Synteettiset opioidit: fentanyylijohdannaiset ja nitatseenit

Julkaistu 12.3.2025

Fentanyyli ja sen johdannaiset sekä nitatseenit ovat synteettisesti valmistettuja opioideja, joita käytetään huumausaineina. Fentanyyliä käytetään kipulääkkeenä ja muutamaa sen johdannaista käytetään anestesiassa. Nitatseenit on alun perin luotu uusien kipulääkkeiden kehittämiseksi, mutta joidenkin kliinisten kokeiden jälkeen niiden kehittämisestä luovuttiin.

Monille fentanyylijohdannaisille ja nitatseeneille ominaista on, että ne ovat moninkertaisesti morfiinia ja heroiinia tehokkaampia aktivoimaan opioidireseptoreja, jolloin halutut vaikutukset voidaan saavuttaa erittäin pienillä annoksilla. Vahingossa otetun yliannostuksen riski on suuri, koska laittomilla markkinoilla aineen todellinen koostumus ja pitoisuus vaihtelevat. Yliannostus aiheuttaa hengenvaarallisen hengityslaman. Synteettisiä opioideja voidaan myydä sellaisenaan, sekoitettuna esimerkiksi heroiinin tai ne voivat olla vaikuttavana aineena lääkeväärennöksissä.

Kuten muillakin opioideilla, myrkytysriski lisääntyy merkittävästi, jos käytetään samaan aikaan muita lamaavia aineita, kuten alkoholia, bentsodiatsepiineja tai gabapentinoideja (esim. Lyrica).

Opioidien jatkuvaan käyttöön liittyy myös riippuvuuden muodostuminen. Jatkuvassa käytössä kehittyy myös helposti toleranssi aineen vaikutukselle, jolloin saman vaikutuksen saamiseksi tarvitaan aiempaa suurempi annos.

Eri opioidien vahvuuksia voidaan vertailla suuntaa antavasti. Tällaiset vertailulukemat vaihtelevat tutkimuksesta ja monista yksityiskohdista riippuen. Oleellista on, vertaillaanko esimerkiksi koeputkessa tutkittua aineiden potentiaalia aktivoida opioidireseptoreita vai eläinkokeissa tutkittua tehokkuutta kivunlievityksessä, mikä on annostelutapa ja annetaanko ainetta ihmiselle vai hiirelle.

Fentanyylijohdannaisia tunnetaan kymmeniä ja johdannaisesta riippuen aine voi olla suurin piirtein yhtä vahvaa kuin morfiini tai kymmeniä, satoja tai tuhansia kertoja voimakkaampaa. Suurpiirteisesti voidaan arvioida esimerkiksi, että fentanyyli on noin 100 kertaa morfiinia tehokkaampaa ja karfentaniili noin 10 000 kertaa morfiinia tehokkaampaa. Tämän tyyppiset vahvuudet kertovat aineen tehokkuudesta tuottaa samanlainen vaikutus kuin morfiinilla, mutta vain pienemmällä annoksella. Siitä ei voi päätellä, että aine aiheuttaisi tavallisella annoksella voimakkaamman päihtymyksen tai euforian tunteen. Mitä voimakkaampi opioidi on, sitä pienempiä ovat tarvittavat annokset ja sitä vaikeammaksi käy annostella laittomia markkinoita varten valmistettuja aineita, joiden sisältö ja pitoisuudet vaihtelevat.

Opioidin tehokkuus ei ole myöskään ainoa tekijä, joka vaikuttaa sen vaarallisuuteen. Opioidien kipua lievittävät ominaisuudet ja haittavaikutukset aiheutuvat eri solunsisäisillä mekanismeilla μ-opioidireseptorin aktivoimisen jälkeen. Teoriassa kaksi opioidia voisi olla yhtä vahvoja kivunlievittäjiä, mutta toinen aiheuttaa enemmän haittavaikutuksia kuin toinen.

Fentanyyli ja sen johdannaiset

Fentanyyli luotiin 1960-luvun alussa, kun Belgialainen lääkeyhtiö Janssen Pharmaceuticals lähti kehittämään kipulääkkeitä, jotka olisivat tehokkaampia ja joissa olisi vähemmän haittavaikutuksia. Fentanyyli levisi laajaan käyttöön kipulääkkeenä 70- ja 80-luvuilla. Kehityksen tuloksena syntyi muitakin samalle rakenteelle perustuvia opioideja, joita kutsutaan fentanyylijohdannaisiksi. Ihmisillä anestesiakäytössä olevia fentanyylijohdannaisia ovat alfentaniili, sufentaniili ja remifentaniili. Kafrentaniilia käytetään isojen eläinten anestesiassa ja ihmiskokeissa opioidireseptoreiden tutkimiseen.

