Tietoa päihdehoidosta
Jos sinulla on ongelmia alkoholin, lääkkeiden tai huumeiden kanssa, ei asian kanssa kannata jäädä yksin. Apua on saatavilla. Tässä tietopaketissa kerrotaan erilaisista päihdehoitomuodoista ja niiden tuottajista. Lisäksi kerrotaan, kenelle palvelut on tarkoitettu ja kuka maksaa hoitopalvelut.
Päihdehuollon palveluista ja muista sosiaali- ja terveyspalveluista suurin osa on hyvinvointialueiden tuottamia. Myös yksityisiä palveluita on tarjolla. Päihdeongelmiin on tarjolla monenlaista apua.
Kenellä on oikeus päihdehuoltopalveluihin?
Jokaisella Suomessa pysyvästi asuvalla on oikeus hyvinvointialueen maksamiin julkisiin palveluihin. Yksityisten palveluiden kustannukset on maksettava itse.
Jos sinulla on ongelmia alkoholin, huumeiden tai lääkkeiden käytön kanssa ja haluat apua, ota yhteyttä terveysasemalle, työterveyshuoltoon tai lähimmälle A-klinikalle/päihdeklinikalle. Terveysaseman palvelut maksavat useimmilla hyvinvointialueilla hieman. Jos olet töissä, työnantaja maksaa työterveyshuollon puolestasi. Tarkista, kuuluuko sinun työterveyshuoltoosi päihdehoito. Oman hyvinvointialueesi A-klinikan/päihdeklinikan palvelut ovat yleensä maksuttomia, tarkista kuitenkin asia ko. paikasta.
Päihdehoito toteutetaan yleensä avohoitona. Sinne voit hakeutua oma-aloitteisesti. Jos tilanteesi on vaikea, arvioidaan tarvitsetko laitoshoitoa. Laitoshoidon maksaa tilanteesta riippuen työnantaja, kunta tai sinä itse. Voit hakea maksusitoumusta oman hyvinvointialueesi sosiaalitoimesta tai A-klinikalta.
Miten päihdeongelmia hoidetaan?
Hyvinvointialueita on Suomessa 21. Hyvinvointialueet järjestävät päihdehuollon. Päihdeongelmien hoito aloitetaan yleensä sosiaali- ja terveydenhuollon peruspalveluista. Näitä ovat esimerkiksi terveyskeskusten vastaanotto- ja päivystyspalvelut, kouluterveydenhuolto ja työterveyshuolto.
Lue lisää
Avohoito
Päihdeongelmia hoidetaan ensisijaisesti avohoitona. Tämä tarkoittaa sitä, että asiakas asuu kotonaan ja käy vain välillä vastaanotolla. Hoidon aluksi käyt sosiaaliterapeutin, sairaanhoitajan tai lääkärin vastaanotolla, jossa arvioidaan, millaista hoitoa juuri sinä tarvitset. Sitä voi seurata esimerkiksi avokatkaisuhoito. Lisäksi voi saada esimerkiksi yksilö-, perhe- tai ryhmäterapiaa. Avohoidossa keskustellaan myös asiakkaan asumisesta ja toimeentulosta. Jos avohoidosta ei ole apua, voit päästä laitoshoitoon.
Laitoshoito
Laitosmuotoisessa katkaisuhoidossa asiakas asuu hoitolaitoksessa jonkin aikaa. Sen tarkoituksena on saada päihteidenkäyttö loppumaan ja samalla hoidetaan vieroitusoireita ja muita päihteiden aiheuttamia haittoja. Lyhytaikainen laitoshoito kestää yleensä enintään 1-2 viikkoa.
Pitkäaikainen laitoskuntoutus
Joskus hoito kestää kauemmin ja laitoksessa joutuu asumaan pidempään. Kuntoutuksessa pyritään opettelemaan elämää ilman päihteitä ja hallitsemaan tilanteita joihin päihteet aiemmin kuuluivat.
