Toipuminen tarkoitti henkistä tutkimusmatkaa itseeni

Sille miksi rahapelaamisesta tuli minulle ongelma ei ollut yhtä syytä, vaan taustalla on monia asioita.  

Suhde rahaan oli ollut lapsesta saakka huono. En osannut käyttää rahaa enkä kerätä säästöjä. Raha piti käyttää heti pois. Ryhdyin seurustelemaan hyvin nuorena ja sittemmin menimme naimisiin. Liitto ei ollut hyvä. Avioerossa halusin nopeita päätöksiä ja teimme osituksen ilman lakimiesapua. Se oli todella suuri virhe. Myöhemmin olen käsittänyt, että olin kokenut parisuhteessani voimakasta taloudellista hyväksikäyttöä.  

Rahapelaaminen tuli elämään pian avioeron jälkeen some-mainoksen innoittamana. Toivoin, että se olisi ollut keino selviytyä hankalasta tilanteesta. Jälkeenpäin olen ymmärtänyt, että rahapelaamisesta tuli aika nopeasti myös tapa käsitellä tunteita. 

Pelasin slottipelejä netissä. Kun tuli pieniä voittoja, innostuin ja kuljin rinta rottingilla. Osaan jotain, enkä ole niin huono ihminen mitä olin kuullut olevani. Tuli vääränlaista uskoa, voimaa ja tunnetta. Rahapelaaminen alkoi näkyä myös töissä. Työtehokkuuteni laski, ja sain varoituksen esimieheltäni. Se pysähdytti vähäksi aikaa. 

Pelaaminen oli ongelmallista alusta saakka. En hallinnut sitä missään vaiheessa. 

Salasin tilanteen uudelta puolisolta. Kun lapsi ilmoitti tulostaan, ajattelin, että lopetan pelaamisen, kun lapsi on syntynyt. Mutta se vain pahensi pelaamista, koska ajattelin, että minun pitää antaa lapselle enemmän kuin mitä olen itse saanut.  

Häpesin pelaamistani, velkaa kertyi ja pelaaminen vain paheni. Tuli kuinka iso voitto hyvänsä, se ei pelaamista lopettanut. Voitot olivat kuin bensaa pelaamisen liekkeihin.  

Neljän vuoden jälkeen tuli seinä vastaan. Toinen lapsi oli tulossa. Sain velkoja keploteltua. Ajattelin, että jos saisin rahapuolen korjaantumaan, kaikki olisi hyvin. Mutta ei ongelma korjaudu sillä millä se on syntynyt. 

Otin yhteyttä talous- ja velkaneuvontaan. Siellä sanottiin, että sinulla on uhkapeliongelma, hanki siihen apua. Listaa myös velat, tulot ja omaisuus. Meni puolitoista viikkoa, ennen kuin uskalsin kertoa pelaamisesta puolisolle. Se oli hänelle iso järkytys.  

Kaikki velat siirtyivät perintään ja menivät ulosottoon. Se oli pelottavaa. Mielessä pyöri kuva, että ulosottomies tulee ja vie huonekalut ja kaikki, suksetkin vajasta. Ei se niin mennyt. Ulosotto tarkoitti, että nettotuloista meni kolmasosa ulosmittaukseen. Se oli paljon vähemmän kuin mitä olisi mennyt velkojen hoitoon. 

Tällä hetkellä sujuu tosi mukavasti. Viihdyn hyvin omissa nahoissani. Olen edelleen ulosotossa. Olen hakenut velkajärjestelyä, jonka eteen on tehty paljon töitä. 

Sanoisin, että on tärkeää päästä kiinni tavalliseen elämään mahdollisimman pian. Sehän voi olla tosi haastavaa. Alkuun on olo, että mikään ei herätä sitä samaa tunnetta kuin pelaaminen. Tavallinen arkipäivä tuntuu tylsältä, siitä ikään kuin puuttuu jotain. Riippuvuuskäsky on niin voimakas. Pitää oppia rauhoittumaan ja saamaan mielihyvää jo siitä, että istuu ja katselee, kuinka kello käy. 

Ajan myötä kaikki normalisoituu. Se vaatii aikaa ja kärsivällisyyttä ja tavallisten asioiden toistamista. Onhan myös riippuvuus syntynyt toistamalla. 

Olen kiitollinen, että tällainen kolari kuin rahapeliriippuvuus tapahtui. Ilman sitä en olisi tehnyt näin syvää henkistä tutkimusmatkaa itseeni. Oma arvomaailma on muuttunut ja olen nyt aivan eri ihminen kuin pelatessani. 

Mikä minua on auttanut? 

1. Avun hakeminen ja oma toimijuus 

Oma toimijuus on ollut minulle voimavara. En kokenut itseäni uhriksi missään vaiheessa. Pystyin kääntämään asian niin, että minun itseni pitää tämä hoitaa niin pitkälle kuin pystyn. Minulle oli iso arvo, että hallitsen itse omaa elämääni. Sitä ei hallitse kukaan toinen ihminen eikä mikään riippuvuus. 

