Opioidit
Opioidit ovat voimakkaita, kipua poistavia aineita. Osa opioideista on oopiumiunikosta saatavia alkaloideja tai niiden johdannaisia, osa taas täysin synteettisiä. [1] Opioideja käytetään kipulääkkeinä, mutta niitä käytetään myös ilman lääkärin määräystä tai lääkemääräystä suurempina annoksina. Tällöin on kyse lääkkeiden väärinkäytöstä. [2] Lääkevalmisteiden lisäksi on laittomia markkinoita varten tuotettuja opioideja, kuten heroiini ja erilaiset muuntohuumeopioidit. [3]
Buprenorfiini on Suomessa eniten väärinkäytetty opioidi. [4] Lain mukaisessa lääkekäytössä sitä käytetään kipulääkkeenä ja opioidiriippuvaisten korvaushoidossa. [2] Muita yleisesti väärinkäytettyjä lääkeopioideja ovat oksikodoni, tramadoli, kodeiini, metadoni ja fentanyyli. [1] [5] Opioideja käytetään joko suun kautta, nuuskaamalla, polttamalla tai suonensisäisesti. [6] [7]
Laillinen asema: Lääkekäytössä olevat opioidit ja heroiini on luokiteltu Suomessa huumausaineiksi. [8] Korkein oikeus on linjannut, että heroiini, buprenorfiini, fentanyyli, metadoni ja U-4700 ovat erittäin vaarallisia huumausaineita. [9] [10] [11] [12] [13]
Huumausaineiden käyttö, hallussapito, ostaminen, myyminen ja valmistaminen on kiellettyä. Huumausaineita sisältävien lääkevalmisteiden hallussapito on sallittua, kun se tapahtuu laissa määritellyllä tavalla, lääkinnällisessä tarkoituksessa. [14]
Muuntohuumeopioideja on luokiteltu sekä huumausaineiksi että kuluttajamarkkinoilla kielletyiksi psykoaktiivisiksi aineiksi (KKP-aineet). [8] [15] KKP-aineiden valmistus, maahantuonti ja myyminen on kiellettyä, mutta hallussapito ja käyttäminen ei. [16] Joissain tilanteissa katsotaan, että KKP-aineiden maahantuoja syyllistyy salakuljetukseen, jolloin salakuljetetun tavaran hankkiminen ja huostaanottaminen on kiellettyä. [17]
Miten se vaikuttaa?
Opioidit vaikuttavat sitoutumalla aivojen opioidireseptoreihin. Ne vaikuttavat samoilla mekanismeilla kuin aivoissa luonnollisesti esiintyvät endorfiinit. [18] Vaikutuksen kesto ja voimakkuus riippuu siitä, mitä opioidia käytetään, kuinka paljon ja millä tavoin. Suonensisäisesti ja polttamalla käytettynä opioidien vaikutukset alkavat nopeammin ja ovat luonteeltaan voimakkaampia. [19]
Tavoitellut vaikutukset: Opioidit poistavat kipua ja yleensä ne tuottavat myös hyvän olon tunteita. [18] [20] Fyysisen kivun lisäksi opioidit lievittävät myös kipuun liittyvää emotionaalista kärsimystä. [18] Opioidiriippuvaisilla vieroitusoireiden välttäminen tai lievittäminen voi olla tavoitelluin vaikutus. [19]
Haittavaikutukset: Opioidien epämiellyttäviin vaikutuksiin voi kuulua ummetusta, pahoinvointia, oksentelua, huimausta ja ihon kutinaa. [18] Opioidit voivat myös heikentää muistia ja keskittymiskykyä. [19]
Keskeiset riskit
Akuutit riskit: Opioideihin liittyy riski hengenvaarallisesta yliannostuksesta. Opioidit lamaavat keskushermoston toimintaa ja voivat suurilla annoksilla johtaa hengitysteiden lamaantumiseen. Hengityslama on yleisin akuutin opioidimyrkytyksen kuolemaan johtava syy. [18]
Opioidien vaikutuksen alaisena oleva henkilö voi olla välinpitämätön ja tokkurainen. Reaktiokyky heikentyy pienilläkin annoksilla, mikä voi aiheuttaa vaaratilanteita etenkin liikenteessä. [21]
