaan joka päivä yrittää tsempata asian suhteen ja yrittää keksiä muuta tekemistä tilalle.. Itse urheilen 3-4 iltaa viikosta ja oon nyt alkanut pitkästä aikaa taas piirtämään ja saan siihen kyllä tapettua useamman tunnin jos haluan.  Itse ajattelin olla selvinpäin kunnes tunnen oloni edes hieman vahvemmaksi koska kännissä tulee aina niin tyhmiä ideoita mieleen että voisin hyvinkin ratketa.. Ja mun mielestä kyse ei ole siitä pelaanko euron tai tonnin koska tavoitteeni on olla pelaamatta koko loppu elämä.  Ootko itse käynyt tai käytkö jossain vertaistuessa tai vastaavassa? Mä olen joka päivä yrittänyt puhua myös tuttujeni kanssa tästä sairaudesta niin se jotenkin helpottaa sitä ettei tule edes mieleen pelata.. Ehkä jotenkin yritän kasata itselleni jotenkin paineita etten halua enää pettää muiden luottamusta vaan näyttää pelaamattomuudella että muhun voi luottaa.. Mutta tosiaan tsemppi vaan joka päivä päälle ja jotain muuta tekemistä pelaamisen ja ehkä juomisenkin tilalle jos se aiheuttaa pelaamista!  Kyllä me tästä vielä selvitään mutta töitä se vaatii ja koko loppu elämän

Ei oo äijästä kuulunut, toivottavasti sulla on kaikki hyvin? Itsellä tuli tänään 5vko täyteen pelaamatta.. Olo on älyttömän hyvä ja onnellinen. Mutta kyllä sitä joka päivä saa itseään tsempata eteen päin ja että pysyy vahvana. 

Moro! Joo, ollu kaikennäköstä itsellä. Oon toki käyny välillä lukemassa miten täällä menee.   Loistavaa! Jatka tuolla tiellä. Oon susta helvetin ylpeä!   Itselläni menossa pelaaminen parempaan suuntaan pikkuhiljaa. Retkahdin noin 2-3vk sitten. Tämän jälkeen olen pystynyt olemaan pelaamatta. Ja vahva yritys on tätä jatkaa!   Tsemppiä sulle! Jatketaan pelaamattomina!

Tosiaan, lähdetään taas laskemaan päiviä, jos kilpailu sisällä heräisi ja pystyisi olemaan pitempään taas pelaamatta. Sanotaan vaikka, että pelaamattomia päiviä takana 7. Eli 14.3 aloitettu pelaamattomuuskausi. Tähän mennessä mennyt hyvin, ei pahempia vieroitusoireita tai haluja pelaamiseen. Alan olla taas niin kyllästynyt pelaamiseen, etten tiedä miten päin tässä olisi. Tästä taas alkaa pelaamattomuus, toivottavasti viimeistä kertaa!

Ikävä kuulla että oot retkahtanut mutta tosiaan uus tsemppi vaan päälle ja takas kuiville.. Mulle tuli tänään 6vko täyteen ja olo on kyllä joka päivä entistä parempi. On niin paljon helpompaa kun ei tarvitse enää puhua paskaa kenellekään. Tietenkin vaikeitakin hetkiä on ollut mutta niistä olen selvinnyt ilman retkahduksia. Koen kyllä tuon sunnuntaisen vertaistukiryhmän isona apua ja tukena pelaamattomuuteen. Pikku hiljaa alkaa pakolliset laskutkin (vesi, sähkö, lainat) olemaan ajantasalla.. Kaikki vanhat saa ulosotto hoitaa enkä niistä jaksa kantaa huolta koska on tämä kuivilla pysyminen on nyt tehtävä nro 1 johon käytän kaiken energian mitä perheen ja työn jälkeen jää.  Palataan taas asiaan ja yritä saada tsemppi takas päälle! 