Kirjojen lukeminen voimaannutti alkuvaiheessa. Huomasin, etten ollut epänormaali. Tällaista on tapahtunut muillekin. Ihmiset on toipuneet ja kirjoittaneet siitä jopa kirjoja. Olen vain ajautunut tällaiseen tilaan, ja siihen on monta syytä. Kuormitus on kasautunut ja kasvanut ja lauennut riippuvuutena. 

Kun ryhdyin etsimään apua peliongelmaan, pääsin hyvin nopeasti Peluurin Tehostartti-verkkovalmennukseen ja samalla myös Peli poikki -ohjelmaan. Ne auttoivat herättelemään, haastamaan ja muuttamaan omia ajattelumalleja. Osallistuin Pelirajattoman chatteihin, ja niistäkin sain paljon apua. Myös riippuvuuksien poliklinikalta sain apua todella hyvin. Lääkäri teki lähetteen kognitiiviseen käyttäytymisterapiaan. Sekin oli hyvä.  

2. Oman historian ymmärtäminen 

Olin totaalisen hukassa, mitä oli tapahtunut, mutta aloin ymmärtää peliongelmaani ja omaa tilannettani. Kyse ei ole vain siitä, että pelaaminen on loppunut. On tapahtunut myös henkistä toipumista. On pitänyt mennä syvälle omiin ydinuskomuksiin: miten näen elämän ja miten näen itseni. Nehän kehittyy jo lapsuudessa. 

Omia ajatuksia on pitänyt haastaa ja tiedostaa tunne-ajatus-toiminta -ketju. Että hetkinen, tämä on se tilanne, jossa ennen pelasin, mikä minua triggeröi? Siinä kohtaa pitää pysähtyä. Pelihimokin on vain tunne, joka menee ohi, kun ei anna sille mahdollisuutta toteutua. Kun siinä onnistuu, se vahvistaa lisää omaa toimijuutta. 

Kuvittelin, että raha oli kaikki kaikessa ja määrittää kaiken muun. Nyt ajattelen, että raha ei määritä mitään oleellista ihmisessä. Rahan loputon tavoittelu vain kasvattaa ahdistusta. Moneenkaan hyvään asiaan ei tarvita rahaa. 

3. Toisten ihmisten auttaminen 

Kun olin hankkinut tietoa peliriippuvuudesta, halusin jakaa sitä muillekin. Oli iso asia, että pääsin mukaan Pelirajaton-toimintaan. Tuli tunne, että olin tehnyt asioita oikein. Vaikka elämässä olisi tapahtunut vaikka mitä pahoja asioita, se ei määritä tulevaisuutta.  

Olen toiminut vuoden verran Pelirajattomassa vapaaehtoisena vertaisohjaajana. Olen ohjannut yhden verkkoryhmän ja ollut tukihenkilönä. Nyt päivystän vertaispuhelimessa. Se vie aikaa mutta on myös kiitollista hommaa.  

Minkä asian olisit halunnut kuulla toipumisen alussa? 

Olisin halunnut kuulla, että en ole yksin. On muitakin, joilla on sama ongelma. Kaikesta pystyy selviytymään. Vaikka nyt on mennyt vihkoon, se ei määritä tulevaisuutta. 

Mitä olet oivaltanut toipumisesta? 

Ei pidä jättää ikinä yhtään kiveä kääntämättä, vaikka se tuntuisi tosi raskaalta. Mitä hankalampi joku asia on itselle henkisesti, sitä parempi vointi ja olo tulee, kun on käynyt asian läpi. Palkinto on parempi kuin yksikään kierros rahapelejä. 

On tärkeä katsoa peiliin ja myöntää, että minulla on rahapeliongelma, joka on aiheuttanut mittavia haittoja ja pitkäaikaisia vaikutuksia. Kun irrottaa häpeästä, kertoo sen pois ja alkaa tehdä hyviä asioita itselleen, niitä hyviä asioita alkaa tapahtua. 

Tärkeää on myös pysyvä pelaamattomuus. Pelaamisen loppuminen kokonaan lottoamisesta alkaen. Sehän jo on sitä suuren voiton odottelua. Tärkeää on ymmärtää, että on taipumus riippuvuuteen ja tiedostaa riskit. Ymmärtää, ettei tarvitse enää pelata rahasta enää koskaan mihinkään tarpeeseen. Tukea ja apua on saatavilla, jos sitä haluaa ottaa vastaan.  

Tarinan kuva: Antti 

Antille tärkeitä kirjoja toipumisen alkuvaiheessa: 
Matti Nokela: Seireenien kutsu  
Jenna Mäkelä: Kun pelihimo ottaa vallan 
Joni Siponen: Irti rahapeliriippuvuudesta 
Anssi Koskinen: Uhkapeli ja epätoivo 

Lue muut jutut:

Siru: ”Olen oppinut olemaan rehellisempi itselleni”
Putkis: ”Ei riittänyt että vain jätti alkoholin pois”