Kannabis

Kannabis on yleisnimitys, jota käytetään erilaisista hamppukasvista (cannabis sativa) saaduista valmisteista. Marihuanalla viitataan kuivattuihin kukintoihin, hasiksella kannabiskasvin kuivattuun pihkaan ja pihkapuristeeseen. [1] [2]

Kannabiksen päihdyttävä vaikutus syntyy kannabinoideista. Kannabinoideista keskeisin on delta-9-tetra-hydrokannabinoli (THC), jota on eniten kasvin kukinnossa. [1] [3] Kannabista käytetään Suomessa pääosin polttamalla, toisinaan myös höyryttämällä. Syöminen ja juominen on harvinaisempaa. [4]

Laillinen asema: Kannabis ja THC on Suomessa luokiteltu huumausaineiksi. Sen käyttö, osto, myynti ja hallussapito on kiellettyä. [5] [6]

Miten kannabis vaikuttaa?

Kannabiksen psykoaktiivisin aine THC sitoutuu kannabinoidireseptoreihin, joita sijaitsee sekä aivoissa että ääreishermostossa. [1] [3] [2] Vaikutus keskushermostossa on pääosin lamaava. [7] Polttamalla tai höyryttämällä käytetyn kannabiksen vaikutus alkaa välittömästi ja kestää muutamia tunteja. [1] [8] Syötynä vaikutus alkaa hitaammin ja kestää kauemmin. [8]

Iso osa THC:sta varastoituu kehon rasvaan ja vapautuu sieltä hitaasti. Jos ainetta on käyttänyt runsaasti, THC voi säilyä kehossa parikin viikkoa. Rasvasta vapautuvat määrät ovat kuitenkin niin pieniä, että ne eivät aiheuta päihtymystä.

Kannabiksen vaikutukset vaihtelevat käyttötavan, käytetyn valmisteen, kasvilajikkeen, käyttöympäristön sekä käyttäjän kokemuksen ja henkilökohtaisen herkkyyden mukaan. Myös annoskoolla on huomattavan suuri merkitys. [1] [2] [8] [9]

Tavoitellut vaikutukset: Kannabiksella on sekä piristäviä että rauhoittavia vaikutuksia: se tyypillisesti vähentää aggressiivisuutta ja rentouttaa, mutta toisaalta myös aktivoi ajatuksenjuoksua ja voi tehdä käyttäjästä sosiaalisemman. Kannabis muuttaa käsitystä ajasta ja tilasta. [1] [2] [8] [12] Kannabis herkistää aisteja ja voi voimistaa ruokahalua. Suurilla annoksilla voi esiintyä myös lieviä hallusinaatioita. [1] [2] [9]

Haittavaikutukset: Kannabis heikentää työmuistia, huomiokykyä, motorista koordinaatiokykyä ja reaktionopeutta. [1] [2] [9] [12] Epämiellyttävät kannabiskokemukset, kuten ahdistus ja vainoharhaisuus, ovat yleisiä. [2] [9] Kannabiksen vaikutuksen alaisena oleva henkilö voi esimerkiksi kokea levottomuutta, kuolemanpelkoa tai pelkoa kontrollin menettämisestä. [2] Kannabis voi laskea kehon lämpötilaa sekä nostaa sydämen sykettä ja verenpainetta. Silmät voivat verestää ja suu voi tuntua kuivalta. [1] [2] [9]

Keskeiset riskit ja haittavaikutukset

Akuutit riskit: Kannabispäihtymyksen aikana huomiokyky ja reaktionopeus ovat merkittävästi heikentyneet, mikä lisää onnettomuusriskiä etenkin liikenteessä. [1] [8] [9]

Kannabiksen käyttö voi johtaa psykoottiseen oireiluun ja jopa laukaista psykoosin. Psykoosiriskiä lisäävät kannabiksen käytön aloittaminen nuorella iällä, käytetyn valmisteen korkea THC-pitoisuus, perinnöllinen alttius sekä traumatausta. [2] [12] [13] [14]

Kannabikseen ei liitetä riskiä kuolla myrkytykseen tai yliannostukseen, mutta kannabiksen käyttö voi olla kuolemassa osatekijänä tunnistetun tai piilevän sydänvian tai -sairauden kanssa. [9] [10] [11]

Sekakäytön riskit: Kannabis vaikuttaa keskushermostoon lamauttavasti, [7] minkä vuoksi muiden lamaavien aineiden samanaikainen käyttö voi johtaa tajunnan tason alenemiseen ja tapaturmariskin lisääntymiseen.