Näinhän se menee, pitää vaan saada taas motivaatio päälle.. paras mahdollisuus onnistua, kun pääsee jonkin "rahapäivän" ohi.   Tuo mitä sanoit, ettei tartte valehdella kellekään on täysin totta. Huomaa, että energiaa vaikka mihin, kun ei tarvitse miettiä, että mitä tällä kertaa joutuu valehtelemaan.   Sulla on selkeästi asiat menossa parempaan suuntaan, muistat vaan joka päivä pitää motivaatiota yllä. Ole itsestäni pirun ylpeä! Raha-asiat aikanaan selkiytyvät. Niiden eteen toki täytyy tehdä töitä. Mutta jonain päivänä ollaan velattomia. Itse olen miettinyt myös vertaistukiryhmää. Aiemmin olen ollut sitä mieltä, ettei itselleni niistä hyötyä ole. Nyt ajateltuna, ei ainakaan haittaa ole.   Tsemppiä ja pelaamattomia päiviä!

Moi pitkästä aikaa. Kirjoitin joku päivä tänne ajatuksiani mutta ne näemmä ei ole tallentuneet.. Ollut niin älyttömän kova kiire etten ole pahemmin kerinnyt kirjoittamaan.  Tänään tuli 9vko pelaamatta täyteen! Nopeasti on aika mennyt. Olo on niin helvetin hyvä ja nyt alkaa tajuamaan miten masentunut ja ahdistunut olen ollut pelaamisen takia. Tuolle vertaistukiryhmän olen kyllä ison kiitoksen velkaa että tähän tilanteeseen on päästy! Eli suosittelen todellakin kokeilemaan.  Mitään ihan kovin pahoja hetkiä ei vielä ole ollut ja kaupastakin pääsee jo kolikkojen kanssa aika helposti ulos vaikka kyllä sinne pelikoneelle silmät vieläkin vie... Mutta nopeasti se mielestäkin katoaa kun kaupasta lähtee. Näin tässä varmaan sunnuntai yönä unta jossa olin koneella ja pyöräytin kasinon käyntiin.. Heräsin välittömästi ja tunsit älyttömän suurta ahdistusta ja vihaa itseäni kohtaa, mutta se hyvä fiilis joka tuli kun tajusin että se oli vain unta ja olen kuivilla oli uskomaton! Lopu yön nukuinkin sitten todella makeasti. Ja muutenkin olen nukkunut paremmin kuin moneen (ehkä 10 vuoteen) kun olo on parempi ja terve.  Mites itselläsi nykyään? Joko olet vertaistuessa käynyt?

Moikka! Kiva kuulla susta, ja etenkin että kaikki menee yhä kuten kuuluukin! Olen todella iloinen puolestasi. Itse en täysin ole vieläkään päässyt irti. Tuntuu, että tarvitsee muutaman pelipäivän kuukautta kohden. Onneksi rahallisesti pärjään kyllä, vaikka lyhennykset velkoihin ovatkin todella suuret. Niin paljoa onneksi en ole retkahtanut. Aion seuraavana palkkapäivänä maksaa laskut ja antaa verkkopankkitunnukset jollekin ystävälleni. Asetan päivittäiseksi nostorajaksi 0e, jotta en pääsisi pelaamaan, enkä vaihtamaan nostorajaa. Jatka samalla tiellä! Hyvät pääsiäiset! :)

Moro!  Mä ainakin koen että ainoa vaihtoehto itsellä on kokonaan pelaamattomuus koska tunnen itseni ja jos pelaan edes lottoa niin ennen pitkään se menee taas siihen että rullaan kaikki kasinot ym läpi. Ja jotenkin tuntuu helpommalta vaihtoehdolta olla kokonaan ilman kuin alkaa miettimään rajoja mitä voi pelata ja mitä ei. Annoin kanssa nettipankki tunnukseni vaimolleni ja muutenkin kaikki rahani menee nyt laskuihin ja loput rahat mitä tarvitsen nostan meidän yhteistililtä jollain vaimo näkee mihin rahat menee jos menee. Mutta tosiaan mitä vaikeammaksi sen itselles teet niin sen helpompi on pysyä kuivilla jos alkaa himot polttelemaan. Itse toivon etten enää ikinä joudu kokemaan sitä tuskaa ja ahdistusta joka pelaamisesta tulee. On vaan niin paljon parempi ja helpompi olo näin. Mutta tsemppiä ja ota joka aamu pieni hetki itselles ja mietit miksi ja miten saat oltua päivän pelaamatta. Palataan taas! 

