Rahapeliriippuvuudesta voi selvitä

Nimimerkki: Peliriippuvuudestaeroon

Olen hieman päälle kolmekymppinen hoitoalalla työskentelevä, lapseton nainen, joka on myös toipuva peliriippuvainen. Haluan jakaa nyt tarinani mistä kaikki alkoi ja miten olen päätynyt siihen pisteeseen, että olen pystynyt olemaan kohta 4 vuotta pelaamatta, saanut 50000 euron pelivelat maksettua ja ensivuonna saan luottotietoni takaisin. Haluan rohkaista ihmisiä, että OIKEASTI kaikki on mahdollista

Hieman lapsuudestani, joka oli siis suhteellisen onnellinen. Perheeseeni kuului äiti, isä ja isosisko. Vanhempani erosivat kun oli 12-vuotias ja jäin asumaan äidin kanssa. Molemmat vanhempani olivat yrittäjiä ja tekivät pitkää päivää. Olen lama-ajan lapsi ja kokenut sen kun yritys menee konkurssiin eikä rahaa juurikaan mihinkään ylimääräiseen ole. Se miksi kirjoitin, että lapsuuteni on suhteellisen onnellinen johtuu siitä, että olin myös lähes koko ala-aste iän koulukiusattu, eikä minulla juurikaan ollut ystäviä. Olin lapsena hieman ujo mutta reipas ja päätinkin kun siirryin ylä-asteelle, että nyt käännän sivun elämässäni ja en enää alennu siihen, että minua kiusataan, eikä kiusattu. Olin sosiaalinen, iloinen ja määrätietoinen, mutta samalla äärettömän huono puhumaan asioistani ja esittämään, että kaikki on kunnossa. Olin myös äärettömän hyvä valehtelemaan ja esimerkiksi vanhempani eivät tienneet moneen vuoteen koulukiusaamisestani.

Peliriippuvuuteni alkoi vuonna 2001, jolloin olin 14-vuotias ja aloittanut ensimmäisen kesätyöni kaupan kassalla ja samalla tutustuin kaupan pelikoneisiin ja voin kertoa se oli rakkautta ensi silmäyksellä, samalla opin pelaamaan myös erilaisia veikkauksen pelejä, koska minähän myin näitä muille ja samalla opin pelaamaan mm. kenoa, pitkävetoa, voittajavetoa sekä lottoa ja löysin arvat. Perheeni ei ole koskaan mitenkään hirmuisesti pelanneet rahapelejä, muuta kun aina lauantaisin pelattiin lottoa, niin kuin lähes joka kodissa 90-luvulla pelattiin ja lottoarvonnan katsominen oli koko perheen kohokohta.

Kesätyö rahat menivät lähes kaikki pelikoneisiin ja minulla oli jo silloin todella vääristynyt kuva niistä, koska ajattelin ja muistan sellaisen, että minähän voitin niistä lähes aina, mutta totuus taisi kuitenkin olla jotain muuta, koska kesätyö rahoja ei pahemmin muuhun kulutettu. Ja niin kuin aiemmin jo mainitsin olin hyvä valehtelemaan ja tällöinkin kun äitini kyseli mihin kesätyö rahat on menneet keksin vaikka ja mitä valheita.

Tällöin tilanne pysyi myös ns. Hallussa, koska pelasin vain tienaamani rahat ja pelaaminen oli sellaista ettei se haitannut normaalia elämääni. Pelaaminen hieman paheni mennessäni toiselle isommalle paikkakunnalle opiskelemaan yläasteen jälkeen, silloin jos minulla oli rahaa saatoin koko koulupäivän pelata peliautomaattia ja en näin ollen kerinnyt kouluun. Onneksi rahaa ei kuitenkaan ollut sen enempää niin turhia poissaoloja koulusta ei onneksi liiemmin ollut.

Peliautomaattien ja veikkauksen pelien pelaaminen oli minulla mukana monen monta vuotta, mutta pelasin vain ne rahat, jotka ansaitsin en muuta. Noh minä valmistuin ja pääsin heti töihin ja rahaa pelaamiseen tuli enemmän mutta silloin se oli vielä hallussa jos niin voi sanoa koska sain laskut maksettua ja rahaa jäi syömiseen. Pystyin myös ostamaan oman asunnon ollessani 21-vuotias.