Runsaan käytön riskit: Kannabiksen pitkäaikainen käyttö heikentää kognitiivisia kykyjä, erityisesti verbaalista oppimiskykyä, muistia ja huomiokykyä. [8] Yhteys on erityisen selvä, jos kannabiksen käytön on aloittanut nuorena. [8] [14] [15] Nuorena aloitettu kannabiksen käyttö voi muuttaa aivojen rakennetta pysyvästi. [15] Nuorten kannabiksen käyttö on yhdistetty myös yleiseen apaattisuuteen, motivaation puutteeseen sekä huonoon työ- ja opiskelumenestykseen. [2] [9] [17]

Pitkään jatkunut kannabiksen käyttö voi myös altistaa ahdistus- ja masennushäiriöiden kehittymiselle sekä skitsofrenialle. [14] [16] Riski sairastua skitsofreniaan on selvästi suurempi, jos kannabiksen käytön aloittaa nuorena. [16] On viitteitä siitä, että kannabiksen runsaalla käytöllä olisi haitallisia vaikutuksia myös kehon puolustusjärjestelmään sekä seksuaalisuuteen ja lisääntymiseen. Tutkimustulokset ovat jossain määrin kiistanalaisia. [8] [1]

Jos kannabista käyttää polttamalla, ovat pitkäaikaishaitat samankaltaisia kuin tupakalla. [1] [2]

Riippuvuus: Kannabikseen voi kehittyä psyykkinen riippuvuus, jos käyttö on toistuvaa ja pitkäaikaista. Toistuvan ja pitkäaikaisen käytön myötä myös toleranssi aineen vaikutuksille kasvaa. [18] Runsaan kannabiksen käytön lopettamiseen liittyviä vieroitusoireita ovat muun muassa ärtyisyys, ahdistuneisuus, aineen himo, univaikeudet, masentunut mieliala, levottomuus, lihaskivut ja ruokahaluttomuus. [1] [18] Vieroitusoireet ilmaantuvat 1-2 päivän päästä käytön lopettamisesta ja voivat kestää 10-14 päivää. [2]

Käyttö raskauden aikana: Kannabiksen käyttö raskauden aikana on riskialtista. [9] Jos kannabista käyttää tupakan seassa polttamalla, riskit ja haitat sikiölle ovat samanlaisia kuin tupakalla. [1]

Miten riskejä voi vähentää?

Autolla ajamista päihtyneenä on ehdottomasti vältettävä, sillä kannabis vaikuttaa ajantajuun ja hidastaa reaktionopeutta merkittävästi. [1] [8] [9]

Kannabiksen pitkäaikaishaittoja voi pyrkiä ehkäisemään välttämällä kannabiksen käyttöä nuorella iällä, kun aivot ovat vielä kehitysvaiheessa. Kannabiksen kokeilusta ja käytöstä tulee pidättäytyä etenkin, jos lähisuvussa on mielenterveyden ongelmiin sairastuneita. Haittoja voi pyrkiä vähentämään myös pitämällä kannabiksen käyttömäärät ja käyttötiheyden mahdollisimman harvassa. Tällöin välttää myös riippuvuuden kehittymisen ja mahdolliset vieroitusoireet.

Hengityselinten sairauksien ja syövän riskit on mahdollista välttää, jos kannabista ei käytä polttamalla. [2]

On kuitenkin muistettava, että päihteiden käyttö on aina riskialtista. Keinot riskien vähentämiseksi eivät koskaan poista niitä täysin. Eri ihmiset myös reagoivat samoihin päihteisiin ja annoskokoihin hyvin eri tavoin. Tämä on syytä pitää mielessä myös kannabiksen kohdalla.