Hei, olen lukenut kaikki teidän kirjoitukset ja sain siitä rohkeutta kirjoita oma tarina tänne. Toivon että pystyisin oleman pelamatta koko tulevaisuuden. Olen saanut teiltä hyviä vinkkejä lopettamiseen, kiitos teille. Tsemppiä

Moi! Kiva kuulla jos näistä jutuista on  ollut hyötyä. Olen nyt ollut 16vko pelaamatta mutta vieläkin se käy kyllä mielessä joka päivä. Ehkä se joskus helpottaa.. Edelleen joka aamu otan itselleni pienen hetken ja motivoin itseni pelaamattomuuteen ja nautin tästä hyvästä olosta jonka saan kokea kun ei ole pelaamisen ahdistusta ja paskaa oloa hartioilla. On kyllä nopeasti mennyt melkein 4kk. Ja yllättävän helposti.  Mutta kun itse jotain päättää ja haluaa niin pystyy kyllä elämään pelaamatta. Ainakin uskon niin.

Moikka kummallekin! Mukavaa jos tästä ollut hyötyä jollekin. Itselläni ei valitettavasti ole pelaaminen pysynyt näpeissä. Muutaman päivän olen pelaamatta nyt ollut, vaikka rahaa tilillä onkin. Jospa se tästä, pitkät pelaamattomuusajat alkavat aina ensimmäisestä päivästä. Vilpittömästi kummallekin valtavasti voimia. Itse olen esimerkki siitä, että voi olla pitkän ajan pelaamatta, jonka jälkeen retkahtaa. Voin kertoa, että elämäni huonoimpia päätöksiä aloittaa pelaamaan uudelleen. Täältä noustaan jälleen.

Hei, tänään 11pv pelaamatta. Olen sulkeenut kaikki pelitilit, verkkopankkitunnukset annoin puolisolle ja ihan hyvää tunne on. Ei tarvi ajatella että jäänkö nyt kiinni puolisolle pelaamisella. En ole onneksi ollut edes aika ajtella pelaamista, on ollut niin paljon muuta puuhailua. En osa edes arviota minkä verran olen raha menettänyt mutta nyt on velkoja noin 25 t ja luottotiedot mennyt, mutta olen aina ajatellut positiivisesti, kyllä mä siitä nousen. Pikkuhilja alkaa järjestymään kaikki. Olen ylpeä itsestä että loppuksi tein päätöksen lopettaa. Tsemppiä teille molemmille.

Ikävä kuulla että olet retkahtanut mutta uus tsemppi vaan päälle niin pääset taas kuiville! Se repsahtaminen on ikävä kyllä aika yleistä.. olen tähän mennessä jutellut vasta yhden ihmisen kanssa joka on saanut kerrasta poikki.. Mutta tavoitteeni on olla toinen kerrasta poikki saanut. Niin perseestä kuin se raha tilanne onkin (itse olen aivan sinisenä oli tilipäivä tai ei, koska kaikki rahat menee lainoihin ja ulosottoon) olen huomattavasti onnellisempi nyt kuin silloin kun pelasin ja kuvittelin että on rahaa. Ja se että saan asiasta puhua ihmisten kanssa jotka ymmärtää ongelmaa niin helpottaa oloani todella todella paljon! Ilman niitä keskusteluja en varmaan olisi pystynyt edes tähän 16 viikon pelaamattomuuteen. Tai itseasiassa huomenna 17 vko täynnä.  Tsemppiä ja voimia molemmille!

