Olet täällä

Kirjaudu sisään tai rekisteröidy sivustolle, jotta voit käyttää kirjanmerkkejä

Tupakka ja sairaudet

Päivitetty 19.11.2020

Tupakointi kuormittaa koko elimistöä ja aiheuttaa lukuisia sairauksia. Lisäksi se heikentää lääkehoitojen tehoa ja sairauden ennustetta. Tupakointi suurentaa leikkauskomplikaatioiden riskiä ja hidastaa toipumista.

Tupakansavu sisältää yli 4000 yhdistettä, joista noin 70 tiedetään syöpää aiheuttaviksi aineiksi. Terveydelle haitallisia yhdisteitä ovat muun muassa häkä, terva, tupakkaspesifiset nitrosamiinit, asetaldehydi, lyijy, bentseeni ja nikotiini.

Tupakointi on yleisin estettävissä oleva ennenaikaisen kuolleisuuden aiheuttaja länsimaissa. Tupakkariippuvuuden keskeinen tekijä on tupakkakasvin sisältämä nikotiini, jonka imeytymistä muut tupakkaan valmistusvaiheessa lisätyt kemikaalit edistävät.

Suomessa kuolee vuosittain noin 4000 henkilöä tupakoinnin aiheuttamiin sairauksiin. Tupakointi on keskeisin muokattavissa oleva syövän riskitekijä. Suomessa joka kolmas syöpäsairaus aiheutuu tupakasta, ja joka viidennessä sydänperäisessä kuolemassa tupakointi on tärkein riskitekijä. Tupakointi lyhentää elinajanodotetta yli 6 vuotta.

Myös suussa käytettävä tupakka, nuuska, sisältää haitallisia ja syöpävaarallisia aineita.

Sydän- ja verenkiertoelinten taudit

Tupakoinnin ja sydän- ja verisuonitautien syy-yhteys on tunnettu jo 1950-luvulta. Tupakointi on merkittävin ennaltaehkäistävissä oleva sydän- ja verenkiertoelinten sairauksien aiheuttaja.

Tupakointi vaikuttaa verenkiertoelimistöön monella eri mekanismilla. Se muun muassa heikentää valtimoiden pintasolukon toimintaa ja nostaa veren kolesterolipitoisuutta ja näin edistää valtimonkovetustaudin, eli ateroskleroosin, syntyä verisuonen seinämissä. Nikotiini on voimakas verisuonia supistava aine ja aiheuttaa perifeeristen verisuonien supistumista ja hetkittäisen kohonneen verenpaineen. Sepelvaltimot supistuvat myös tupakoinnin seurauksena. Hiilimonoksidi heikentää punasolujen hapenkuljetuskapasiteettia.

Tupakointi nopeuttaa myös veren hyytymisreaktiota ja lisää rytmihäiriöalttiutta. Sydäninfarktiriski tupakoivalla on kaksinkertainen tupakoimattomaan verrattuna, samoin aivohalvauksen. Joka viidennessä sydänperäisessä kuolemassa tupakka on tärkein riskitekijä.

Keuhkotaudit

Yhdeksän kymmenestä keuhkoahtaumapotilaasta on tupakoivia. Tupakointi vahingoittaa keuhkojen rakenteita ja haittaa keuhkojen toimintaa. Yleisesti tupakointi yhdistetään keuhkosyöpään, mutta muut haitalliset vaikutukset keuhkoihin ovat kuitenkin tupakoivien keskuudessa paljon keuhkosyöpää yleisempiä. Tupakoijilla ja tupakansavulle altistuvilla henkilöillä on osoitettu olevan enemmän erilaisia hengityselimiin liittyviä oireita, kuten yskää, limanmuodostusta, hengenahdistusta ja hengityksen vinkumista kuin ei-tupakoivilla tai ei-altistuvilla. Kroonisen, limaisen yskän ilmenevyys on päivittäin tupakoijilla ollut jopa yli kymmenkertainen. Tupakointi vaikuttaa haitallisesti muun muassa immuunipuolustukseen, lisäten näin akuuttien hengitysteiden infektioiden määrää. Samalla tupakan sisältämät yhdisteet aiheuttavat itsessäänkin tulehdusprosessin. Pitkäaikainen tulehdus aiheuttaa keuhkoihin pysyviä muutoksia, useimmiten keuhkoahtaumatautia (KAT,COPD).

