Meidän tyttöjen tarinaa rappiolla

Nimimerkki: Elämäni

Tarinani kertoo minusta, ystävistäni, elämäni ensimmäisestä rakkaudesta ja siitä miten huumeet kietoutuivat osaksi koko tätä tarinaa ja meidän kaikkien elämää. 

Minä ja kolme parhainta ystävääni halusimme elää nuoruutta villeinä ja vapaina. Halusimme kokea ja nauttia, mutta kaikki meistä oli tavalla tai toisella myös hukassa. Minä ja kaksi heistä opiskeli, kolmas oli valmistumisensa jälkeen työttömänä. Aloimme käymään räppikeikoilla, tutustuimme räppäreihin, räpin kuuntelijoihin, ja koko sekalaiseen seurakuntaan mitä sieltä mahtoi löytää. Aloimme tapailla näitä miehiä,  aloimme polttaa heidän kanssaan kannabista, ja aloimme polttamaan sitä keskenämme. Rakastimme olla pilvessä, syödä herkkuja ja keskustella useita tunteja käsityksistämme maailmasta. Noin vuosi tästä aloimme käymään Tekno bileissä, kokeilimme ekstaasia, seuraavalla kerralla amfetamiinia, ja wau niitä kokemuksia. Söimme luonnossa sieniä ja koimme psykedeelisiä unohtumattomia kokemuksia. Me oltiin kirjaimellisesti liekeissä siitä fiiliksestä, mitä me huumeilta saatiin. Juhlimme tällöin kerran pari vuodessa. Kaikki oli okei.

Kuitenkin pikkuhiljaa jokaisen meidän elämä alkoi erkaantumaan omille poluilleen, ja valitettavasti kaikkien meidän polkuihin kuului radikaalisti huumeet.

Tämä työttömänä ollut ystävä koukuttui lääkkeisiin, alkoholiin ja kannabikseen. Myöhemmin subutexiin. Uskon. että niillä hän sai hetkellistä helpotusta henkiseen pahaan oloon. jota hänellä oli. Pidemmän käytön seurauksena hän menetti täysin hallinnan arjestaan ja terveydestään. Hän menetti ison osan ystävistään ja sairastui haimatulehdukseen. Hän taistelee edelleen riippuvuutensa kanssa. Toivon koko sydämestäni. että hän onnistuu <3.

Kerran olimme  ystäväni kanssa baarissa, ja hän otti vahingossa yliannostuksen ja meinasi kuolla syliini. Sellaista kokemusta ei unohda. Sain onneksi ambulanssin ajoissa paikalle. Hän on raitistunut täysin huumeista.

Minä seurustelin silloin elämäni ensimmäisen rakkauden kanssa, hän käytti huumeita ja hänen ystäväporukastaan iso osa oli huumeidenkäyttäjiä ja diilereitä. Aloimme poikaystäväni kanssa viettämään heidän kanssaan enemmän ja enemmän aikaa. Saimme huumeita ilmaiseksi niin paljon kun halusimme. Siihen aikaan en henkisesti voinut hyvin. Löysin pikatien onneen amfetamiinista. Se oli ainut päihde, jonka avulla pystyin unohtamaan sisältäni kaiken negatiivisen. Sen lisäksi, minulla oli todella hauskoja iltoja. Juhlimme ja juhlimme ja juhlimme..

Surullisin mahdollinen päätös tälle matkalle oli haudata rakas ystävämme, joka nukkui pois yliannostuksen takia. Hän kuoli pitkäaikaisen amfetamiinin, ekstaasin, ja lääkkeiden käyttöön. Hänen sydämensä petti. Hän oli todella poissa.

Sen jälkeen havahduin. En halunnut sitä elämää. En halunnut olla enää sekaisin, en halunnut enää käyttää huumeita. Mutta en enää tiennyt mitä muuta tekisin. Päätin lopettaa, ja onnistuin siinä. Lupasin itselleni, että en enää koskaan joudu näkemään kenenkään läheiseni kuolevan huumeisiin.

Elämäni yksi parhaimmista päätöksistä on ollut luopua kokonaan huumeista. Enkä enää koe tarvitsevani niitä mihinkään, siitä olen kiitollinen 🙂 Olen elänyt hauskat, villit vuoteni ja sen välilehden olen jättänyt taakseni. Toivotan paljon onnea raitistumisen tielle <3. Se antaa paljon enemmän kuin koskaan uskalsikaan edes toivoa.  Halusin tarinallani vain kertoa sen, että meidän polku huumeidenkäyttöön alkoi hyvin ”hillitysti” ja koimme, että ei meistä koskaan tule ongelmaisia. Silti ystäväni melkein kuoli, toinen taistelee edelleen riippuvuudestaan subutexiin, ja minä jäin riippuvaiseksi amfetamiiniin. Olemme klassinen esimerkki porttiteoriasta ja siitä kun elämän ympäristö alkaa täyttymään pikkuhiljaa enemmän ja enemmän huumeilla ja huumeiden käyttäjillä.

Suurin haaste varmasti monille on sen tutun ystäväpiirin jättäminen, jotta voisi todella raitistua.

Pitäkää huolta itsestänne ja toisistanne <3