Sekakäytön riskit: Lamaavien aineiden (alkoholi, bentsodiatsepiinit, gabapentinoidit (esim. Lyrica), gamma ja lakka) yhdistäminen opioidien käyttöön on erittäin riskialtista. Nämä aineet tehostavat toistensa vaikutuksia, mikä lisää myrkytyskuoleman riskiä. [22] Opioidien aiheuttamat kuolemantapaukset liittyvät Suomessa tyypillisesti buprenorfiinin ja bentsodiatsepiinien tai alkoholin yhteiskäyttöön. Usein kuolema on tapahtunut henkilön nukkuessa. [23] [24]
Runsaan käytön riskit: Keskeisin opioidien pitkäaikaishaitoista on voimakkaan riippuvuuden kehittyminen. [18]
Riippuvuus: Opioidit aiheuttavat voimakasta riippuvuutta. Vieroitusoireet ilmaantuvat kuitenkin vasta 1-2 viikkoa jatkuneen päivittäisen käytön jälkeen. [18]
Buprenorfiinin vieroitusoireet ovat yleensä lievempiä kuin heroiinin, mutta ne voivat silti olla hyvin kivuliaita. Niihin kuuluu tyypillisesti levottomuutta, ärtyneisyyttä, masentuneisuutta, hikoilua, kyynelehtimistä, pahoinvointia, oksentelua, ripulia ja voimakasta nuhaa. Riippuvaisen voi olla vaikeaa ajatella mitään muuta kuin päihdettä. Vieroitusoireet saavuttavat huippunsa 2-4 päivän päästä käytön lopettamisen jälkeen. [4] [20]
Toistuvan käytön myötä opioidien vaikutuksille kehittyy toleranssi, minkä seurauksena vastaavan vaikutuksen aikaansaamiseksi tarvitaan aiempaa suurempi annos. [25] Toleranssi kuitenkin palautuu ennalleen melko nopeasti, jos käytön lopettaa. [19] Tämän vuoksi yliannostukset ovat hyvin tavallisia niiden ihmisten kohdalla, jotka ovat aloittaneet käytön uudelleen tauon jälkeen.
Vaikka opioidit ovat voimakkaasti addiktoivia, kaikille opioidien käyttäjille ei synny riippuvuutta. Riippuvuusriskiä lisäävät muut psykiatriset sairaudet, erityisesti ahdistus- ja käytöshäiriöt, sekä psykososiaalinen stressi. [19]
Opioidien suonensisäiseen käyttöön liittyy riski vakavista tartuntataudeista, kuten HIV:stä ja C-hepatiitista. [26] [27] C-hepatiitti on yleisin pistämiseen liittyvä komplikaatio: Suomessa noin 75 % pistämällä huumeita käyttävistä on saanut tartunnan. [26] [28] Pistäminen voi aiheuttaa myös infektion pistokohtaan. Infektio voi johtua myös siitä, että pistämisen yhteydessä verenkiertoon pääsee sieni tai bakteeri. [29] Lääketabletteja ei ole tarkoitettu suonensisäiseen käyttöön. Ne voivat sisältävät maissitärkkelystä, talkkia tai muita sidosaineita, jotka voivat pistokäytössä aiheuttaa suoniin vaurioita ja tulehduksia sekä vakavia silmäpohjan muutoksia. [30] Tablettien käyttäminen pistämällä voi aiheuttaa tableteissa olevan talkin kertymistä keuhkoihin, mikä voi johtaa talkoosiksi kutsuttuun keuhkovaurioon. [29]
Käyttö raskauden aikana: Opioidien on todettu vaikuttavan sikiön aivojen kasvuun ja kehitykseen. Opioideja käyttäneiden äitien lapsen ovat syntyessään pienikokoisempia. 60-90 % opioideille raskausaikana altistuneista lapsista kärsii vieroitusoireista syntyessään. [31]
Miten riskejä voi vähentää?
Lääkkeiksi tarkoitettuja opioidivalmisteita tulee käyttää vain lääkärin määräyksestä ja annetun hoito-ohjeen mukaisesti. Laiton päihdekäyttö on aina riskialtista.
Opioideja ei tule missään nimessä yhdistää muihin keskushermostoa lamaaviin aineisiin, kuten alkoholiin, bentsodiatsepiineihin, gabapentinoideihin (esim. Lyrica) tai gammaan/lakkaan. Tällöin vaarana on tajunnan menetys ja hengenvaarallinen hengityksen lamaantuminen. Myrkytyksen saanut henkilö on toimitettava välittömästi ensiapuun.
