13.05.2019 | Alkoholi
Päihdeongelma vai jokin muu?
Nimimerkki: KoskaOpin
Havahduin juuri tilanteeseen mikä on toistunut aiemminkin elämässäni ja minulle sanottiin että ehkä minun olisi parempi olla juomatta. Se mikä aiheuttaa minulle eniten ongelmia on kaikenlainen holtiton käytös. Olen pettänyt puolisoitani humalassa, eikä tätä ole tapahtunut koskaan selvinpäin ollessani.
Noin muuten kyllä pystyn olemaan arkisin ilman alkoholia, eikä muutenkaan usein ole, tai ainakaan tunnu olevan tarvetta alkoholille, tai että olisi pakko saada. Mutta lähinnä se on sitä, että jos joku pyytää oluelle ja ei ole mitään pakollista ohjelmaa, niin tulee lähdettyä ja harvoin se on minä joka pistää siihen stopin, vaan olen usein juuri niin myöhään kuin ystävänikin on. Sitten jos on takana toinen päivä juomista on sitä vielä vaikeampi lopettaa ja monet suunnitellut jutut mitkä pitäisi itsenäisesti hoitaa jää tekemättä. Asia ei haittaa eikä vaivaa siihen asti kunnes havahdun tehneeni jotain peruuttamatonta joka hävettää. Siitä alkaa usein monen päivän, jos ei yli viikonkin vahva masennustila ja asiat voivat mennä vielä huonommaksi.
Tulen itse alkoholistiperheestä. Lisäksi olen kokenut paljon kiusaamista ja myös väkivaltaa. Huonoja parisuhdekokemuksia teininä ja aikuisiällä vaikeita eroja. Yksinäisyys mitä välillä koen on musertavaa ja jos sanon lauseen ”kukaan ei pidä minusta” saa se minut itkemään. Olen myös tuntenut yksinäisyyttä lähes koko ikäni, ainakin yksinäisiä hetkiä muistan ihan lapsuudesta lähtien.
Kommentit
(1)
Pikkuhiljaa raitistunut
01.06.2019 01:08:23
Kuulostaa tutulta. Yksinäisyyden tunne on suoraan sanottuna ihan perseestä. Minulle auttoi tipattomien kausien kokeilu. Sitä kautta, kun repsahduksia ja epäonnistumisia tuli, mutta kokeili vain kaikin voimin ulottaa seuraavaa tipatonta kautta edellistä pidemmäksi, jossakin vaiheessa voimat täyteen raittiuteen olivatkin löytyneetkin jostakin. Täyteen raittiuteen kannattaa sitoutua, jos kokee uskottavaksi sen mahdollisuuden, että on alkoholisti. Jos repsahtaa, niin sitten repsahtaa - sitä ei pidä painaa villaisella, vaan kokeilla parhaansa mukaan hakea apua siihen masennukseen, joka siitä tulee. Repsahdus ei kuitenkaan ole maailmanloppu, täytyy vaan painaa uutta putkeen ja yrittää uudestaan. Tiedän, että tämä tuntuu hirveän suoralta ja ilkeältäkin ehkä, mutta en missään nimessä halua olla ilkeä. Näin olen vain itse asian kokenut. Mutta minulla kesti todella kauan päästä siihen pisteeseen, että täysraittiutta tuli edes miettineeksi. Yksinäisyyden tunne on hirveää, ja toivotan sinulle ihan hirveän paljon voimia. Olet varmasti ihminen, jolla on maailmalle paljon annettavaa. Sinulla itselläsi on ihmisarvo, ja miettimällä ja parantamalla elämäntapojasi teet itsellesi palveluksen. Toivotan paljon jaksamista sinulle!