Gamma ja lakka huume
Gamma (gammahydroksivoihappo, GHB) on kemiallinen yhdiste, jota esiintyy myös luontaisesti ihmisen aivoissa. Se on gamma-aminovoihapon (GABA) esiaste ja aineenvaihduntatuote. [1] Päihdetarkoitukseen gammaa valmistetaan gammabutyrolaktonista (GBL) eli lakasta. [2] Lakkaa käytetään myös päihteenä sellaisenaan ja se muuttuu ihmisen elimistössä gammaksi. [3] Lakka on päihteenä gammaa huomattavasti voimakkaampaa. [2] [4] Lisäksi lakkaa käytetään yleisesti kemianteollisuudessa. Sitä on ainesosana esimerkiksi eräissä puhdistusaineissa ja liuottimissa. [2] [5]
Laittomilla markkinoilla gammaa myydään yleensä kirkkaana nesteenä, toisinaan myös jauheena tai tabletteina. Jauheet tyypillisesti liotetaan veteen. [5] Lakka muistuttaa ulkomuodoltaan nestemäistä gammaa. [4] Annos otetaan suun kautta. [5]
Laillinen asema: Gamma on luokiteltu Suomessa sekä lääke- että huumausaineeksi. Sen käyttö, osto, myynti ja hallussapito ilman lääkärin määräystä on kiellettyä. [6] [7] Korkein oikeus on linjannut, että gamma on erittäin vaarallinen huumausaine. [8] Lakka sen sijaan kuuluu kuluttajamarkkinoilla kiellettyihin psykoaktiivisiin aineisiin (KKP-aineet). [9] KKP-aineiden valmistus, maahantuonti ja myyminen on kiellettyä, mutta hallussapito ja käyttäminen ei. [10] Joissain tilanteissa katsotaan, että KKP-aineiden maahantuoja syyllistyy salakuljetukseen, jolloin salakuljetetun tavaran hankkiminen ja huostaanottaminen on kiellettyä. [11]
Miten gamma ja lakka vaikuttavat?
Gamma vaikuttaa pienillä annoksilla GHB-reseptorin kautta keskushermostoa kiihdyttävästi, mutta annoskoon kasvaessa GABAB -reseptorin kautta lamaavasti.[12] Gamma ja lakka etenevät elimistössä nopeasti. Gamman vaikutukset alkavat 5-30 minuutin kuluessa annoksen ottamisesta. [1] Lakan vaikutukset alkavat nopeammin, noin 10-15 minuutin kuluessa annoksen ottamisesta. [4] Vaikutukset kestävät muutamia tunteja. [5]
Gamman ja lakan vaikutukset voivat vaihdella yksilöiden välillä muun muassa geneettisistä ja aineenvaihdunnallisista syistä. [4] Myös annoksen koolla on huomattavan suuri merkitys. [13]
Tavoitellut vaikutukset: Gamma ja lakka ovat vaikutuksiltaan sekä stimuloivia että rauhoittavia. [14] Positiivisiksi vaikutuksiksi lasketaan yleisimmin rentoutuminen, kohonnut mieliala, euforia, estottomuus, sosiaalisuus ja lisääntynyt seksuaalinen halukkuus. [2] [5] [13] [14] Kliinisissä kokeissa gamman on huomattu myös lisäävän auttamisen halua. [14] Vaikutusten on arveltu perustuvan siihen, että GHB lisää elimistössä progesteronin vapautumista samalla kun testosteroni- ja oksitosiinitasot pysyvät muuttumattomina. [14] Gamman vaikutuksia on verrattu alkoholin ja bentsodiatsepiinien vaikutuksiin. [2] [5]
Haittavaikutukset: Suurilla annoksilla lakka ja gamma voivat aiheuttaa sekavuutta, tasapainohäiriöitä, muistinmenetyksiä ja tajuttomuutta. Myös hallusinaatiot ovat mahdollisia. [13] Haittavaikutukset liittyvät yleensä yliannostuksiin, joista voi seurata vakavimmillaan myös kooma, hengitysteiden lamaantuminen ja kuolema. [1] [4] [13]
Keskeiset riskit
Akuutit riskit: Gammalla ja lakalla päihdyttävän annoksen ja myrkyllisen annoksen välinen ero on pieni. Lisäksi käytettävät annokset ovat hyvin pieniä, mikä osaltaan lisää virheellisen annostelun riskiä. [12] [15] Tämä korostuu käytettäessä lakkaa, joka on gammaa huomattavasti voimakkaampaa. [4] Gamman ja lakan annostelua vaikeuttaa myös se, että annoksen kaksinkertaistaminen seurauksena aineen pitoisuus veressä kasvaa enemmän kuin kaksinkertaiseksi. [16] [17] Lisäksi gamman laatu voi vaihdella. Gamma valmistetaan tavallisesti lakasta. Huolimattoman valmistuksen seurauksena gammaan voi jäädä lakkaa. Koska lakka on gammaa voimakkaampaa, on lakkaa sisältävä gamma tavallista voimakkaampaa. [16]