Sekä fentanyyli että sen johdannaiset päätyivät myös pian päihdekäyttöön ja jo 1970-luvulla China White -nimellä myytiin heroiinia, jonka todellinen vaikuttava aine oli ensin alfa-metyylifentanyyli ja muutama vuosi myöhemmin samalla nimellä myytiin useita muita fentanyylijohdannaisia.

2010-luvulle tultaessa oli käynnistynyt nykyisen kaltainen muuntohuumeilmiö, jossa huumemarkkinoille tuodaan jatkuvasti uusia synteettisiä huumausaineita, jotka muistuttavat vaikutukseltaan perinteisiä huumausaineita. Monet tällaiset aineet saattavat olla markkinoilla vain lyhyen aikaa, mutta jotkin aineet saattavat vakiinnuttaa asemansa pidemmän ajan kuluessa. Uusia opioideja raportoitiin erityisen paljon 2010-luvun loppupuolella. Niistä iso osa oli fentanyylijohdannaisia, mutta mukana oli myös muunlaisia synteettisiä opioideja. 2010-luvun puoliväliin tultaessa myös Yhdysvaltojen opioidiepidemiassa painotus oli siirtynyt lääkeopioideista ja heroiinista fentanyyliin ja sen johdannaisiin. Epidemiaan liittyvä suuri opioidien kysyntä on osaltaan tarjonnut markkinaraon heroiinia korvaaville opioideille. Vuonna 2024 YK:n huumeiden ja rikollisuuden torjunnasta vastaava toimistolle (UNODC) oli raportoitu havaintoja yli 80 eri fentanyylijohdannaisesta.

Merkittävimpänä synteettisten fentanyylien tai niiden lähtöaineiden valmistusmaana on pidetty Kiinaa, joten näiden aineiden kieltämistä juuri Kiinassa on pidetty tärkeänä keinona estää aineiden tuloa markkinoille. Kiina kielsi tiettyjä fentanyylijohdannaisia vuosina 2015, 2017 ja 2018. Vuonna 2019 Kiina otti käyttöön niin sanotun analogilain, eli kaikki tietylle rakenteelle ja sen tietyille muunnelmille perustuvat fentantyylijohdannaiset ovat automaattisesti kiellettyjä. Myös Yhdysvalloissa kiellettiin vuonna 2018 kaikki laittomien markkinoiden fentanyylijohdannaiset. Näiden kieltojen jälkeen markkinoille alkoi ilmestyä nitatseeniopioideja vuonna 2019.

Nitatseenit

Sveitsiläinen lääkeyhtiö Chemische Industrie Basel Aktiengesellschaft kehitti ensimmäiset nitatseeniopioidit 1950-luvun lopulla, mutta joidenkin kliinistinen ihmistutkimusten jälkeen niiden kehittämistä lääkkeeksi ei kuitenkaan jatkettu. Varhaisissa ihmiskokeissa havaitun addiktiopotentiaalin takia etonitatseeni ja klonitatseeni luokiteltiin YK:n huumausaineyleissopimuksessa huumausaineiksi jo vuonna 1961. Sittemmin nitatseenejä on käytetty opioidireseptorien ja riippuvuuskäyttäytymisen tutkimisessa. Yksittäisiä tapauksia lukuun ottamatta nitatseenien käyttö huumausaineena voidaan katsoa alkaneen vuonna 2019, jolloin isotonitatseenia havaittiin Euroopassa, Yhdysvalloissa ja Kanadassa. Siitä eteenpäin on joka vuosi raportoitu havaintoja uusista nitatseeniopioideista. Vuonna 2023 uusista fentanyylijohdannaisista tehtyjen havaintojen määrä on laskenut hyvin alhaiseksi, kun taas havaintoja uusista nitatseeneistä raportoidaan paljon enemmän. Vuoteen 2025 tultaessa eri maissa on tehty havaintoja jo lähes 30:stä eri nitatseeniopioidista. Nitatseenit eivät ole täysin korvanneet fentanyylejä, mutta ne vaikuttavat tulleen fentanyylien tilalle 2020-luvun muuntohuumeina, jotka voivat toimia perinteisten opioidien korvikkeina.

2020-luvun alussa Euroopassa eniten havaittuihin nitatseeneihin lukeutui protonitatseeni, metonitatseeni ja isotonitatseeni, mutta markkinoille tulee vuosittain uusia muunnelmia. Samoin kuin fentanyylijohdannaisissa, myös nitatseeneja on heikompia ja vahvempia.

