Alkoholi

Alkoholista puhuttaessa viitataan useimmiten etanoliin (etyylialkoholi). Etanoli on kemiallinen yhdiste, jota syntyy käymisprosessin seurauksena. [1] Alkoholijuomat jaetaan mietoihin (esimerkiksi oluet, siiderit ja viinit) ja väkeviin (esimerkiksi viinat, viskit ja konjakit). [2]

Laillinen asema: Suomessa alkoholijuomat saavat sisältää alkoholia enintään 80 tilavuusprosenttia. 18 vuotta täyttänyt saa ostaa ja pitää hallussaan mietoja alkoholijuomia (enintään 22 %). 20 vuotta täyttänyt saa ostaa ja pitää hallussaan väkeviä alkoholijuomia (enemmän kuin 22 %). Alkoholijuomaa ei saa pitää hallussa, jos se ei ole laillisesti valmistettu tai maahantuotu. Väkiviinaa (yli 80 %) ei saa valmistaa, tuoda maahan, myydä, käyttää eikä pitää hallussa ilman Valviran lupaa. [3]

Miten se vaikuttaa?

Alkoholi vaikuttaa hermostossa erityisesti GABA:ksi ja glutamaatiksi kutsuttujen välittäjäaineiden toimintaan. Vaikutus on pääosin keskushermostoa lamaava. [4] [5] Suurin osa etanolista imeytyy ohutsuolen alkuosasta. Tästä johtuen alkoholin vaikutukset alkavat hitaammin ja ovat kevyempiä, jos alkoholia käyttää ruokailun yhteydessä. [5] Alkoholin määrä veressä on huipussaan noin 60 minuutin kuluessa annoksen juomisesta. [1] [5] [6]

Alkoholin vaikutukset riippuvat muun muassa sukupuolesta, ruumiinpainosta, iästä ja hormonaalisista tekijöistä. Osa ihmisistä on alkoholille synnynnäisesti herkempiä kuin toiset. [7] [8]

Pienillä annoksilla, kun alkoholipitoisuus veressä on alle puoli promillea, alkoholi tyypillisesti virkistää, rentouttaa, poistaa ahdistusta sekä lisää sosiaalisuutta ja puheliaisuutta. [1] [6] Mitä korkeammaksi alkoholipitoisuus veressä nousee, sitä enemmän aivotoimintaa lamaavat vaikutukset korostuvat.

Suurilla annoksilla, kun pitoisuus veressä kasvaa lähemmäs yhtä tai jopa kahta promillea, alkoholin käyttö voi aiheuttaa mielialojen voimakasta vaihtelua, puheen sammallusta, horjahtelua sekä kyvyttömyyttä arvioida omaa toimintaa ja sen seurauksia. Tällöin myös muistikatkot ovat tavallisia. [1] [6] 3-5 promillen humala on jo hengenvaarallinen, mikäli alkoholiin ei ole kehittynyt voimakasta toleranssia. [1] [9]

Humalatilan on sanottu olevan alkoholin vaikutuksista haitallisin. Humaltumisen myötä tapaturmien ja muiden ei-toivottujen vaikutusten riski kasvaa huomattavasti. [10]

Keskeiset riskit

Akuutit riskit: Alkoholi voi suurilla annoksilla johtaa koomaan, hengitysteiden lamaantumiseen ja kuolemaan. [6] Voimakas humalatila on jo merkki myrkytyksestä. Vakavimmillaan myrkytystila on silloin, kun päihtynyt ei reagoi ääniin tai kipuun. [8] 

Alkoholipäihtymyksen aikainen kömpelyys ja aivotoimintojen heikentyminen on riski liikenteessä. [7] Autolla ajaminen edellyttää juuri niitä kognitiivisia taitoja, joita päihde selvästi heikentää, kuten huomiokykyä, reaktiokykyä, päätöksentekokykyä ja kykyä impulssien hallintaan. [11] [12] Alkoholi lisää tapaturmariskiä myös muualla kuin liikenteessä. [12] Kylmällä säällä riski paleltumiseen on suurempi, sillä humaltunut voi erehtyä luulemaan oloaan lämpimäksi. Tämä johtuu alkoholin verisuonia laajentavasta vaikutuksesta. [7]