Osan käyttöön liittyvistä riskeistä voi välttää sillä, ettei käytä aineita suonensisäisesti. Jos opioideja kuitenkin käyttää pistämällä, on ensiarvoisen tärkeää huolehtia siitä, että käyttää aina vain omia, puhtaita pistovälineitä ja aineiden valmistusastioita. Tämä on paras keino ehkäistä päihteiden suonensisäiseen käyttöön liittyviä tartuntatautiriskejä. [32] Tulehdusriskin ja sidosaineiden aiheuttamien elinvaurioiden minimoimiseksi on myös tärkeää suodattaa pistettävä liuos siihen tarkoitetulla filtterillä. [33]
Käytetyt neulat ja ruiskut voi vaihtaa puhtaisiin terveysneuvontapisteissä.
Pitkään jatkuneen käytön lopettamisesta voi seurata vakavia vieroitusoireita, jotka vaativat usein lääkkeellistä vieroitus- tai korvaushoitoa.
[1] Holmberg, Jan; Partanen, Airi & Koskelo, Jukka (2018). ”Opioidit”. Sivut 76-78. Teoksessa ”Päihdehoitotyö” (toim. Partanen, Airi; Holmberg, Jan; Inkinen, Maria; Kurki, Marjo; Salo-Chydenius, Sisko). 1.-2. painos, Sanoma Pro Oy, Helsinki.
[2] Karjalainen, Karoliina & Hakkarainen, Pekka (2013): “Lääkkeiden väärinkäyttö 2000-luvun Suomessa. Esiintyvyys, käyttäjäryhmät ja käyttötarkoitukset”. Yhteiskuntapolitiikka, vol. 78:5.
[3] Nahkuri, Janne (2025). ”Synteettiset opioidit: fentanyylijohdannaiset ja nitatseenit”. Päihdelinkki 15.5.2025. Katsottu 17.6.2025.
[4] Korpi, Esa R. & Linden, Anni-Maija (2024): “Opioidit päihteinä”. Sivut 580-582. Teoksessa “Lääketieteellinen farmakologia ja toksikologia” (toim. Ruskoaho, Heikki). 7. painos, Duodecim, Helsinki.
[5] Liikennejuopumustilastot 2024, Keskusrikospoliisi 21.3.2025.
[6] Tammi, Tuukka & Pitkänen, Tuuli & Perälä, Jussi (2011): “Stadin nistit – huono-osaisten helsinkiläisten huumeiden käyttäjien päihteet sekä niiden käyttötavat ja hankinta”. Yhteiskuntapolitiikka, vol. 76:1, 45– 54.
[7] Rönkä, Sanna; Karjalainen, Karoliina & Koskinen, Hanna (2023). ”Huumeiden käyttötavat ja hankintakeinot Suomessa : Eurooppalainen nettikysely huumeista 2021”. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL 2023.
[8] Valtioneuvoston asetus huumausaineina pidettävistä aineista, valmisteista ja kasveista (543/2008). Finlex verkkosivut, katsottu 17.6.2025.
[9] Korkeimman oikeuden päätös KKO:2003:100. Finlex verkkosivut, katsottu 17.6.2025
[10] Korkeimman oikeuden päätös KKO:2004:127. Finlex verkkosivut, katsottu 17.6.2025.
[11] Korkeimman oikeuden päätös KKO:2014:34. Finlex verkkosivut, katsottu 17.6.2025.
[12] Korkeimman oikeuden päätös KKO:2014:41. Finlex verkkosivut, katsottu 17.6.2025.
[13] Korkeimman oikeuden päätös KKO:2020:87. Finlex verkkosivut, katsottu 17.6.2025.
[14] Huumausainelaki (373/2008). Pykälät 5 ja 15. Finlex verkkosivut, katsottu 17.6.2025.
[15] Valtioneuvoston asetus kuluttajamarkkinoilta kielletyistä psykoaktiivisista aineista (1130/2014). Finlex verkkosivut, katsottu 17.6.2025.
[16] Rikoslaki, 44 luku Terveyttä ja turvallisuutta vaarantavista rikoksista, 5 a § Kuluttajamarkkinoilta kielletyn psykoaktiivisen aineen kiellon rikkominen. Finlex verkkosivut, katsottu 17.6.2025.
[17] Rikoslaki, 46 luku Maahantuontiin ja maastavientiin liittyvät rikokset, 6 § Laiton tuontitavaraan ryhtyminen. Finlex verkkosivut, katsottu 17.6.2025.
