Suomen päihde- ja riippuvuusstrategia

Julkaistu 29.11.2021

Sosiaali- ja terveysministeriö julkaisi keväällä 2021 Päihde- ja riippuvuusstrategian. Kattavuudessaan se on ensimmäinen laajasti päihde- ja riippuvuustyötä linjaava asiakirja. Strategia on osa hyvinvoinnin, terveyden ja turvallisuuden edistämisen periaatepäätöstä ja tasa-arvo-ohjelmaa. Sitä toteutetaan yhteistyössä mielenterveysstrategian ja itsemurhien ehkäisyohjelman kanssa.

Strategia kattaa alkoholin, tupakka- ja nikotiinituotteet, huumausaineet ja muut päihtymistarkoituksessa käytettävät aineet sekä rahapelaamisen. Rahapelikokonaisuuteen on liitetty myös digipelihaitat. Strategia kokoaa yhteen linjaukset ehkäisystä haittojen vähentämiseen sekä hoitoon ja kuntoutukseen.

Päihde- ja riippuvuushaitat aiheuttavat edelleen yhteiskunnalle merkittäviä kustannuksia. Oikea-aikaisilla päihteiden käyttöön ja riippuvuuksiin kohdistuvilla toimilla voidaan vaikuttaa merkittävästi yhteiskunnalliseen eriarvoisuuteen ja tukea kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamista. Niin tutkimus- ja kehittämistyössä, lainsäädäntövalmistelussa kuin palveluissakin on hyvä huomioida riippuvuuksien samanlaiset syntymekanismit, samanaikainen esiintyminen ja kasautuminen samoille henkilöille.

Strategiatyöllä pyritään vastaamaan myös ehkäisevän työn ja hoidon toimintakentän muutoksiin sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksessa.

Strategia pitää sisältää painopisteet ja suuntaviivat yhteiselle työlle vuoteen 2030. Strategian toimeenpanossa tehdään laajaa yhteistyötä eri strategioiden ja ohjelmien kanssa.

Painopiste 1: Yhtäläiset oikeudet

Päihde- ja riippuvuustyön lähtökohtana tulee olla päihteitä käyttävien, riippuvuushaittoja kokevien ja päihdepalveluiden piirissä olevien sekä heidän läheistensä yhtäläiset oikeudet

Oikeuksien toteutuminen vaatii ammattilaisilta kunnioittavaa kohtaamista, sukupuolen moninaisuuden ja etnisyyden merkityksen ymmärtämistä. Päihteiden käyttöön ja riippuvuuksiin liittyy edelleen kielteinen leima, jota on tietoisesti vähennettävä arjessa. Päihde- ja riippuvuustyössä tulisi huomioida sukupuolten tasa-arvo, syrjimättömyys, moninaisuuden kohtaaminen ja kulttuurisensitiivisyys.

Painopiste 2: Sujuva yhteistyö ja tiedonkulku sekä laaja-alainen asiantuntemus ja tietoperusta

Päihde- ja riippuvuustyötä voidaan tehostaa, kun pyritään aktiiviseen yhteistyöhön, huolehditaan tiedonkulusta, jaetaan asiantuntemusta ja nojataan vahvaan tietoperustaan. Parhaimmillaan löydetään keinoja, joilla voidaan paremmin jakaa tietoa ajankohtaisesta tutkimuksesta ja onnistumisista kehittämistyössä.

Päihde- ja riippuvuusilmiön eri puolien esiintuomiseksi tulee vahvistaa moniäänisyyttä myös asiantuntijuudessa. Esimerkiksi kokemus- ja vertaisasiantuntijat rikastavat kuvaa muutostarpeista. Eri alojen osaamista päihde- ja riippuvuusilmiöistä on tarpeen vahvistaa viemällä näitä sisältöjä perus- ja täydennyskoulutukseen.

Painopiste 3: Vaikuttava alkoholi-, tupakka- ja nikotiini-, huume- ja rahapelipolitiikka

Politiikkatasolla kehityskulut eroavat toisistaan alkoholissa, tupakka- ja nikotiinituotteissa, huumausaineissa ja rahapelaamisessa, jonka vuoksi niitä on tarpeen tarkastella myös erikseen. Kaikissa politiikoissa nojataan tutkittuun tietoon sekä sen perusteella valittaviin politiikkatoimiin. Keinot politiikan parhaaseen toteuttamiseen valitaan hallituskausittain.

Painopiste 4: Laatua ehkäisevään päihdetyöhön ja päihde- ja riippuvuuspalveluihin

Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus tarjoaa mahdollisuuksia päihde ja riippuvuustyön keskeisten sisältöjen edistämiseen tulevissa rakenteissa. Tässä yhteydessä varmistetaan tarpeenmukaiset, asiakaslähtöiset palvelut, niiden saavutettavuus, saatavuus ja kohdentaminen eri syistä haavoittuville ryhmille niiden erityistarpeet huomioiden. Kokemusasiantuntijoiden, vertaistoimijoiden ja asiakkaiden kokemuksia hyödynnetään palveluiden, palveluketjujen ja tuen suunnittelussa, toteutuksessa ja arvioinnissa. Resurssien lisäksi on varmistettava palveluiden yhdenmukaisuus ja yhteensovittaminen sekä haittojen vähentämisen toimet.

Ehkäisevän päihdetyön toimintaohjelma päivitettiin strategiaa valmisteltaessa, ja sen toimeenpanoa jatketaan painottaen eritoten väliarvioinnissa esiinnousseita haasteita ja uusia avauksia. Huomiota kiinnitetään muun muassa alkoholin riskikäytön, tupakka- ja nikotiinituotteiden, huumeiden ja muiden päihtymistarkoituksessa käytettävien aineiden käytön sekä haitallisen rahapelaamisen varhaiseen tunnistamiseen, vähentämisen ja lopettamisen tukeen.

Painopiste 5: Yhteisin linjauksin valtioneuvostotasolla

Päihde- ja riippuvuusilmiö on moniulotteinen ja yhteistyötä on tehtävä eri hallinnonaloilla. Yhteistyöstä eri valtioneuvostotason ohjelmien ja strategioiden välillä sovitaan hallituskausittain.

Toteutus käytännössä

Strategian painopisteet ohjaavat ja tukevat suunnittelua, kehittämistä, yhteistyötä ja poliittista päätöksentekoa. Painopisteitä konkretisoidaan ja toimeenpannaan hallituskausittain sovituin toimenpitein. Käytännössä strategiaa toimeenpannaan esimerkiksi ohjelmien, periaatepäätösten, lakiuudistusten ja Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskusohjelman kautta. Kulloinkin priorisoitavat toimet kootaan toimeenpanosuunnitelmaan, jonka etenemistä arvioidaan säännöllisesti.

Elina Kotovirta
sosiaali- ja terveysministeriö

Jaana Markkula
sosiaali- ja terveysministeriö

Lähteet

Päihde- ja riippuvuusstrategia. Yhteiset suuntaviivat vuoteen 2030. Sosiaali- ja terveysministeriö 9.4.2021. Lähde saatavilla sähköisesti