Alkoholi ei itsessään aiheuta aggressiivisuutta mutta lisää sitä tiettyjen yksilöiden kohdalla. Tämä johtunee alkoholin vaikutuksesta harkintakykyyn ja kykyyn säädellä omaa toimintaa. [7] Alkoholi on useimmiten osatekijänä lähisuhdeväkivallassa. [13]

Sekakäytön riskit: Alkoholilla on yhteisvaikutuksia useiden lääkeaineiden kanssa. Keskeisimpiä niistä ovat keskushermostoa lamaavat bentsodiatsepiinit, opioidit ja gabapentinoidit (esim. Lyrica), jotka tehostavat alkoholin vaikutusta ja toisinpäin. [5] [6] [14] [15] Myös muiden lamaavien päihteiden, kuten gamman tai lakan, yhdistäminen alkoholin käyttöön lisää myrkytyksen riskiä. [16] Lisäksi alkoholin käyttöä on hyvä välttää kaikkien psyykenlääkkeiden kanssa.

Runsaan käytön riskit: Alkoholin runsaaseen ja pitkäaikaiseen käyttöön liittyvät riskit tunnetaan hyvin. Alkoholi voi vaurioittaa lähes kaikkia kehon elimiä, joista keskeisimpiä ovat maksa ja aivot. [6] [17]

Maksa käsittelee alkoholin aineenvaihdunnasta yli 90 %. [6] Pitkällä aikavälillä kuormitus voi johtaa lukuisten erilaisten maksasairauksien, kuten alkoholimaksatulehduksen (alkoholihepatiitti) tai maksakirroosin kehittymiseen. [1] [6] [17] [18] Hyvin runsaasti alkoholia käyttävillä henkilöillä aivojen koko on pienentynyt, sillä alkoholi vähentää hermosolujen haarakkeita ja pienentää solukokoa. [17] Alkoholin käyttö on riskialtista etenkin nuorena: runsas käyttö kehittyvässä iässä voi johtaa muun muassa työmuistin, tarkkaavaisuuden, avaruudellisen hahmotuskyvyn ja toiminnanohjauksen heikentymiseen. [17] [19]

Pitkäaikainen alkoholin käyttö vahingoittaa myös ruoansulatuselimistöä, haimaa ja sydäntä sekä nostaa verenpainetta. [1] [6] [18] Alkoholi lisää ainakin seitsemän eri syövän riskiä. Eniten alkoholi lisää ruuansulatuskanavan alueen ja naisten rintasyövän riskiä. [20] Alkoholi lisää syövän riskiä jo kohtuullisina määrinä. [21] Alkoholilla on myös haitallisia vaikutuksia seksuaalisuuteen, hormonitoimintaan ja kehon puolustusjärjestelmään. [1] [6]

Mielenterveyden haittavaikutuksia ovat ahdistuneisuus, levottomuus, ärtyneisyys, mielialan vaihtelut, alakuloisuus, pelkotilat, motivaation puute, nautinnontunteen väheneminen, henkinen väsymys, muisti- ja keskittymisvaikeudet. [22] Miesten humalajuominen on yhdistetty suurentuneeseen masennusriskiin. Naisten osalta tulokset ovat ristiriitaisempia. [23]

Noin puolella alkoholin suurkuluttajista voidaan havaita muistiongelmia ja uuden oppimisen vaikeutta. Varsinaisia dementiatasoisia oireita esiintyy 1/10:lla suurkuluttajista. [24]

Muutaman viikon runsaan juomisen lopettamisen jälkeen voi käynnistyä delirium tremens eli juoppohulluus. Joskus juomajakson aikanakin voi kehittyä päihtymysdelirium. Delirium uusiutuu herkästi aiempaa pienemmälläkin alkoholimäärällä ja voi toistuessaan kääntyä skitsofreniaksi.

