01.10.2015 | Pelaaminen
rahapelailun tuskat
Nimimerkki: pvm
Hei, täällä kirjottaa 21 vuotias nuori. Olen koukussa vedonlyöntiin, ja netticasinoihin. Aloitin noin 15-vuotiaana ja ensimmäiseet kokeilut oli kaupassa olevat tuplapotit jne. Halusin kokeilla että jos laitan pari euroa niin voitanko? Jälkiviisaana voin sanoa että ei oisi kannattanut. Pelailu lähti siitä, mennään tarinassa pari vuotta eteenpäin. Täytin marraskuussa silloin 18-vuotta. Pari kuukautta ootin sitä hetkeä että pääsee rekisteröitymään netticasinoihin ja edonlyönti sivustoille. Alamäki lähti siitä, opiskelin tuolloin merkonomiksi. Koulua käydessä sain opintotukea ja otin opintolainaa. Asuin vuokrakämpässä ja aluksi ei ollut ongelmaa sen suhteen mutta kun riippuvuus kasvoi niin ongelmat tuli esiin.
Pelailin aluksi casinolla pienemmillä summilla (myös vedonlyönnissä), ensimmäinen ”isompi” voitto napsahti rapiat 300e niin heti ajattelin että nyt teen itsestäni RIKKAAN. Vaan ei, ei, ei!! Rahani menivät takaisin..kun vuoden siinä tuli pelattua pienemmillä summilla niin rupes ajattelumaailma menemään että nyt otan hävityt rahat takaisin. LÄHES kaikki opintotuki ja opintolaina rahat menivät pelaamiseen (tuolloin vielä oli jokin järki sen suhteen että maksoi vuokran). Kun menin syvemmälle ja syvemmälle riippuvuuden maailmaa niin tapahtui että yhtäkkiä ei ollutkaan vuokran maksuun rahaa? PELASIN.
Ilmoitin vuokranantajalle että ei ollut rahaa ja maksaisin seuraavana kuussa, mutta jälleen kävi samoin. TAAS ilmoitin vuokranantajalle että maksan ensikuussa molemmat (ajattelin saavani jostain rahaa, voitan ja maksan vuokrat). MUTTA kun tuli tuo kolmas kuukausi niin alkukuusta tuli rahat (opintotuki) , pelasin taas. Kun rahat loppuivat niin siirryin tutkimaan pikavippi firmoja, antaakos ne PIKAVIPPIÄ. Kokeilin ja sain. Pelasin ja hävisin, otin pikavippiä ja HÄVISIN, tuolloin panokset menivät jo 50-100 eurossa (vedonlyönnissä, live-vedossa) HUOM.. PELAILIN YÖLLÄ, jotta kukaan ei voi HÄIRITÄ??. Elelin sumussa ja masennuksessa, opin valehtelemaan siinä sivussa. Lainailin kavereilta rahaa jotta pääsen takaisin hommiin ja lupasin maksaa mahdollisimman pian. Höpö höpö..
Msennuin (en niin että oisin lääkityksen tarvinut) mutta kämpillä istuin yksin sohvalla ja tuijottelin pihalle, välillä katselin seiniä ja mietin kuinka helpompi ois olla kuolleena. Kun kaverit ja läheiset huomasi minun olevan erilainen, en ollut samanlainen kun ennen. En ollu ilone, ennauranut, olin totinen, lähes täysin erakoidun. Kun olin niin henkisesti väsynyt niin tuntui että mikään ei tunnu miltään ja mietin itsemurhaa.
Onneksi en tehnyt. Tämän koko ajan pidin kaikki nuo pikavippi ja pelailut massa päässä ja se teki niin ison kuormituksen nuoren miehen alun päälle että oli pakko puhua kavereille, tunsin häpeää. Olin paljon valehdellut ja lainannut rahaa niiltä. Mutta kaveri kehoitti hankkimaan ammattilaisen apua. Kesti noin parisen viikkua ja hain apua. Olin kulkenut muutaman viikon ammattiauttajan luona ja tunsin niinkun iso kivi oisi vyörähtänyt sydämmeltä, se kaikki tuska ja henkinen kipu oli niin raskasta. Tunsin että olin ”parantunut” ja lopetin siellä ammattiauttajan luona käymisen.
