Onko lapsellani huumeongelma?
Päivitetty 30.3.2021
Tavallisimpia vanhempien esittämiä kysymyksiä huumeasioissa ovat: mistä tiedän käyttääkö lapseni huumeita tai mitä tehdä, kun epäilen lapseni käyttävän huumeita?
Jälkimmäiseen kysymykseen on helppo vastata. Jos alat epäillä tai pelkäät, että lapsesi käyttää huumeita, on ensimmäinen tehtäväsi kysyä sitä häneltä suoraan. Jos pitkään vain epäillään, nousee välillenne epäluottamuksen ilmapiiri, joka koko ajan vaikeuttaa asian mahdollista myöhempää käsittelyä. Esitä kysymyksesi niin rauhallisesti, kuin se on sinulle mahdollista – ei syyttäen, vaan ilmaisten huolesi ja rakkautesi. Lapsesi voi vastata kysymykseen monella tavalla. Jos hän on itse oikeasti huolissaan tilanteestaan, hän saattaa hyvinkin avautua sinulle heti. Tavallisinta on kuitenkin kieltäminen. Asian esille nostaminen rauhallisesti ja nuorta kuunnellen voi edesauttaa sitä, että nuori uskaltaa kertoa sinulle huolistaan myöhemmin. Luottamukselliset välit ja keskusteluyhteyden säilyttäminen ovatkin avainasemassa.
Huumeiden käytön tunnistaminen onkin sitten jo vähän hankalampaa. Olet saattanut jossain nähdä pitkiä luetteloita siitä, mikä lapsesi käyttäytymisessä tai olemuksessa saattaisi viitata huumeiden käyttöön. Monet näistä asioista ovat kuitenkin myös normaaleja nuoren kehitysvaiheeseen kuuluvia muutoksia ja kokeiluja tai käytös voi kertoa jostain muusta haasteesta nuoren elämässä. Päihteiden käytön taustalta voi usein löytyä joku muu asia, joka painaa nuoren mieltä.
Jos lapsesi mahdollinen huumeiden käyttö on satunnaista, kokeiluluontoista käyttöä, voi hyvin olla, että et pysty sitä mitenkään huomaamaan. Eri päihteet vaikuttavat eri tavoin ja voi olla vaikea tietää milloin muuttunut käytös tai mitkä ulkoiset merkit kertovat päihtymyksestä. Usein nämä asiat ovat uusia vanhemmille, eikä kannata potea huonoa omaatuntoa, jos nuoren päihteiden käyttö on jäänyt huomaamatta. Käänny aina asiantuntijan puoleen, jos et tiedä mitä tehdä tai ajatella. Jos löydät lapsesi hallusta esimerkiksi sätkäpapereita, pillereitä, jauheita tai neuloja, kannattaa ottaa asia puheeksi ja kysyä mitä ne ovat ja mihin nuori niitä tarvitsee.
Jos näet lapsesi sekavassa tilassa tai muuten vain niin oudon oloisena, että et tahdo lastasi tunnistaa – eikä viina haise, voi olla, että hän on käyttänyt muita päihteitä kuin alkoholia.
Nykyisin yhä useammat nuoret kokeilevat huumeita. Nuorten kokeiluluonteinen huumeiden käyttö ei automaattisesti johda riippuvuuteen, vaikka se riski onkin ja siihen pitää vanhemman puuttua. Riippuvuuden syntymiseen tarvitaan monia muitakin tekijöitä kuin vain itse aine. Jos lapsesi alkaa olla säännöllisesti ja usein sekavassa tilassa, hän on pitkiä aikoja luvatta pois kotoa, hän käyttää usein suuria summia rahoja etkä tiedä mihin hän ne käyttää tai hän alkaa varastella kotoa kalliita tarvikkeita jne. on kysymys jo vakavampi. Mutta koskaan tilanne ei ole toivoton ja apua on saatavilla.
On hyvä muistaa, että jokaisen perheen tilanne on erilainen, eikä ole olemassa yksiselitteisiä ohjeita. Tässä kuitenkin muutamia hyviksi havaittuja vinkkejä:
– Säilytä keskusteluyhteys nuoreen.
– Keskustelkaa saman pöydän ääressä. Jollei se onnistu, hakekaa apua ammattilaisilta.
– On tärkeää kertoa omista tunteista, ajatuksista ja näkökulmista – älä oleta ja tulkitse, vaan kysy ja kuule.
– Ulkopuolisen läsnäolo voi helpottaa ja jäsentää tilanteen käsittelyä.
– Vertaisryhmästä voit saada uusia näkökulmia samassa tilanteessa olevilta.
Palasista eteenpäin -hankkeessa on koottu itseapuopas huumeita kokeilleiden tai käyttävien nuorten läheisille. Sieltä voi myös löytää tukea tilanteeseen.
ESH Taiju Eerikäinen
Päivittänyt 1.11.2011:
Tuija Vilkko
TtM, psyksh., kehittämiskoordinaattori
Kettutien erityispoliklinikka/Järvenpään sosiaalisairaala
Päivittänyt 30.3.2021:
Sanna Tanskanen ja Outi Partti
Projektipäällikkö ja projektityöntekijä
Palasista eteenpäin – tukea läheisille nuoren huumeiden käytön synnyttämässä kriisissä
Alkuperäinen julkaisu 20.12.2005
Lähteet
Sanna Rönkä & Jaana Markkula (toim.). Huumetilanne Suomessa 2020. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL). Raportti 13/2020. 155 sivua. Helsinki 2020. Lähde saatavilla sähköisesti
Tykkää, jaa