Mukava kuulla, että kummatkin saanut lopettamisen aluilleen. Velat varmasti masentavat. Ja pahimmillaan velat nimenomaan ajavat pelien ääreen. Itse en pysty ymmärtämään omaa toimintaani. Ennen pelaamista tiedän, kuinka paska oli pelaamisen jälkeen tulee. Kuitenkin sitä on valmis uhraamaan, että saa muutaman tunnin pelisession. Ei todellakaan ole sen arvoista, jota joutuu kestämään. Itselläni vissiin kolmas päivä pelaamatta. Mutta tästä se taas lähtee. Tsemppiä kummallekin!

Eilen tuli 20vko ilman pelaamista täyteen! Olo on kyllä hyvä ja usko tulevaisuuteen vahvistunut kovasti tänä aikana. Velkaantuminen loppunut ja velatkin vähän vähentyneet. Pelaamattomuus alkaa tulemaan jo luonnostaan mutta kyllä kokoajan saa olla varpaillaan.. Ja varmaan saan loppu elämäni olla.. Mutta toistaiseksi on kyllä aika helpolla mennyt pelihimot ohi. Tuskin veikkaamiseen hairahdan mutta pelikoneisiin tunnen vahvaa vetoa välillä. Onneksi olen pystynyt kävelemään ohi! On se hullua kun joku laite vaan vetää puoleensa. Mutta joka aamuisella pienellä tsemppaamisella ja mietinnällä jatketaan eteenpäin ettei asia pääse unohtumaan. Tsemppiä molemmille, voimia pelaamattomuuteen ja hauskaa kesää!! 

Moi m26 ja hukassa nimimerkit! Lukasin tässä teidän kaikki kirjotukset, ja pakko sanoa että sain aivan hitosti teiltä motivaatiota! Tiedän että olen päälle 2 vuotta myöhässä vastaamassa tähän, mutta mitäpä tuo haittaa :D Olen itse siis 22 vuotias tyttönen, ja 18 vuotiaasta asti pelannu aivan käsittämättömiä määriä. Nyt taas käynyt viime ja tämän kuun aivan pohjalla, joten päätin 9 päivää sitten että en pistä enää sentin senttiä mihinkään uhkapeliin missään. Olen niin pahassa pulassa, että joudun ehkä menemään aamusta ruokajonoon ensimmäistä kertaa ikinä :D 9 päivää on mennyt aika helposti, olen noiden aikana joutunut lainaamaan rahaa porukoilta ja kavereilta hieman, eikä yhtään ole mennyt peleihin, toisinku ennen aina. Mutta kuitenkin, mulle on tulossa rahaa 2.12 seuraavan kerran, ja sen ku ylittäis pelaamattomuudella, olis aika mahtavaa! Otin sosiaalityöntekijälleni ajan tuoksi päiväksi tarkoituksella, että voitas yhdessä suunnitella taloushommat kuntoon joulukuuksi. En tiiä saako tuosta tekstistä mitään selkoa, kun unenpöpperössä tuota kirjottelin :D ja anteeksi tämmöinen pienoinen avautuminen vanhaan tarinaan! Tsemppiä meille kaikille, me pystytään mihin vaan ja ei perkele luovuteta! 

Pitkästä, pitkästä aikaa. Itseltäni jäänyt tämän kirjoittaminen, ja lukeminenkin vuosiksi. Tosiaan, aloitin tämän ketjun reilut 4v sitten. Ikävä kyllä pelaaminen on kiihtynyt vuosien varrella, käytännössä olen yhtä huonossa jamassa kuin ketjua aloittaessani. Lisäyksenä huomattavasti suuremmat velat. Ja poltetut luottotiedot. Ja lisää ikääkin matkan varrella tullut. Tosiaan, alkuvuodesta päätin polttaa luottotietoni, en tahdo enää ottaa senttiäkään enempää velkaa, enkä pyörittää tätä korttitaloa. Mä en jaksa. Ja tämä liike olisi pitänyt tehdä jo vuosia, vuosia sitten. Kirjoittelen lisää, kun kerkeän. Nyt nukkumaan, jotta aamulla jaksaa nousta töihin. Loppukaneettina: älkää pelatko. Hakekaa apua, pelipoikki-ohjelma, terapia, vertaistukiryhmät. Kertokaa ongelmasta läheisille/kavereille tai vaikka naapurille, mutta kertokaa jollekin. Laittakaa estot nettikasinoille. Ja tehkää oikeat, vaadittavat liikkeet heti, ei huomenna.  Älkää toimiko, kuten minä olen toiminut.