Toinen alkoholipsykoosin muoto on alkoholiaistiharhaisuus, jolle tyypillisiä ovat erityisesti kuuloharhat ilman sekavuutta. Tila alkaa jo alkoholinkäytön aikana tai 1–2 viikon kuluessa käytön loppumisesta ja paranee pääosin kuukauden sisällä. Myös alkoholin ja B1-vitamiinin puutteen aiheuttama muistihäiriö voi olla psykoosin asteinen tila. [25]

Riippuvuus: Yksi alkoholin pitkäaikaiseen käyttöön liittyvistä haitoista on riippuvuuden kehittyminen. [1] Perinnölliset tekijät lisäävät riskiä alkoholiriippuvuuden kehittymiselle. [26] Psyykkinen riippuvuus ilmenee esimerkiksi pakonomaisena juomisen tarpeena. Fyysinen riippuvuus ilmenee pitkään jatkuneen käytön jälkeen vieroitusoireina. [27]

Alkoholin fyysisiin vieroitusoireisiin voi kuulua muun muassa vapinaa, sydämentykytystä, unettomuutta ja ahdistusta. Hoitamattomina vieroitusoireet voimistuvat ja voivat johtaa deliriumiin eli juoppohulluuteen. Alkoholideliriumiin voi kuulua hallusinaatioita ja psykoottista käytöstä. [1] [6]

Toistuvan käytön myötä alkoholin vaikutuksille kehittyy toleranssi eli sietokyky. Toleranssi voi muutamassa viikossa jopa kolminkertaistua. [6] [28] Tällöin saman vaikutuksen aikaansaamiseksi tarvitaan suurempi määrä alkoholia, mikä taas lisää terveyshaittoja.

Alkoholiriippuvaisilla on usein myös mielenterveydenhäiriöitä, joista mieliala- ja ahdistuneisuushäiriöt ovat yleisimpiä. Riski sairastua masennukseen on suurempi kuin kohtuukäyttäjällä. Masennusta sairastavien kannattaa välttää alkoholinkäyttöä, sillä heillä ilmenee vakavampia alkoholiongelmia kuin masennusta sairastamattomilla. [23]

Käyttö raskauden aikana: Alkoholin käyttö raskauden aikana vaikuttaa kaikkiin sikiön elimiin ja muun muassa tuhoaa sikiön aivosoluja. [29] Alkoholin aiheuttamista kehityshäiriöistä käytetään kattotermiä FASD (fetal alcohol spectrum disorders). Hankalin muoto on fetaalialkoholioireyhtymä (FAS), johon liittyvät sekä ulkomuodon että kognitiivisten kykyjen muutokset. Lisäksi erotellaan osittainen FAS-oireyhtymä PFS, ARBD (Alcohol Related Birth Defect) eli alkoholin aiheuttamat synnynnäiset piirteet sekä ARND (Alcohol Related Neurobehavioral Disorder) eli alkoholin aiheuttama hermoston kehityshäiriö. [29] [30] Alkoholia ei tule käyttää raskauden aikana lainkaan. [13] [29]

Miten riskejä voi vähentää?

Päihteiden käyttö on aina riskialtista. Täysin turvallisen juomisen rajaa ei ole voitu määrittää. [31] Alkoholin käyttöön liittyviä riskejä voi kuitenkin vähentää sillä, että käyttää alkoholia vain kohtuudella ja harvoin.

Alkoholihaittojen riski on vähäinen terveillä ja työikäisillä miehillä juodessa 0-2 annosta tai naisilla 0-1 annosta päivässä. Riskin taso on kuitenkin kohtalainen, jos viikossa annoksia kertyy miehillä 14 ja naisilla 7. Suuren riskin taso on miehillä 23-24 annosta ja naisilla 12-16 annosta viikossa. [20] Omaa alkoholinkulutustaan voi arvioida juomatapatestin avulla.

Tapaturmariski kasvaa merkittävästi viikoittaisella runsaalla kertajuomisella. [20] Lisäksi nopea juomistahti lisää yliannostuksen ja alkoholimyrkytyksen vaaraa. [8]

Jos alkoholia käyttänyt henkilö menee tiedottomaksi tai “sammuu”, henkilö on käännettävä kylkiasentoon. Näin vältetään riski tukehtua oksennukseen ja varmistetaan, että hengitys kulkee. Jos henkilö reagoi puheeseen ja kosketukseen, sairaalaan ei tarvitse lähteä. Tapaukset, joissa päihtynyt ei reagoi mitenkään, vaativat välitöntä sairaalahoitoa. [32] Jos alkoholimyrkytyksen saanut henkilö toimitetaan ajoissa ensiapuun, kuoleman vaaraa ei yleensä ole. [8]