Tukipalvelut
Katkaisu ja -kuntoutushoidon jälkeen auttavat erilaiset tukipalvelut, esimerkiksi tukiasunnot sekä päivätoimintakeskukset. Tietoa tukipalveluista saat esimerkiksi oman kuntasi sosiaalitoimistosta tai A-klinikalta.
Mitä teen, jos minulla on päihdeongelma?
Seuraavassa listassa kerrotaan, millaista päihdehoitoa Suomessa on, miten hoitoon pääsee ja mistä löydät hoitopaikkojen yhteystiedot. Kaikki sosiaali- ja terveyspalvelut ovat luottamuksellisia. Se tarkoittaa, että työntekijät eivät kerro asioistasi kenellekään ulkopuoliselle ilman sinun lupaasi.
Lue lisää
Kun hakeudut päihdeongelman vuoksi mihin tahansa yksikköön, ota mukaasi Kela-kortti.
Terveysasema
Jos sinulla on ongelmia päihteiden käytön kanssa, voit mennä ensin terveysasemalle. Joillain terveysasemilla on päihdehoitaja, joka on erikoistunut päihdeongelmien hoitoon. Eri hyvinvointiasemilla ja terveysasemilla on erilaisia palveluita. Myös jonotusajat palveluihin vaihtelevat. Kun teet terveysasemalle ajanvarauksen, kerro ongelmistasi ja tilanteesi kiireellisyydestä. Samalla kannattaa tarkistaa, onko terveysasemallasi päihdehoitajaa. Joidenkin hyvinvointialueiden terveysasemilla saattaa työskennellä myös kokemusasiantuntija, eli henkilö, jolla on omakohtaista kokemusta päihteiden käytön lopettamisesta.
Työterveyshuolto
Jokaisen työnantajan pitää lain mukaan maksaa kaikille työntekijöilleen terveydenhuolto. Työterveyshuolto on usein yksityisillä lääkäriasemilla, mutta jotkut työnantajat käyttävät julkisia palveluita. Työnantajasta riippuu, mitä työterveyshuoltoon kuuluu. Jos haluat päihdehoitoon työterveyshuollon kautta, sinun kannattaa tarkistaa työnantajaltasi, sisältyykö työterveyshuoltoon myös päihdehoito. Lisää tietoa työterveyshuollosta löydät Työsuojeluhallinnon sivuilta ja omalta työnantajaltasi.
Sosiaalitoimi
Sosiaalipalveluihin kuuluu päihdehuoltoa ja sitä tukevia palveluita, jotka liittyvät esimerkiksi asumiseen. Sosiaalipalvelut ovat erilaisia eri hyvinvointialueilla. Selvitä oman hyvinvointialueesi sosiaalitoimesta, minkälaisia palveluja on tarjolla. Sosiaalitoimen yhteystiedot löydät oman hyvinvointialueesi verkkosivuilta.
Sosiaalipalveluihin kuuluu myös aikuissosiaalityö. Aikuissosiaalityö auttaa arkielämän ongelmissa, kuten päihdeongelmissa. Päihdeongelmiin liittyy usein muitakin huolia, esimerkiksi taloudellisia vaikeuksia. Aikuissosiaalityössä mietitään ratkaisuja asiakkaan tilanteen parantamiseksi. Ongelmien hoidossa voidaan tehdä yhteistyötä mm. A-klinikan, työvoimatoimiston tai Kelan kanssa. Eri hyvinvointialueet tarjoavat erilaisia aikuissosiaalityön palveluita.
A-klinikka ja päihdeklinikka
A-klinikat/päihdeklinikat tarjoavat monipuolisia päihdehoitopalveluita päihdeongelmaisille ja heidän perheenjäsenilleen. Aluksi kartoitetaan, millaista hoitoa tarvitset. A-klinikoilla/päihdeklinikoilla hoitomuotoja on useita, ja hoitoon kuuluu esimerkiksi terapiakeskusteluja. Hoidon kannalta on tärkeää, että itse haluat muuttaa päihteidenkäyttöäsi. Lisää tietoa löydät esimerkiksi A-klinikkasäätiön omistaman A-klinikka Oy:n sivulta tai oman kuntasi verkkosivuilta.
