Alkoholi ja painonhallinta
Päivitetty 30.4.2015
Alkoholinkäyttö voi vaikuttaa painoon usealla eri tavalla:
– Alkoholi sisältää runsaasti energiaa.
– Alkoholi lisää ruokahalua.
– Alkoholinkäyttö muuttaa ruokailuaikoja epäsäännölliseksi.
– Alkoholinkäyttö saattaa vähentää liikkumista.
Näistä kaikista syistä alkoholin runsas käyttö voi johtaa painonnousuun. Painonnousu voi olla hidasta, vain pari kiloa vuodessa.
Energiamäärissä suuria eroja
Mitä enemmän juoma sisältää alkoholia ja sokeria, sitä suurempi on sen energiapitoisuus.
Juomaryhmä | kcal/1 dl |
Punaviinit | 70-100 |
Valko- ja roseeviinit | 50-170 |
Juomasekoitukset | 150-230 |
Viinat | 170-340 |
Konjakit, brandyt | 200-240 |
Viskit | 230-340 |
Liköörit | 150-380 |
Oluet | 30-150 |
Siiderit | 40-90 |
Long drinkit | 50-150 |
Alkoholi lihottaa vyötäröä
Lihavuus yleistyy Suomessa. Alkoholin kulutus näyttäisi olevan yksi tärkeä syy suomalaisten lihomiseen. Kaksi kolmasosaa miehistä ja puolet naisista on ylipainoisia ja joka viides suomalainen on lihava. Alkoholista saatu energia kertyy rasvakudokseksi vyötärön seudulle. Alkoholin laadulla ei ole merkitystä, vaan kaikki alkoholijuomat aiheuttavat vyötärölihavuutta. Vyötärölihavia miehiä ja naisia onkin jo 30 prosenttia suomalaisista.
Suositusten mukaan alkoholin osuus kokonaisenergiansaannista saisi olla enintään viisi prosenttia. Tämä tarkoittaa naisilla yhtä ja miehillä 1–2 alkoholiannosta päivässä.
Paino hallintaan – laatua elämään
Alkoholijuomien käytön vähentäminen auttaa painonhallinnassa. Runsaasti alkoholia käyttävillä juomisen vähentäminen jopa laihduttaa. Myös vähäenergisten alkoholijuomien suosiminen auttaa pitämään painon hallinnassa. Drinkeissä kannattaa huomioida myös laimennukseen käytettävän juoman energiapitoisuus.
Ehkäisemällä painonnousua pysyy terveempänä ja toimintakykyisempänä. Painonhallinnalla pitää elämänlaatunsa hyvänä.
Maksa saattaa rasvoittua
Koholla olevat maksa-arvot viittaavat maksan rasvoittumiseen. Yleisimmät syyt maksan rasvoittumiseen ovat liikapaino ja alkoholi – yhdessä tai erikseen. Lihavuus ja alkoholi yhdessä lisäävät toistensa vaikutusta maksan rasvoittumiseen. Erityisesti vyötärölihavuus lisää rasvamaksan riskiä.
Rasvamaksa altistaa
– aineenvaihdunnan häiriöille, kuten metaboliselle oireyhtymälle ja tyypin 2 diabetekselle
– maksasairauksille, kuten maksakirroosille
Painonhallinta ehkäisee tehokkaasti näitä sairauksia. Lihavuudessa jo pienikin painonpudotus (5–10 %) vähentää tehokkaasti maksan rasvamäärää.
Jarmo Kaukua
LT, sisätautien erikoislääkäri
Päivittänyt:
Heli Reinivuo
ETM, Erityisasiantuntija, THL
Alkuperäinen julkaisu 4.4.2006
http://www.alko.fi/tuotteet/pieni-juomaopas/tietoa-tuotteista/energiapitoisuudet/
Männistö S, Laatikainen T, Vartiainen E. Suomalaisten lihavuus ennen ja nyt. Tutkimuksesta tiiviisti 4, marraskuu 2012. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Helsinki.
Männistö S, Harald K, Pietinen P, Kaartinen N, Laatikainen T. Lihottaako alkoholi suomalaisia? Suomen Lääkärilehti 2010;34:2685-2690.
Varis T, Virtanen S- Alkoholijuomien kulutus 2013. SVT Terveys 2014. THL Tilastoraportti 9/2014.
Pisto P, Ukkola O, Kesäniemi AY. Rasvamaksa – viaton sivulöydös vai sydän- ja verisuonisairauksien itsenäinen riskitekijä. Suomen Lääkärilehti 2014;10:703-708.
Tykkää, jaa