Kentän laidalla

Nimimerkki: Ei hoideta

Makaan selälläni viljapellossa, katselen taivasta. Avaan mehupullon, jonka pohjalla on bensaa. Hengittelen sitä, ja paha olo lähtee pois.

Ikää tuolloin oli 8, nyt 42.

Tuon muistikuvan jälkeen elämä ei aina hymyillyt, mutta toki mukaan hyviäkin hetkiä mahtuu. Päihteiden kanssa olen ollut tekemisissä aina, vetäen kaiken mitä olen käsiini saanut, butaanista sienten kautta hillybilly-heroiiniin. Nyt olen ollut kuivilla 3-4 vuotta, ja elämä ei edelleenkään hymyile.. Luulenpa, että 25 vuotta bentsoja, krooninen c-hepatiitti, adhd sekä masennus alkavat tehdä tehtävänsä. Adhd-diagnoosin saaminen sekä lääkitys helpottivat paljon, aloin pikkuhiljaa saamaan otetta todellisuudesta, ja aloin vähitellen ajattelemaan bentsojen ym. käytön lopettamista.

Yksin kävin läpi monta kertaa lopettamisen, kun aina retkahdin uudestaan. En suosittele. Lopulta onnistuin. Makasin viikon olohuoneen lattialla peiton alla, oksensin ja tärisin ja hikoiln, mutta jaksoin. Nyt olen 4 kertaa ollut c-hepatiitin hoidon aloittamisen arviossa, mutta kuulemma on liian raskas historia, ei aloiteta. Pojalleni olen alkanut opettaa nopeassa tahdissa itselleni tärkeitä asioita, tajutessani viimein kuolevaisuuteni.