Hei m26 ja hukassa... M26: koskaan ei ole myöhäistä! Mulla tänään 577 pelitöntä päivää. Mutta ei ensimmäinen pelien katkaisu yritys. Eka kariutui 3kk jälkeen, ja sitten pelattiin ja reilusti noin puoli vuotta. Pelattiin sitä vauhtia että kaikki velat mitä pelaamiseen oli otettu ja lähes saatu maksettua pois otettiin takaisin ja tänä päivänäkin ulosotossa 97000€ ja velkajärjestelyhakemus vetämässä. Päätöstä odotellessa. Näin pitkän pelaamattomuusjakson jälkeen luen ahkerasti peluuria, blogeja ja nyt viimeisimpänä löytönä näitä päihdelinkin sivuja; haluan muistaa mistä suosta olen nousemassa. Se auttaa päätöksessä pysymisessä. Ja  kovin harmittaa huomata miten hyvä startti sulla oli ja nyt selvästi vaikeampaa. Mutta usko itseesi, pystyt tähän kyllä!    Hukassa: miten sulla menee? Vieläkö on päätös pysynyt?    Aika paljon alkaa olemaan näitä tuskan keskeltä kirjoitettuja juttuja siitä miten haluaa kuiville.. mutta en ole vielä törmännyt kuin ehkä yhteen tai kahteen joka on jakanut kuulumisia sen jälkeen kun on "selättänyt" taudin, vaikka ei sitä koskaan täysin voi selättää.. mutta sanotaanko että sitten kun on pitempään ollut kuivilla ja raha-asiat ja muu elämä alkaa olla järjestyksessä, siitäkin olisi mukava lukea. Ehkä siksi välillä kirjoittelen edelleen peluuriin ja nyt tänne.. vaikka kukaan ei ole peluurissa kommentoinut juttujani enää aikoihin, on tunne että ehkä muita ärsyttää se kun menee hyvin. Anteeksi, mutta rehellisesti sanottuna siltä se tuntuu.   Kovasti tsemppiä kaikille jotka on lukeneet tänne asti ja tämän asian kanssa taistelee. Te pystytte tähän. Valoa on tunnelin päässä. Kaikki on mahdollista <3

M26: ”... MUTTA miksi pakenen pahaa oloa peleihin? En osaa sanoa." Syynä on Suomessa (ja maailmalla) laajalle levinnyt yleinen tietämättömyys "Unhelpful Thinking Styles" -ajattelutapojen (*) käyttämisen, ja epämiellyttävien tunteiden esiintyvyyden välisestä korrelaatiosta. Tämän tietämättömyyden vuoksi käytät niitä ajattelutapoja, jotka tuottavat sinulle pahan olon tunnetta. Pahan olon tunteen tuottamisen jälkeen käytöstäsi alkaa määrittää Couen laki, jonka asiasisältö voidaan ilmaista vaikkapa näin: ”Tunteen ja järjen ollessa ristiriidassa tunne voittaa aina!" Couen lain vuoksi tärkeintä (viisainta) on välttää niihin tilanteisiin joutumista, joissa tunne ja järki joutuvat ”kamppailemaan” keskenään. Tämä onnistuu, kun välttää niiden ajattelutapojen käyttämistä, jotka tiede (CBT) on havainnut korreloivan "pahan olon tunteen" esiintymisen kanssa. --- *) Rob Kellyn käyttämä nimitys. @RiikkaRiihonen käyttää nimitystä: ”Kärsimystä aiheuttavat ajattelutavat” Matti @Valkeisaho käyttää nimitystä: ”Vääristynyt ajattelu”.   Alkup. kielellä: ”Thinking Errors Or Cognitive Disortions”, ”The Thinking Traps That Influence Happiness”, ”Thinking Traps: 12 Cognitive Distortions That are Hijacking Your Brain”