Gamman ja lakan käytöstä johtuvia ensiaputilanteita kohdataan paljon suhteessa siihen, että niiden käyttö on vähäisempää verrattuna yleisimpiin huumausaineisiin. [15] Yliannostus onkin gamman ja lakan käyttöön liittyvistä riskeistä keskeisin. Gamma on hermoston toimintaa lamaava aine, ja liian suuri annos voi johtaa syvään koomaan ja hengitysteiden lamaantumiseen. [3] Yliannostuksen oireisiin voi kuulua myös pahoinvointia, uneliaisuutta, kehon kontrolloimatonta liikehdintää, sekavuutta ja alilämpöä sekä sydämen lyöntitiheyden ja hengityksen hidastumista. [1] [4] Gamma voi tuottaa tajuttomuuden, josta henkilöä ei pysty herättelemään. Koska gammalla on sekä keskushermostoa kiihdyttäviä että lamaavia vaikutuksia, saattaa tällaisessa tilassa oleva henkilö kuitenkin hetkellisesti tulla levottomaksi tai herätä ja menettää tajunnan pian uudestaan. [12] Tällaisen aaltoilun varalta henkilöä on hyvä tarkkailla jonkin aikaa vielä virkoamisen jälkeen. Tajuttomaksi menneellä henkilöllä on myös riski tukehtua omaan oksennukseensa. [4]
Yliannostuksen ja myrkytyksen riskiä lisää huolimattoman annostelun lisäksi yhteiskäyttö muiden keskushermostoa lamaavien päihteiden kanssa. [2] Gamman ja lakan yliannostustapaukset ovatkin usein seurausta siitä, että niitä on käytetty samaan aikaan alkoholin kanssa. [4] [2] [13]
Sekakäytön riskit: Alkoholi ja gamma voimistavat toistensa vaikutuksia: alkoholiin sekoitettuna gamman ja lakan myrkytyspotentiaali nousee huomattavasti. [2] [18] Myös gamman ja lakan yhdistäminen muihin lamaaviin aineisiin, kuten opioideihin tai bentsodiatsepiineihin, on riskialtista. [4]
Runsaan käytön riskit: Gamman ja lakan pitkäaikaiseen käyttöön liittyvät haitat ovat vielä epäselviä. On arvioitu, että toistuvat koomat voivat vaurioittaa aivoja. [4] [19]
Riippuvuus: Gamma on riippuvuutta aiheuttava päihde. Sen vieroitusoireet muistuttavat alkoholi- ja bentsodiatsepiiniriippuvuuden vieroitusoireita. Vieroitusoireisiin voi kuulua muun muassa vapinaa, univaikeuksia, ahdistusta ja korkeaa verenpainetta. [5] [18] Vieroitusoireet kuitenkin alkavat huomattavasti nopeammin kuin muiden rauhoittavien päihteiden kohdalla, alle kuuden tunnin sisällä jatkuvan käytön lopettamisesta. [2] Vieroitusoireet voivat kestää kolmesta kymmeneen päivään. [14]
Käyttö raskauden aikana: Gamman ja lakan vaikutukset raskauteen ja sikiöön ovat vielä epäselviä. [20] Varmuuden vuoksi käyttöä raskauden aikana on kuitenkin syytä välttää.
Miten riskejä voi vähentää?
Päihteiden käyttö on aina riskialtista. Gamman ja lakan kohdalla riskejä voi vähentää sillä, että noudattaa annostelun suhteen äärimmäistä varovaisuutta. On myös tärkeää olla käyttämättä gammaa tai lakkaa samanaikaisesti muiden vaikutusmekanismiltaan lamaavien päihteiden kanssa. Alkoholia ei tule yhdistää gamman tai lakan käyttöön.
Eri ihmiset reagoivat samoihin päihteisiin ja annoskokoihin hyvin eri tavoin. Tämä on syytä pitää mielessä myös gamman ja lakan kohdalla.
Tajuttomaksi mennyt henkilö on käännettävä kylkiasentoon ja toimitettava välittömästi ensiapuun.
[1] Schep, Leo J.; Knudsen, Kai; Slaughter, Robin J. ;Vale, J Allister & Mégarbane, Bruno (2012): “The clinical toxicology of gamma-hydroxybutyrate, gamma-butyrolactone and 1,4-butanediol.” Clinical Toxicology, lol. 50:6, 458-470, DOI: 10.3109/15563650.2012.702218.
[2] Barceloux, Donald G. (2012): “Medical Toxicology of Drug Abuse. Synthesized Chemicals and Psychoactive Plants”. John Wiley & Sons, Inc., Hoboken, New Jersey.
