08.11.2021 | Alkoholi
Kumpa onnistuisin raitistumaan
Nimimerkki: Baabuska
Olen ollut alkoholin kanssa on-off-suhteessa jo 35 vuotta. Nykyisin juon lähes joka perjantai kun pääsen töistä ja edessä on vapaa viikonloppu. Eilen tuli juotua kahdeksan annosta ravintolassa. Se on asiasa positiivista, että muistan kaiken ja tajusin lähteä kun tunsin itseni väsyneeksi. Olo on silti apea ja väsynyt. Mieheni ei pidä humalahakuisesta juomisestani mutta ymmärtää ja tukee minua kipuilusani. Tänä vuonna olen pystynyt olemaan raittiina 1-2 kuukauden ajan toisinaan. Eilen iski taas tuttu levottomuus ja vatsani oli sekaisin. Yhtä olutta en pysty enää ottamaan aikomuksistani huolimatta.
Joskus kun olemme käyneet syömässä, olen ottanut alkoholittoman oluen ja ollut todella tyytyväinen itseeni. Tänään sanoin miehelleni, että pitäisi taas keksiä jotain perjantain varalle. Menisimme uimahalliin emmekä kävisi kaupassa ollenkaan. Olen kokeillut a-kiltaa ja olinkin vuoden juomatta silloin. Sitten ajauduin taas vanhoihin tapoihini. AA-ryhmää en jaksanut. En oikein pidä siitä, että täytyy mainita aina olevansa alkoholisti. En ylenkatso ketään, mutta rankat juomistarinat ahdistavat minua. En ole harrastanut elämässäni
tasoittavia enkä jatkanut juomista seuraavana päivänä. En ole ollut rokulissa enkä menettänyt työpaikkojani juomisen takia. Äitinä selviydyin kohtuullisesti. Joistakin asioista tunnen syyllisyyttä.
En koe hallitsevani alkoholinkäyttöäni. En tiedä, mikä olisi se paras apu. En hyötyisi katkaisuhoidosta, jotkut hoidot ovat kalliita enkä uskaltaisi edes mainita asiasta työpaikallani.
Kommentit
(1)
jokunen
04.02.2022 23:06:12
Kiitos kirjoituksestasi. Tuo kuulostaa kyllä oudolta että joka kerta täytyy tunnustaa olevansa alkoholisti AA:ssa, eiköhän sen tiedä muutenkin kun siellä on. Vaikka ymmärrän sen että täytyy tunnustaa itselleen olevansa alkoholisti ja haluavansa apua, muttei kai sitä tarvitse kokoaikaa toistaa sehän menettää jo merkityksensä toistelulla. En epäile etteikö todella moni ole sieltä avun saanut ja raittiinakin pysynyt. Itse en ole käynyt AA:ssa jotenka mikäpä minä sitä moittimaan sen enenpää. Minä sain avun A-killasta joka on hyvä siitä että sinne voi mennä eikä kukaan kysele mistä olen riippuvainen jos en sitä halua mainita, siellä on vaatimuksena että on päiteettömänä paikalle saapuessaan. Apua sieltä on saanut jos on halunnut ja huomannut ettei ole yksin asioiden kanssa. Kuitenkin yksi asia jonka olen huomannut herkästi riippuvuuteen lipsuvilla ihmisillä että riippuvuus täytyy yrittää kohdistaa mielummin terveelliseen riippuvuuteen kun ja jos johonkin koukussa pitää olla, niinkuin itsellä sattuu olemaan. Toivon vaan että jokainen löytäisi sen terveellisemmän riippuvuuden ja nauttisi siitä. Mikäpä minä olen neuvomaan kaikki me olemme yksilöitä ja joku toimii toiselle ja niin edelleen. Mutta kaikkea hyvää tulevaisuuteen.