Oman hyvinvointialueesi A-klinikan/päihdeklinikan avohoitopalvelut ovat pääasiassa ilmaisia (tarkista kuitekin oman hyvinvointialueesi tilanne). Sinun ei tarvitse pyytää lähetettä lääkäriltä, vaan voit mennä suoraan A-klinikalle/päihdeklinikalle. Laitoshoidon maksuihin tarvitaan maksusitoumus hyvinvointialueen sosiaalitoimesta tai A-klinikalta/päihdeklinikalta.
A-klinikoita ja päihdeklinikoita toimii useilla paikkakunnilla. Yhteystiedot löydät oman hyvinvointialueesi verkkosivuilta.
Nuorisoasema
Nuorisoasemat ovat nuorille ja heidän perheenjäsenilleen tarkoitettuja paikkoja, joissa nuoret saavat apua päihdeongelmiin. Nuorisoasema on useimmiten maksuton, etkä tarvitse sinne lähetettä. Joillakin nuorisoasemilla on myös päivystysaika, jolloin voit mennä varaamatta aikaa etukäteen. Yleensä nuorisoasemat on tarkoitettu alle 25-vuotiaille, mutta yläikärajat vaihtelevat.
Nuorisoasemien yhteystiedot löydät oman hyvinvointialueesi verkkosivuilta.
Laitos- ja kuntoutushoito
Laitos- ja kuntoutushoito ovat tarkoitettu niille, joille avohoito ei riitä. Niihin tarvitset maksusitoumuksen ja mahdollisesti myös lähetteen lääkäriltäsi. Et siis voi mennä laitoshoitoon itsenäisesti.
Katkaisuhoito on valvottua lyhytaikaista laitoshoitoa. Sen tarkoituksena on katkaista päihteiden käyttö, tutkia asiakkaan elämän muita ongelmia ja valmistautua hoitamaan päihderiippuvuutta pitkäaikaisesti. Katkaisuhoidossa saat levätä ja keskustella työntekijöiden ja muiden asiakkaiden kanssa. Hoitajat tarkkailevat vointiasi. Tarvittaessa voit saada lääkitystä. Katkaisuhoidossa suunnitellaan myös jatkohoitoasi.
Jos katkaisuhoidon jälkeen avohoito ei riitä, voidaan harkita laitoskuntoutusta. Laitoskuntoutus kestää tavallisesti 1-4 viikkoa, joskus myös pidempään. Monissa kuntoutumiskeskuksissa on myös lyhytaikaista katkaisuhoitoa. Laitoskuntoutuksessa osallistut yksilö- ja ryhmäkeskusteluihin. Tämän lisäksi suunnittelet työntekijöiden kanssa jatkohoitoa ja laitoshoidon jälkeistä elämää.
Katkaisu- ja kuntoutushoidon maksut vaihtelevat paljon. Jos sinulle on myönnetty maksusitoumus, kunta tai Kansaneläkelaitos (Kela) maksaa suurimman osan katkaisuhoidon tai kuntoutuksen kustannuksista. Asiakkaana maksat vain omavastuuosuuden.
Yksityinen päihdehoito
Julkisten palveluiden lisäksi Suomessa saa myös yksityisiä päihdehoidon palveluita. Näihin palveluihin voit mennä ilman lähetettä tai maksusitoumusta. Silloin maksat kaiken itse. Yksityisiä päihdehoitoyrityksiä voit etsiä esimerkiksi internetin hakukoneella (Google).
Selviämisasema
Selviämisasema tarjoaa päihtyneelle suojan ja hoitoa siihen asti, että hän selviää. Siellä myös suunnitellaan mahdollista myöhempää päihdehoitoa. Selviämisasemien yhteystiedot löydät oman hyvinvointialueesi sivuilta.