Joidenkin nitatseenien suhteellinen kivun poiston tehokkuus suhteessa hiirille annettuun 5 mg/kg annokseen ihon alle pistettyä morfiinia:

Morfiini	1
Flunitatseeni	1
Metodesnitatseeni	1-2
Nitatseeni	2
Klonitatseeni	3
Butonitatseeni	5
Menitatseeni	10-50
Etatseeni	70-100
Metonitatseeni	100
Protonitatseeni	200
Isonitatseeni	500
Etonitatseeni	1000

Nitatseeneista on edelleen hyvin vähän eläinkokeista saatua tietoa ja vahvuuksien vertailuun kannattaa suhtautua suuntaa antavana tietona. Esimerkiksi etonitatseeni vaikuttaa isotonitatseenia voimakkaammin opioidireseptoreissa, mutta aineenvaihdunta muuntaa isotonitatseenia elimistössä mm. N-desetyyli isotonitatseeniksi, joka on vielä hieman voimakkaampi kuin etonitatseeni. Hiirillä se myös lamaa hengitystä pidempään kuin fentanyyli. Kyseistä nitatseenia on myös havaittu huumemarkkinoilla sellaisenaan.

Fentanyylijohdannaiset ja nitatseenit Suomessa

Vuonna 2002 Suomessa kuoli kolmen viikon sisään kolme henkilöä huumausainemyrkytykseen, joissa merkittävin löydös oli 3-metyylifentanyyli. Aine aiheutti myös useamman myrkytyksen, joista potilaat selvisivät hengissä. Kyseistä ainetta alkoi löytyä Venäjältä, Virosta ja muista Itä-Euroopan maista vuonna 2001, kun Afganistanin kriisin takia heroiinin saatavuus oli heikentynyt.

Suomesta on raportoitu Euroopan huumevirasto EUDA:lle (aiemmin EMCDDA) fentanyylijohdannaisia ja nitatseeneja koskevia havaintoja seuraavasti vuosina 2018-2023:

Vuosi	Poliisin takavarikot	Tullin takavarikot	Vainajalöydökset
2018	2 kpl: furanyylifentanyyli 1 kpl: kyklopropyylifentanyyli	83 kpl: furanyylifentanyyli 2 kpl: furanyylibentsyylifentanyyli 3 kpl: metoksiasetyylifentanyyli 22 kpl: okfentaniili	1 kpl: furanyylifentanyyli 1 kpl: karfentaniili
2019		2 kpl: okfentaniili
2020		3 kpl: etodesnitatseeni 2 kpl: okfentaniili
2021	1 kpl: isotonitatseeni
2022	1 kpl: metonitatseeni	1 kpl: etometatseeni
2023	10 kpl: metonitatseeni		5 kpl: metonitatseeni 2 kpl: etometatseeni 1 kpl: protonitatseeni

Vuosina 2022-2024 Suomessa tavattiin metonitatseenia erilaisissa lääkeväärennöksissä. Lääketabletit ovat jäljitelleet oksikodonia, oksimorfonia ja buprenorfiinia (Subutex). Lisäksi Virosta Suomeen tulleelta mieheltä löydettiin rajanylityksen yhteydessä muutamia Xanax-tablettien väärennöksiä, joissa oli alpratsolaamin sijaan metonitatseenia.

Alkuvuodesta 2025 poliisi varoitti huumeidenkäyttäjiä kuolleen tippa-nimellä myydyn huume-erän yliannostukseen. Huume-erää myytiin katukaupassa pieninä tippoina ja vaikuttava aine oli nitatseeneihin kuuluva fluetonitatsepyyni, jota havaittiin Euroopassa ensimmäisen kerran heinäkuussa 2024 keltaisena jauheena. Suomessa kyseiseen aineeseen liittyviä varmistuneita kuolemantapauksia on ollut ainakin kaksi.

Heroiinin tuotannon romahtaminen voi lisätä korvikkeiden kysyntää

Heroiini on Euroopassa eniten laittomasti käytetty opioidi ja se valmistetaan puolisynteettisesti oopiumista. Afganistanin oopiumintuotanto on ollut vastuussa 80 % maailman laittomien markkinoiden oopiumituotannosta ja Euroopan heroiinimarkkina on ollut täysin riippuvaista Afganistanin oopiumituotannosta. Vuonna 2021 Taliban sai vallan Afganistanissa ja keväällä 2022 se kielsi sekä huumeiden että alkoholin käytön, myynnin ja tuotannon. Vuoden 2022 aikana Afganistanissa heroiinin hinta tuplaantui ja oopiumin hinta kolminkertaistui. Vuoden 2023 aikana heroiinin ja oopiumin hinta kaksinkertaistui jälleen ja oopiumin tuotanto laski UNODC:n arvion mukaan 95 %.

Arvioiden mukaan Afganistanissa olisi oopiumvarastoja, jotka toisivat vakautta Euroopan heroiinimarkkinoille lyhyellä ja keskipitkällä aikavälillä. Arvioiden mukaan tavallisessakin tilanteessa kestää vähintään 12 kuukautta ennen kuin oopiumisato on heroiinina Euroopan markkinoilla. Mikäli tilanne Afganistanissa jatkuu, on todennäköistä, että tulevina vuosina se tulee vaikuttamaan Euroopan heroiinimarkkinoihin. On myös mahdollista, että jokin toinen tuotantoalue korvaa Afganistanin tuotantoa. Yksi mahdollinen seuraus on, että heroiinin puutetta tulisi korvaamaan synteettiset opioidit kuten fentanyylijohdannaiset ja nitatseenit. Myös lääkeopioidien kysyntä korvaavina tuotteina voi lisääntyä.