Aika pian oman asunnon oston jälkeen keksin myös netin syöverit ja netticasinot. Se oli menoa isomma M:llä. Jäin heti koukkuun ja aloin heti pelaamaan isoilla panoksilla. Palkka tuli, maksoin lainan ja loput pelasin, sitten mietittiinkin loppukuukausi mitä syödään. Näihin aikoihin myös myin asuntoni ja muutin yhteen mieheni kanssa vuokralle. Alkuun pelaaminen yhteen muuton jälkeen rauhoittui mutta ei aikaakaan kun pelaamisesta tuli taas arkipäivää. Palkka tuli, maksoin vuokran ja ajattelin että pelaan hieman, eli melkeinpä koko palkan.

Tätä jatkui muutaman vuoden ajan kunnes 2012 tutustuin pikavippeihin ja silloin se oli menoa. Hain pikavippeja milloin mistäkin ja tietysti ne kaikki pelasin, alkuun maksoin toisen pikavipin toisella ja sitten soppa olikin jo selvä, eikä aikaakaan kun postiluukkuun alkoi tulla perintäkirjeitä. Mieheni ei tietenkään tiennyt asiasta mitään ja minulla olikin kova työ että kerkisin hakemaan postin ennen miestäni ja piilottamaan kaikki karhukirjeet. Aloin myös opiskelemaan 2012 lisää alaani ja voin kertoa seuraavat 1,5 vuotta olivat todella raskaita. Kävin töissä, juoksin kilpaa postimiehen kanssa ja piilotin kaikki karhukirjeet, hain pikavippejä jotta sain toiset pikavipit maksettua ja elettyä, kävin koulussa ja yritin esittää miehelleni että kaikki on kunnossa.

Sitten tapahtui se kamalin asia, silloin kamalin mutta myöhemmin ajateltuna helpottavin asia, tuli tieto, että luottotietoni on menneet. Minulla ei ollut mitään käsitystä kuinka paljon velkaa oli ja minne kaikkialle, en ollut enää yhtään kärryillä ja lyhistyinkin yhtenä päivänä lattialle laskukasaan, josta mieheni minut löysi. Olin henkisesti niin loppu, että olin jo miettinyt pitäisikö minun tehdä itsemurha koska olen niin epäonnistunut kaikessa. Miehelleni kerroin kaikesta silloin, hän sanoi että oli tiennyt, että joku on hullusti mutta ei ollut uskonut, että noin hullusti. Mieheni sanoi, että pelaamisen on loputtava tai hän lähtee. Silloin lopetin pelaamisen hetkeksi. Sain kuitenkin miehelleni esitettyä, että en pelaa vaikka tilanne oli toinen. Palkastani 1/3 osa meni ulosottoon, maksoin laskut ja loput pelasin. Tätä sain piiloteltua vuoteen 2016 kun jäin uudelleen kiinni pelaamisesta ja silloin mieheni kertoi asiasta myös äidilleni. Kävimme silloin todella pitkän ja vakavan keskustelun ja pelaaminen jäi siihen. Ulosotossa minulla oli silloin 48000euroa, palkastani meni 1/3 osa ulosottoon ja tein myös sellaisen muutoksen, että vaihdoin pankkitilini niin, että äitini pystyi seuraamaan tiliäni. Tätä jatkui vuoteen 2018 marraskuuhun, jolloin äitini ehdotti, kun ulosottovelka kerrytti runsaasti korkea ja vaikka se lyheni, se lyheni hitaasti, että hän lainaisi minulle rahaa niin, että saan ulosoton maksettua pois ja olisin hänelle velkaa ja näin teimme. 2019 tammikuussa maksoimme koko velan pois ja luottotiedot saan takaisin 2022 tammikuussa. Nyt 2021 kesäkuussa maksoin viimeisen erän velkaa äidilleni ja voin vihdoin sanoa, että olen onnellinen ja niin kiitollinen. Ja voin kertoa, että samaan en ryhdy enää koskaan.

Omalla tarinallani haluan kertoa sen, että oikeasti kaikki on mahdollista, jos vain oikeasti sitä haluaa ja oikeasti se parantuminen/toipuminen on lähdettävä ihmisestä ihan itsestä. Jokaisen on itse ymmärrettävä, että on peliriippuvainen, minulla siinä meni tosi monta vuotta mutta nyt voin sen sanoa, olen peliriippuvainen!!! Tietysti olen myös äärettömän kiitollinen äidilleni joka mahdollisti sen että velan ulosottoon sain maksettua koska muuten luottotietoni ei vielä moneen vuoteen olisi tulossa takaisin.