Rahapelaaminen

Rahapeliongelma ei näy ihmisestä päällepäin. Häpeän ja salailun kokemus sekä leimautumisen pelko vaikeuttavat avun hakemista, eikä rahapeliongelma ole yleensä ensisijainen hoitoon hakeutumisen syy.

Pyri ottamaan rahapelaaminen puheeksi, jos asiakkaalla on:

• mielenterveysongelmia
• päihdeongelmia
• talousvaikeuksia tai työttömyyttä
• haasteita sosiaalisissa suhteissa, lähisuhde- ja perheväkivaltaa
• yksinäisyyttä
• jännityksenhakuinen persoonallisuustyyppi, ADHD, alentuneet kognitiiviset kyvyt
• trauma, vaikea elämäntilanne tai suuria elämänmuutoksia
• Parkinsonin taudin lääkitys tai psykoosilääke Abilify (voivat altistaa pelihimolle).

Rahapelaamisen voi ottaa puheeksi kysymällä, pelaako asiakas rahapelejä. Jos hän vastaa kyllä, kysytään olisiko asiakas halukas täyttämään kolmen kysymyksen BBGS-lomakkeeseen. Kyllä-vastaus yhdessäkin kysymyksessä voi indikoida rahapeliongelmaa. Tarkemman arvion saamiseksi asiakasta pyydetään täyttämään vielä PGSI-kartoitus. Tuloksesta keskustellaan yhdessä asiakkaan kanssa ja tunnustellaan muutoshalukkuutta.  

KIRJAAMINEN: Kartoituksen teettäminen ja mahdollinen mini-interventio tulee kirjata potilastietojärjestelmään:

• IHA14 Rahapeliongelman strukturoitu kartoitus (esim. BBGS, PGSI)
• IHA29 Muuhun toiminnalliseen tai aineriippuvuuteen liittyvä mini-interventio.
  

LOMAKKEET:

• Rahapelaamisen kartoitusvälineet (kokoava sivu)
• Rahapelaaminen puheeksi: puheeksiotto, tunnistaminen ja lyhytneuvonta. (THL)

MUUTA:
Lisää tietoa rahapelaamisen puheeksi otosta THL:n sivuilta: Rahapelaaminen puheeksi -verkkokoulu