Tuurijuoppo

Nimimerkki: ELBIMBO

Joskus -95 oli voimakasta sekakäyttöä. Sitä ennen pääsin lukiosta -92 ja lähin muualle jatko-opintoihin. – 93 tuli eka masennus, jota en ees osannut tunnistaa itsessäni. Jälkeenpäin hoidossa kerrottu, että olin vakavasti masentunut. Juominen lisääntyi oikeastaan eka kerran kesällä ja syksyn aikana -93 ja loppuvuodesta oli psykoottinen mania ja eka kertaa pitempi hoitojakso suljetulla. Tuolloin nuorena päälle parikymppisenä alkoi kaikki uhmakkuus ja värkkäys; karkailu osastolta juomaan ja muuta pelleilyä. En jaksa niitä enää muistella.

V. 2001 aloitin pidemmän päihteetömyysjakson 6.5v, josta kolme ekaa vuotta antabuskapselit. Kesällä 2007 sit viehätyin juomisesta ja uskoin hallittevani sen nyt. Olihan aikaa jo mennyt. Pari kk etiäpäin putket täysin päällä. Siitä seurasi joitakin vuosia juominen enemmän tai vähemmän päällä, ajoittaisia antabusjaksoja ja ryyppäämistä jälleen. Mukana oli välillä sekakäyttöä, savuja harvakseltaan, pirikokeilut. Nuppi ollut monet kerrat enemmän tai vähemmän sekaisin. Useampia itsemurha yrityksiä.

Edellinen pitempi päihteettömyys jakso 1v3kk loppui viime vuonna syksyllä. Eli olen kyllä kyennyt oleen juomatta jaksoja, mutten ole raitis ollut koskaan. Mulla ollut siihen asti takapiruna mielessä, että haluan vielä joskus juoda, kunnes nyt about viikko sitten koin pohjani. Itsemurhayritys, se ei ollut se pohja, vaan olen tänä keväänä muuttunut niin radikaalisti riidanhaluiseksi, katkaissut välejä kaikkii. Toisena päivänä en muista mitään. Viikko sitten uhoni kulminoitui, et haastoin jo vaimolleni, tappelimme veitsestä ja lopuksi lähin ulos lääkkeiden ja vesipullon kanssa tappamaan itteni. Arvaatte jo; ei mitään muistikuvia koko tapahtumasta ja vaimon kerrottua siitä, et hän pelkäsi minua eka kerran 17v avioliittomme aikana. Tämä on se mun pohja ja viimein olen valmis luovuttaan ja nöyrtymään. Multa lähti takapiru pois ja en tiennyt kuinka hyvä olo siitä tuli, kun lopetin tappelemisen kuningasta vastaan. ?