M26: ”... MUTTA miksi pakenen pahaa oloa peleihin? En osaa sanoa." Syynä on Suomessa (ja maailmalla) laajalle levinnyt yleinen tietämättömyys "Unhelpful Thinking Styles" -ajattelutapojen (*) käyttämisen, ja epämiellyttävien tunteiden esiintyvyyden välisestä korrelaatiosta. Tämän tietämättömyyden vuoksi käytät niitä ajattelutapoja, jotka tuottavat sinulle pahan olon tunnetta. Pahan olon tunteen tuottamisen jälkeen käytöstäsi alkaa määrittää Couen laki, jonka asiasisältö voidaan ilmaista vaikkapa näin: ”Tunteen ja järjen ollessa ristiriidassa tunne voittaa aina!" Couen lain vuoksi tärkeintä (viisainta) on välttää niihin tilanteisiin joutumista, joissa tunne ja järki joutuvat ”kamppailemaan” keskenään. Tämä onnistuu, kun välttää niiden ajattelutapojen käyttämistä, jotka tiede (CBT) on havainnut korreloivan "pahan olon tunteen" esiintymisen kanssa. --- *) Rob Kellyn käyttämä nimitys. @RiikkaRiihonen käyttää nimitystä: ”Kärsimystä aiheuttavat ajattelutavat” Matti @Valkeisaho käyttää nimitystä: ”Vääristynyt ajattelu”. Alkup. kielellä: ”Thinking Errors Or Cognitive Disortions”, ”The Thinking Traps That Influence Happiness”, ”Thinking Traps: 12 Cognitive Distortions That are Hijacking Your Brain”

huomenna tulee eka päivä ilman depoa :)

Pitkästä aikaa. Ei pidä enää tuo nimimerkki paikkaansa, mutta sillä mennään. Tosiaan kuten aiemmin kirjoitinkin, menetin luottotietoni vuoden -19 lopulla. Nyt voin sanoa tuon olleen oikea päätös.   Tällä hetkellä minulle kuuluu "ihan hyvää". Työhommat sujuvat, ihmissuhde asiat ovat melko mallillaan, treenit sujuvat. Ainoa ikävä puoli on, etten vieläkään ole irti peleistä. Toki, pelaaminen on pahimmista ajoista radikaalisti vähentynyt jo uo:nkin vuoksi. Ulosottoa tällä hetkellä minulla on vielä kärsittävänä kolmisen vuotta. Eli kohta olen puolivälissä.   Ajattelin jo pari päivää sitten, että pelaamattomuus oli aivan mahtavaa aikaa. Joten miksipä ei jälleen siihen suuntaan suuntaisi? Paras apuni tällä hetkellä on puolisoni, joka tietää ongelmistani ja on valmis minua kuuntelemaan ja auttamaan. En pysty varmaan koskaan maksamaan hänelle takaisin sitä, mitä hän on vuokseni tehnyt. Tässä vuosien varrella olen tosiaan käynyt jos jonkinnäköistä ratkaisukeskeistä terapiaa, yksilöterapiaa, vertaisterapiaa jne. Koen, että minulla on pelaamattomuuteen tarvittava tieto ja työkalut, mutta en osaa täysin käyttää niitä. Hyvin sekava teksti, mutta toivottavasti joku ymmärsi :D Mukavaa kesää kaikille ja tsemppiä kaikille pelaamattomuuteen!

