Selviän jos haluan

Nimimerkki: Pärjään

Olen alkoholistiperheessä kasvanut, nähnyt kaiken mitä pahaa se sairaus tekee ihmiselle. Kuitenkin olen itse samaa kaavaan jatkanut. Nyt vanhempana tiedän, että alkoholismi on sairaus siinä missä syöpäkin, mutta siitä parantuminen on koko elämän kestävä taistelu.

Aloitin itse kokeilut todella nuorena, ala-aste ikäisenä. Siirryin murrosiässä kannabikseen ja lääkkeisiin. Ei aikaakaan, kun olin kokeillut kaikki aineet ennen ensimmäisen lapseni syntymää ja olin vasta 19-vuotias. Luulin, että elämä muuttuu ja lopetan päihteet kokonaan.

Aluksi menikin hyvin, kunnes huomasin, että elämä näyttää harmaalta ja tylsältä selvinpäin. Vanhat tavat tulivat taas käyttöön ja siitä alkoikin opiaattikokeilut: ensin lääkkeillä, sitten heroiinilla. Onneksi vain muutamia kertoja, mutta koukku oli valmis.

Nyt 15 vuotta myöhemmin olen koukkuttanut elimistöni opiaatteihin subutexin ja opiaattipitoisten lääkkeiden kautta niin lujasti, että elämä on selviytymistä joka päivä. Silti aion yrittää ja taistella, koska elämällä on varmasti vielä paljon annettavaa minulle ja lapsilleni. En lupaa raitistua, mutta lupaan tehdä parhaani.
Päihderiippuvuus on sairaus.