Alkoholimaksasairaus

Julkaistu 31.8.2026

Mitä alkoholimaksasairaus on?

Alkoholimaksasairaus kattaa tautikirjon lievästä rasvamaksasta aina pitkälle edenneeseen maksavaurioon ja maksan pettämiseen. Taudin etenemisvauhti riippuu monista tekijöistä ja voi vaihdella merkittävästi eri henkilöiden välillä.

Alkoholi vaurioittaa maksaa useaa reittiä pitkin. Se on suoraan myrkyllinen maksasoluille, lisää suoliston läpäisevyyttä altistaen maksan haitallisille bakteerituotteille, ja häiritsee maksan normaalia aineenvaihduntaa.

Alkoholimaksasairauden vaiheet

Alkoholimaksasairauden alkuvaihe on rasvamaksa, joka kehittyy valtaosalle runsaasti alkoholia käyttävistä, eikä yleensä aiheuta oireita. Yleensä pelkästä alkoholin käytöstä johtuva rasvamaksa korjautuu muutaman viikon raittiudella.

Maksakirroosi tarkoittaa tilaa, jossa arpikudos on korvannut merkittävästi normaalia maksakudosta. Kirroosiriski kasvaa alkoholin käytön lisääntyessä ja riski kasvaa merkittävästi päivittäisen käytön noustessa 5–10 annokseen. Mitään täysin turvallista rajaa alkoholin käytölle ei voida määrittää, sillä yksilölliset tekijät vaikuttavat merkittävästi sairastumisriskiin. Tällaisia tekijöitä ovat esimerkiksi ikä, sukupuoli, perimä, ylipaino ja tyypin 2 diabetes.

Kirroosi kehittyy yleensä hitaasti vuosien tai vuosikymmenten kuluessa ja on varsin pitkään oireeton. Kirroositilanteessakin ennuste voi olla varsin hyvä, jos maksa pystyy vielä huolehtimaan tehtävistään ja alkoholin käyttö lopetetaan kokonaan. Kun maksa ei enää selviä tehtävistään normaalisti, puhutaan dekompensaatiosta. Tällöin ilmaantuu vakavia komplikaatioita, kuten vatsaonteloon kertyvää nestettä eli askitesta, ruokatorven suonikohjujen verenvuotoja tai tajunnanhäiriöitä. Dekompensaatiovaiheessa olevan maksakirroosin ennuste on selvästi huonompi.

Maksasolusyöpä eli hepatosellulaarinen karsinooma on yksi alkoholimaksasairauden mahdollisia liitännäisongelmia. Se kehittyy useimmiten kirroottiseen maksaan, ja siksi osalle kirroosipotilaista suositellaan yksilöllisen arvion perusteella 6 kuukauden välein tehtävää syöpäseulontaa ultraäänitutkimuksella.

Akuutti (äkillinen) alkoholihepatiitti kehittyy osalle runsaasti ja pitkään alkoholia käyttäneistä. Yleensä potilaalla on tuolloin jo pitkälle edenneet maksan sidekudosmuutokset tai kirroosi. Akuutti alkoholihepatiitti on henkeä uhkaava tila. Sen oireita ovat esimerkiksi ihon ja silmänvalkuaisten keltaisuus, vatsakipu, kuume sekä yleisvoinnin selvä heikkeneminen. Vaikean alkoholihepatiitin kuolleisuus on korkea, edelleen jopa 30–50 % potilaista menehtyy kolmen kuukauden sisällä diagnoosista hoidosta huolimatta. Jos potilaalla on akuutti alkoholihepatiitti, hän vaatii välitöntä sairaalahoitoa.

Miten alkoholimaksasairaus tunnistetaan?

Alkoholimaksasairaus on tyypillisesti pitkään täysin oireeton ja tulee usein ilmi vasta vakavien komplikaatioiden yhteydessä, minkä takia varhainen tunnistaminen on erityisen tärkeää. Arvioon kannattaa hakeutua matalalla kynnyksellä, jos oma alkoholinkäyttö huolestuttaa, vaikka oireita ei vielä olisikaan. Alkoholin käytön arviointiin on käytettävissä luotettavia apuvälineitä. AUDIT-C-kyselylomake on lyhyt ja helppo täyttää ja fosfatidyylietanoli (PEth) -verikoe antaa objektiivista tietoa viime viikkojen alkoholinkäytöstä. Koska myös muut tekijät muokkaavat alkoholimaksasairausriskiä, niin sen kehittymisriskiä useamman tekijän vaikutuksesta voi arvioida Terveyskylästä löytyvällä CLivD-laskurilla.

Tavanomaisista laboratoriokokeista maksa-arvot, kuten ALAT, ASAT ja GT voivat olla koholla, mutta niiden perusteella ei voi varmasti todeta maksasairautta, eivätkä ne kerro maksasairauden asteesta tai sen etenemisestä. Kirroosivaiheessa nämä arvot voivat myös olla täysin normaaleja. Kirroosissa maksan toiminnan heikentyessä voidaan nähdä poikkeavuuksia esimerkiksi veren hyytymisestä kuvaavassa INR-arvossa ja tromboplastiiniajassa tai albumiinipitoisuudessa.

Maksan fibroosin eli arpeutumisen määrä ennustaa taudin etenemistä oireettomassa vaiheessa. Sen todennäköisyyttä voidaan arvioida laboratoriokokeisiin perustuvilla laskureilla, kuten FIB-4-indeksillä tai maksan jäykkyyttä mittaavalla ultraääni-elastografialla.

Alkoholimaksasairauden hoito

Täydellinen raittius on hoidon kulmakivi kaikissa maksasairauden vaiheissa ja päihdeongelman hoito on olennaista. Jos maksakirroosi on jo kehittynyt, niin vähäinenkin alkoholin käyttö huonontaa ennustetta huomattavasti. Tupakoinnin lopettaminen liittyy todennäköisesti pienempään arpikudosmuutosten etenemisen ja maksasolusyövän riskiin. Ylipaino, tyypin 2 diabetes ja muut aineenvaihdunnalliset riskitekijät tulee hoitaa aktiivisesti, sillä ne liittyvät taudin etenemiseen. Varsinaisia maksakirroosia korjaavia lääkehoitoja ei toistaiseksi ole.

Kirroosivaiheessa hyvän ravitsemustilan ja lihasvoimien ylläpitäminen on tärkeää. Lisäksi hyvästä suun terveydestä tulee huolehtia käymällä säännöllisesti hammastarkastuksissa. Suurentuneen tulehdusriskin takia perusrokotussuojan tulisi olla voimassa ja suositellaan myös A- ja B- hepatiitti-, influenssa- ja pneumokokkirokotuksia. Kirroosin komplikaatioita eli siihen liittyviä vaikeita lisäongelmia hoidetaan kohdennetusti.

Ville Männistö
Gastroenterologian professori
Sisätautien ja gastroenterologian erikoislääkäri 
Itä-Suomen yliopisto
Kuopion yliopistollinen sairaala