[18] Kalso, Eija & Rauhala, Pekka (2024): “Opioidien vaikutukset ja niiden mekanismit”. Sivut 516-521. Teoksessa “Lääketieteellinen farmakologia ja toksikologia” (toim. Ruskoaho, Heikki). 7 painos, Duodecim, Helsinki. Verkkoaineisto. Painettu versio julkaistu 2024.
[19] Koob, George F.; Arends, Michael A. & Le Moal, Michel (2014): “Drugs, addiction, and the brain”. Elsevier Science Publishing Co, Inc, San Diego.
[20] Mikkonen, Antti (2018): “Oireenmukainen opioidiriippuvuuden vieroitushoito”. Sivut 112-113. Teoksessa “Huume- ja lääkeriippuvuudet” (toim. Aalto, Mauri; Alho, Hannu & Niemelä, Sonja). 1. painos, Duodecim, Helsinki.
[21] Mikkonen, Antti; Korkeila, Jyrki; Pentikäinen, Hannu & Seppälä, Timo (2018).): “Opiaatit ja ajokyky”. Sivu 232. Teoksessa ”Huume- ja lääkeriippuvuudet” (toim. Aalto, Mauri; Alho, Hannu & Niemelä, Sonja). 1. painos, Duodecim, Helsinki.
[22] Vorma, Helena (2018): ”Päihteiden sekakäytön vaarat”. Sivut 87-88. Teoksessa “Huume- ja lääkeriippuvuudet” (toim. Aalto, Mauri; Alho, Hannu & Niemelä, Sonja). 1. painos, Duodecim, Helsinki.
[23] Kriikku, Pirkko & Ojanperä, Ilkka (2024). ”Myrkytyskuolemien kokonaismäärä pienenee – huumemyrkytyksiä edelleen paljon”. Suomalainen Lääkärilehti 2024;79:e39702.
[24] Rönkä, Sanna; Konttinen, Heta; Häkkinen, Margareeta & Karjalainen, Karoliina (2024). ”Nuorten huumemyrkytyskuolemien olosuhteet : Näkökulmia ehkäisyyn”. Tutkimuksesta tiiviisti 24/2024. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL 2024.
[25] Kalso, Eija & Rauhala, Pekka (2024): “Opioiditoleranssi”. Sivut 522-523. Teoksessa “Lääketieteellinen farmakologia ja toksikologia” (toim. Ruskoaho, Heikki). 7 painos, Duodecim, Helsinki. Verkkoaineisto. Painettu versio julkaistu 2024.
[26] Aalto, Mauri; Alho, Hannu & Niemelä, Sonja (2018): “Huume- ja lääkeriippuvuus Suomessa”. Sivut 11-12. Teoksessa “Huume- ja lääkeriippuvuudet” (toim. Aalto, Mauri; Alho, Hannu & Niemelä, Sonja). 1. painos, Duodecim, Helsinki.
[27] Tavitian-Exley, Isabel; Vickerman, Peter; Bastos, Francisco I. & Boily, Marie-Claude (2014): “Influence of different drugs on HIV risk in people who inject: systematic review and meta-analysis”. Addiction, vol. 110, 572–584, DOI: 10.1111/add.12846.
[28] THL (2024): ”Tartuntataudit Suomessa 2023”. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Helsinki.
[29] Kivelä, Pia (2018): “Luku 20: Huumeiden aiheuttamat elimelliset terveyshaitat”. Sivut 210-212. Teoksessa “Huume- ja lääkeriippuvuudet” (toim. Aalto, Mauri; Alho, Hannu & Niemelä, Sonja). 1. painos, Duodecim, Helsinki.
[30] Hietalahti, Anne; Niinivaara, Kristiina & Koivunen, Virpi (2015). ”Buprenorfiini päihdekäytössä”. Päihdelinkki 1.4.2015. Katsottu 17.6.2025.
[31] Kahila, Hanna (2018): “Huumeiden vaikutuksesta raskauteen ja vastasyntyneeseen”. Sivu 275. Teoksessa “Huume- ja lääkeriippuvuudet” (toim. Aalto, Mauri; Alho, Hannu & Niemelä, Sonja). 1. painos, Duodecim, Helsinki.
[32] The European Union Drugs Agency (2023). “Prevention and control of infectious diseases among people who inject drugs — 2023 update”. EUDA 07.11.2023.
[33] Turvallisempaa Pistämistä – Opas turvallisempaan pistämiseen. Lifeline Publications & Verkko-Vinkki -hanke.
Tykkää, jaa