Hyvin meni reipas kuukausi ja taas sama pelailu jatku. Olen tällä hetkellä työtön ja rahapeliriippuvainen, tänään viimeksi laitoin rahaa pelaamiseen ja nyt tuntuu raskaalta. En iedä enään oikein mitä teen. Palaanko ammattiauttajan luo vai koitanko omilla harrastuksilla nousta taas ylös olemaan normaali minä.
Kommentit
(6)
AnSa
04.10.2015 17:12:28
Hyvä että olet kertonut tarinasi ja uskallat myöntää peliriippuvuuden, se on jo alku paranemiseen. Itse olen myös peliriippuvainen joka on päässyt peleistä ja aina retkahtanut uudelleen. Itse yritin päästä pelaajien ns piiriin mutta yli puoli vuotta jonottelin ja kun siihen olisin mukaan päässyt en silloin pelannut ja luovuin paikasta. Noh ehkä se olisi ollut kuitenkin tarpeen. Nyt alotin kirjoittamaan blogia ns päiväkirjana ja kokeilen sen avulla päästä pas***ta ylös :) Voimia myös sulle, tiedän tuon tunteen paremmin kuin hyvin!!
m26
04.10.2015 21:35:47
Tosiaan kuten aiempi kommentoija mainitsi, hienoa, että olet kertonut ongelmasta ja myönnät itse olevasi pelinarkkari. Se on hyvä alku. Suosittelen sua hankkimaan K9-block ohjelman kaikille päätelaitteille. Tuo ohjelma estää sua pääsemästä nettikasinoille. Voit vaihtaa verkkopankista nostorajaksesi vaikka 20euroa/päivässä. Myös päiväkirjan pitäminen saattaa olla hyvä ajatus, saatat ymmärtää omia ajatuksiasi paremmin. Tärkeintä mun mielestä olisi, että etsiydyt avun piiriin mahd. nopeasti. Sä itse olet huomannut, ettei itsellä riitä voimat lopettaa. Sä tarttet jeesiä. Itselläni viimeiset 12vuotta mennyt pelihimojen maailmassa. Vasta kun löysin oman pohjani, pystyin lopettamaan. Suosittelen sua lämpimästi tekemään asialle kaikkesi, ennen kuin on myöhäistä. Sun tapauksessa ei oo liian myöhästä. Tsemppiä, susta on siihen!
pvm
08.10.2015 11:30:32
Pakko se on jaksaa vaikka välillä tuntuu että miten jaksaa taistella, mutta pakko se on. Se on jollain tapaa jännittävä asia kun joku osa minussa haluaa jatkaa (häpiä myöntää) ja toinen puoli haluaa lopettaa. Todella ristiriitasta, olen käynyt ammattiauttajalla ja lopetin koska LUULIN selvinneen, toisin kävi. Pitää vaan uskoa että tää on väliaikasta. Kun mulla on tulevaisuuelle omia unelmia jota haluan tehä ilman tuota riippuvuutta koska en usko että sii tulee mitään jos oon riippuvainen. SOITAN kyllä uudelleen ja lähen takaisin ammattiauttajien luo. Kiitos tsempeistä ja samoin teille kaikille jotka oottele peliriippuvaisia, jaksakaa!
MinäOlen
22.12.2015 13:29:07
Samankaltaisia kokemuksia täälläkin. Havahduin itse vasta pari päivää sitten peliriippuvuuteeni. Miten sinulla menee nyt? Olet viimeksi kirjoittanut kaksi kuukautta sitten, miten jatkoit? Haitko ammattiapua?
Pepsimax
24.01.2020 09:18:08
joo olkaapa hiljaa nyt han oikeesti
Doom_Garge
24.01.2020 09:19:32
Ite riippuvainen fortnaittii. Joku 16h menee päivässä ja tällleee.