Päivitellään jälleen hieman tilannetta. Itselläni nyt muutama pelaamaton päivä, en ole kuitenkaan saanut sellaista "oikeaa" yritystä vireille. Tällä hetkellä tuntuu, että voisin oikean yrityksen vireille ehkä saadakin. Toivotaan näin. Pelisivustoille, britelle, zimplerille, sirulle ja trustylle laitettu sulut, Suomen kasinoille olen asettanut porttikiellon, veikkaukselle en pääse pelaamaan omasulun vuoksi. Ehkäpä tämä auttaa, kun ei oikeasti pääse enää mihinkään rahojaan häviämään. Ellen sitten pelihimoissani lähde Tallinnaan, jotta pääsen kasinolle :D Tosiaan, aloitin tämän ketjun vuonna 2015. Tuolloin pystyin suurinpiirtein vuoden verran olla pelaamatta. Luin uudelleen tämän ketjun ja tuli kyllä todella kurja olo, kun ymmärsi että mitä sitä onkaan tullut taas tehtyä. Minulla meni kuitenkin silloin niin hyvin. Ja voin henkisesti tuolloin todella hyvin. Ja olen oikeasti matkan varrella yrittänyt lopettaa pelaamista uudelleen. Olen käynyt mm pelipoikki-ohjelman, yksilöterapiassa, pariterapiassa, vertaistukiryhmässä jne. Paljon olen oppinut, mutta en ole osannut käyttää tietoa hyväkseni, jota minulle on kertynyt. Ehkäpä nyt olisi aika oppia. Hieman tilannekartoitusta: olen kolmisen vuotta kuulunut ulosoton asiakkaaksi. Olen ehkä sellaiset vajaa 30ke maksanut ulosottoon. Jäljellä reilu 20ke. Ulosotossa minulla oli siis isoimmillaan ehkä jotakin 45-50ke? Vaihdoin vuosi sitten työpaikkaa parempi palkkaiseen ja sain töissä reippaan palkankorotuksen, jonka ansiosta minun ei tarvitse elää kädestä-suuhun, sekä pystyn lyhentämään ulosottoa reipasta vauhtia. Parisen vuotta tässä siis menee vielä. Mutta siinähän menee, olen tottunut jo elämään paljon pienemmällä rahalla, kuin aiemmin. Elämässäni on valtavasti hyviä ja hienoja asioita, peliongelma kuitenkin vie paljon iloa pois arkipäiväisistäkin asioista. Puolisolleni olen äärettömän kiitollinen joka päivä. En pysty koskaan kiittämään häntä tarpeeksi. Jatkossa aion pitää tätä sivua päiväkirjanani. Viimeinen peli 17.1 Pelaamattomia päiviä...noh ei vielä paljoa, mutta toivottavasti edessä on paljon enemmän.

Hei taas, minä täällä. Tuskinpa tätä kukaan enää 8vuotta myöhemmin lukee. 8vuotta. 8vuotta sitten kaikki oli minulla hyvin. Tarkoitan taloudellisesti, ihmeellistä kyllä vieläkin on raha-asioista huolimatta kaikki hyvin. Itse asiassa todella hyvin. Ja itse asiassa rahaakin on säästössä melko hyvin.   Pelannut olen aivan valtavasti vähemmän, kuin aiemmin. Tarkoitan, että kuukausittaiset pelaamiseni ovat ~10% luokkaa aiemmasta. Jos sitäkään. Siihen olen jollakin tapaa tyytyväinen,vaikken täysin ole onnistunukkaan olemaan kuivilla. On tämä välillä yhtä paskaa. Aamulla herätessä pyörii pelit mielessä. Töihin lähtiessä. Lounastauolla. Kahvitauolla. Töistä lähtiessä. Kotona. Kotona. Kotona. Nukkumaan mennessä. Aivan sairasta siis. Mikäli joku junnu (tai aikuinen) tätä lukee, pyydän: lopeta NYT. Tästä ei seuraa mitään hyvää.  Mutta niin. Puolisen vuotta olen pelannut aivan todella vähän verrattain aiempaan, mutta sekin on jo liikaa. Tiedän mihin tämä tie vie, siitä on kokemusta. Minulla muutoin elämässä menee todella hyvin, joka kannustaa olemaan ilman pelejä. Olen saamassa myös lapsen, joka kannustaa olemaan fiksumpi.   Olen nyt parisen viikkoa ollut pelaamatta, joka ei oikeastaan edes tunnu missään. Vaikka tiedän sen olevan hieno saavutus. En vaan saa enää edes mitään irti pelaamisesta. Tahdon vaan oman pääni kuntoon. Ehkä se tästä? Pahoittelut sekavasta tekstistä. Pää on yhtä sekava tällä hetkellä.