[3] Tacke, Ulrich; den Hollander, BjØrnar; Simojoki, Kaarlo; Korpi, Esa R.; Pihlainen, Katja & Alho, Hannu (2011): “Muunto- eli designhuumeet Suomessa”. Katsaus. Lääketieteellinen aikakausikirja Duodecim, vol. 127:19, 2027-36.
[4] van Amsterdam, Jan; Brunt, Tibor; Pennings, Ed & van den Brink, Wim (2014): “Risk assessment of GBL as a substitute for the illicit drug GHB in the Netherlands. A comparison of the risks of GBL versus GHB.” Regulatory Toxicology & Pharmacology, vol. 70:2, 507-513.
[5] Karila, Laurent & Reynaud, Michel (2010): “GHB and synthetic cathinones: clinical effects and potential consequences”. Drug Testing And Analysis, vol. 3:9, 552–559. DOI: 10.1002/dta.210
[6] Valtioneuvoston asetus huumausaineina pidettävistä aineista, valmisteista ja kasveista (543/2008). Finlex verkkosivut, katsottu 24.3.2025.
[7] Huumausainelaki (373/2008). Finlex verkkosivut, katsottu 24.3.2025.
[8] Korkeimman oikeuden päätös KKO:2009:53. Finlex verkkosivut, katsottu 24.3.2025.
[9] Valtioneuvoston asetus kuluttajamarkkinoilta kielletyistä psykoaktiivisista aineista (1130/2014). Finlex verkkosivut, katsottu 24.3.2025.
[10] Rikoslaki, 44 luku Terveyttä ja turvallisuutta vaarantavista rikoksista, 5 a § Kuluttajamarkkinoilta kielletyn psykoaktiivisen aineen kiellon rikkominen. Finlex verkkosivut, katsottu 24.3.2025.
[11] Rikoslaki, 46 luku Maahantuontiin ja maastavientiin liittyvät rikokset, 6 § Laiton tuontitavaraan ryhtyminen. Finlex verkkosivut, katsottu 24.3.2025.
[12] Trombey et al. (2020): “DARK Classics in Chemical Neuroscience: Gamma-Hydroxybutyrate (GHB)”. ACS Chemical Neuroscience 2020 Dec 2;11(23):3850-3859.
[13] Corkery, John M.; Loi, Barbara; Claridge, Hugh; Goodair, Christine; Corazza, Ornella; Elliott, Simon & Schifano, Fabrizio (2015): “Gamma hydroxybutyrate (GHB), gamma butyrolactone (GBL) and 1,4-butanediol (1,4-BD; BDO): A literature review with a focus on UK fatalities related to non-medical use”. Neuroscience & Biobehavioral Reviews, vol. 53, 52-78.
[14] Bosch, Oliver G.; Eisenegger, Christoph; Gertsch, Jürg; von Rotz, Robin; Dornbierer, Dario; Gachet, M. Salomé; Heinrichs, Markus; Wetter, Thomas C.; Seifritz, Erich & Quednow, Boris B. (2015): “Gamma-hydroxybutyrate enhances mood and prosocial behavior without affecting plasma oxytocin and testosterone”. Psychoneuroendocrinology, vol. 62, 1-10.
[15] Tay et al. (2022): “Current Insights on the Impact of Gamma-Hydroxybutyrate (GHB) Abuse”. Substance abuse and rehabilitation 2022 Feb 9;13:13–23. doi: 10.2147/SAR.S315720
[16] Carter et al (2009): “Illicit gamma-hydroxybutyrate (GHB) and pharmaceutical sodium oxybate (Xyrem®): differences in characteristics and misuse”. Drug and alcohol dependence Volume 104, Issues 1–2, 1 September 2009, Pages 1-10.
[17] Liechti et al (2016): “Pharmacokinetics and pharmacodynamics of γ‐hydroxybutyrate in healthy subjects”. British journal of clinical pharmacology, Volume 81, Issue 5, May 2016, Pages 980-988.
[18] Julien, Robert M; Advokat, Claire D & Comaty, Joseph E (2011): “A Primer of Drug Action. A Comprehensive Guide to the Actions, Uses and Side Effects of Psychoactive drugs”. Worth Publishers, New York.
[19] van Amsterdam, Jan G.C.; Brunt, Tibor M.; McMaster, Minni T.B. & Niesink, Raymond J.M. (2012): “Possible long-term effects of γ-hydroxybutyric acid (GHB) due to neurotoxicity and overdose”. Neuroscience & Biobehavioral Reviews, vol. 36:4, 1217-1227.
[20] Scott, Katherine & Lust, Karin (2010): “Illicit substance use in pregnancy – a review”. Obstetric Medicine, vol. 3, 94–100, DOI: 10.1258/om.2010.100014
Tykkää, jaa