Tupakoivat ilmoittavat yleensä tuntevansa tupakan terveyshaitat. Tupakansavu kulkee jokaiseen elimeen aiheuttaen ja pahentaen sairauksia lähes kaikissa elimissä.

On myös vähemmän tunnettuja riskejä. Tupakointi aiheuttaa hedelmättömyyttä ja arviolta kymmenen prosenttia hedelmällisyyteen liittyvistä ongelmista on seurausta tupakoinnista. Tupakan kemikaalit keräytyvät silmän linssiin ja lisäävät kaihiriskiä. Osteoporoosi on tupakoivilla yleisempi. Selän välilevysairaudet ovat tavallisempia tupakoivilla, samoin niska-hartiavaivat. Tupakointi lisää myös riskiä sairastua kakkostyypin diabetekseen. Tupakoinnin lopettaminen on osa hoitoa siis useissa sairauksissa ja oireissa.

Tupakkatuotteiden käytöllä ei ole turvarajaa. Jokainen poltettu savuke kiihdyttää sydämen sykettä, supistaa verisuonia, lamauttaa keuhkojen värekarvoja ja ärsyttää limakalvoja ja ruokatorvea. Tupakansavulle altistuminen aiheuttaa nykytiedon mukaan lähes samoja haitallisia vaikutuksia kuin aktiivinen tupakointi.

Tupakkasairauksista lisätietoa saa sivuilta www.thl.fi/tupakka

 

Kristiina Patja
asiantuntijalääkäri, THL

Päivittänyt:
Juha Sedergren, Stumppi-työryhmä

Päivittänyt 19.11.2020:
Hanna Ollila, erityisasiantuntija, THL

Alkuperäinen julkaisu 4.4.2006
Ensimmäinen päivitys 30.9.2010

Centers for Disease Control and Prevention (US); National Center for Chronic Disease Prevention and Health Promotion (US); Office on Smoking and Health (US). How Tobacco Smoke Causes Disease: The Biology and Behavioral Basis for Smoking-Attributable Disease: A Report of the Surgeon General. Atlanta (GA): Centers for Disease Control and Prevention (US); 2010. Available from: https://www.ncbi.nlm.nih.gov/books/NBK53017/

Härkänen T, Kuulasmaa K, Sares-Jäske L, et al. Estimating expected life-years and risk factor associations with mortality in Finland: cohort study. BMJ Open 2020;10:e033741. doi: 10.1136/bmjopen-2019-033741

Norwegian Institute of Public Health. (2019). Health risks from snus use (English summary) 

Määttänen P, Tarnanen K, Winell K ja Pöllänen M. Tupakointi vai tupakoimattomuus – minkä tien sinä valitset? Käyvän hoidon potilasversiot. Julkaistu: 01.05.2019. https://www.kaypahoito.fi/khp00042

Patja K. Tupakka ja sairaudet. Lääkärikirja Duodecim. Päivitetty 4.2.2020. https://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=dlk01066

Pitkäniemi J, Heikkinen S, Seppä K, Ryynänen H, Ylöstalo T, Eriksson JG, Härkänen T, Jousilahti P, Knekt P, Koskinen S, Männistö S, Albanes D, Rissanen H, Malila N, Laaksonen MA; METCA Study Group. Pooling of Finnish population-based health studies: lifestyle risk factors of colorectal and lung cancer. Acta Oncol. 2020 Nov;59(11):1338-1342. doi: 10.1080/0284186X.2020.1789214. Epub 2020 Jul 13. PMID: 32657191.

Puig-Cotado F, Tursan d’Espaignet E, St Claire S, Bianco E, Bhatti L, Schotte K et al. Tobacco and coronary heart disease: WHO tobacco knowledge summaries. Geneva: World Health Organization; 2020.

Vähänen M. Tupakoinnin yhteiskunnalliset kustannukset ja niiden arviointimenetelmät. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL). Raportti 15/2015. Helsinki: THL; 2015

Yoong SL , Tursan d’Espaignet E, Wiggers J , St Claire S , Mellin-Olsen J, Grady A, Hodder R, Williams C, Fayokun R and Wolfenden L. WHO tobacco knowledge summaries: tobacco and postsurgical outcomes. Geneva: World Health Organization; 2020.

Oliko tämä artikkeli hyödyllinen?
Ääniä annettu: 2260 - Keskiarvo: 3