Terveysneuvontapisteet
Terveysneuvontapisteet ovat palvelupaikkoja, jotka on tarkoitettu huumeita suonensisäisesti käyttäville. Niihin on helppo mennä ilman ajanvarausta, eikä omaa nimeä tarvitse kertoa työntekijöille. Niissä voit vaihtaa käytetyt neulat ja ruiskut puhtaisiin. Terveysneuvontapisteistä saat myös tietoa terveydenhoidosta, hoitopaikoista ja tartuntataudeista.
Terveysneuvontapisteiden yhteystiedot löydät Vinkki.infosta.
Onko perheenjäsenelläsi päihdeongelma?
Jos läheiselläsi on päihdeongelmia, voit yrittää auttaa häntä löytämään apua. Muista kuitenkin, että täysi-ikäisen täytyy itse haluta päästä päihdehoitoon, eikä häntä voi pakottaa. Voit esimerkiksi ottaa läheisesi puolesta selvää siitä, mitä hoitoja on olemassa, ja tehdä hoitoon menemisen hänelle mahdollisimman helpoksi. Jos oma elämäsi päihteitä käyttävän kanssa tuntuu raskaalta, hae apua myös itsellesi. Tukea saat esimerkiksi A-klinikoilta tai vertaistukiryhmistä, kuten Al-anonista. Vilkaise myös Päihdelinkin vertaistukialue (Kotikanava).
Lapsen tai nuoren kanssa on hyvä keskustella päihteistä ja niiden käytöstä, vaikka ongelmia ei olisikaan. Jos lapsellasi kuitenkin on ongelmia päihteiden käytön kanssa, asiaan on hyvä puuttua mahdollisimman varhaisessa vaiheessa ja ottaa yhteyttä terveysasemalle tai nuorisoasemalle. Nuorisoasemalle voit varata ajan itse ja hoito on useimmiten ilmaista. Tietoa nuorisoasemista löydät oman kuntasi sivuilta.
Vanhemmuus ja päihteet
Myös lapset kärsivät vanhempiensa päihteidenkäytöstä. Päihdehoidossa yritetään nähdä oma päihteidenkäyttö lapsen kannalta ja opetellaan elämään arjessa niin, että myös lapset voivat hyvin. Äärimmäisissä tilanteissa sosiaaliviranomaiset joutuvat puuttumaan lasten ja vanhempien suhteeseen. Keinoja tällaiseen puuttumiseen on useita ja huostaanotto on niistä vakavin. Perhettä pyritään tukemaan monin eri keinoin.
Lisää tietoa lastensuojelusta löydät Lastensuojelun keskusliiton sivuilta.
Sanastoa
Lähete
on paperi tai sähköinen asiakirja, jolla lääkäri lähettää potilaan jatkohoitoon.
Omavastuuosuus
on se osuus maksusta, joka jää asiakkaalle itselleen maksettavaksi. Toisen, usein suuremman, osan maksaa usein kunta, Kansaneläkelaitos (Kela) tai vakuutus.
Hoitotakuu
Suomessa on julkisen terveydenhoidon palveluissa voimassa hoitotakuu. Tämä tarkoittaa, että terveysasemat ja sairaalat lupaavat hoitaa ihmiset tietyn ajan kuluessa. Jos olet yrittänyt saada apua terveysasemalta, mutta et ole apua saanut, sinun kannattaa kysyä hoitotakuusta.
Maksusitoumus
Päihdehoitoon voi saada taloudellista tukea. Hyvinvointialueet ja Kansaneläkelaitos (Kela) voivat korvata osan hoitokustannuksista. Eri hyvinvointialueilla on tästä erilaiset säännöt. Tarkista siis oman hyvinvointialueesi sosiaalitoimesta, minkälaiseen hoitoon voit saada maksusitoumuksen.