Edellisen kerran vastaava tilanne tapahtui vuonna 2001, kun Taliban nousi Afganistanissa valtaan ja kielsi oopiumin tuotannon vuonna 2020. Taliban kuitenkin menetti hallinnan useimmilla alueilla vuoden 2001 loppuun mennessä ja heroiinin tuotanto palautui nopeasti aiemmalle tasolle. Kiellosta johtunut heroiinin tilapäinen puute johti kuitenkin siihen, että Suomessa heroiinin tilalle tuli buprenorfiini (Subutex) ja Virossa fentanyylijohdannaiset ja nämä jäivät pysyviksi muutoksiksi.

Koska Suomessa buprenorfiini korvasi heroiinin jo 2000-luvun alussa, heroiinimarkkinoiden häiriöt eivät näy ensimmäisenä Suomessa. Kuitenkin jos synteettisiä opioideja olisi heroiinipulan takia Euroopassa entistä enemmän saatavilla, niitä voisi enenevissä määrin kulkeutua myös Suomeen. Mikäli buprenorfiinin kysyntä korvaavana tuotteena lisääntyisi Euroopassa, se voisi näkyä myös Suomessa buprenorfiinin markkintatilanteessa, koska Suomessa väärinkäytettävät buprenorfiinivalmisteet (mm. Subutex) salakuljetetaan Suomeen muista Euroopan maista. Vuoden 2025 alussa on vielä liian aikaista sanoa, miten Afganistanin tilanne tulee vaikuttamaan Eurooppaan ja Suomeen, mutta tilanne on siinä määrin poikkeuksellinen, että syytä varautua muutoksiin on enemmän kuin aiemmin. Fentanyylien ja nitatseenien lisäksi on myös muihin ryhmiin kuuluvia synteettisiä opioideja, joita on havaittu huumemarkkinoilla.

Varautuminen synteettisiin opioideihin

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos on julkaissut vuonna 2023 Huumekuolemien ehkäisyn Suomen malli -nimisen julkaisun, joka sisältää toimenpide-ehdotuksia ja ohjeita käytännön toteutukseen, jotka soveltuvat hyvin synteettisten opioidien uhkaan varautumiseen.

• Opioidikorvaushoitoon pääsyä pitäisi tehostaa ja kriteerien täyttyessä hoitoa tarjota viiveettä. Hoidossa pysymisen haasteisiin pitäisi myös vastata.
• Opioidien vasta-ainetta naloksonia pitäisi olla helposti saatavilla opioidimyrkytyksen riskiryhmille ja heidän läheisilleen. Voimakkaiden synteettisten opioidien tuottaman hengityslaman hoitoon voidaan tarvita jopa 10 mg naloksonia. Suomessa myynnissä olevissa nenäsumutepakkauksissa on 2 x 1,26 mg, joten naloksonin käytön ohjeistuksen kannalta on myös oleellista olla ajantasaista tietoa markkinoilla liikkuvien opioidien voimakkuudesta.
• Ainetunnistuksella voidaan saada ajankohtaista tietoa kulloinkin liikkeellä olevista aine-eristä ja ohjata käyttäjiä riskien hallintaan. Ainetunnistus on myös luonteva kahdenkeskinen kohtaamistilanne, jossa voidaan käydä yksityiskohtaista keskustelua huumausaineiden käyttötottumuksista ja riskitiedoista.
• Huumehaittojen ehkäisykeskuksissa ongelmallinen huumausaineiden käyttäminen tapahtuu hygienisesti terveydenhuollon ammattilaisten valvonnassa ja myrkytystilanteisiin voidaan reagoida nopeasti. Keskuksessa tarjotaan myös monia muita palveluita, jotka auttavat pitämään terveydestä huolta ja vähentämään käytöstä aiheutuvia haittoja ja riskejä. Tyypillisesti myös kirjataan mitä aineita henkilö tulee keskukseen käyttämään ja näin voidaan havaita, jos käytetyt aineet tai käyttötavat alkavat muuttua.
• Ensiaputaitoja on hyvä kouluttaa käyttäjille, koska käyttötilanteessa ei välttämättä ole muita henkilöitä lähettyvillä. On hyvä tiedottaa myös, että henkilöön on turvallista koskea ja antaa tekohengitystä, vaikka kyseessä olisi epäily voimakkaista synteettisistä opioideista.

Janne Nahkuri
A-klinikkasäätiö