Tekstikoko Font size smaller Font size normal Font size bigger

Kokaiini

Kokaiini on stimulantteihin luokiteltu päihde, joka vaikuttaa keskushermostossa kiihdyttävästi.

Kokaiinia saadaan eristämällä sitä kokapensaan lehdistä. [1] Lehdistä uutetaan kokaiiniemäs, josta suolahapon avulla jalostetaan vaaleaa, vesiliukoista jauhetta (kokaiinihydrokloridi). [1] [2] [3] Jauhe käytetään nenän kautta nuuskaamalla. [2] [3] [4] Myös suonensisäistä käyttöä esiintyy, vaikkakin vähäisissä määrin. [2] [3] Crack ja free-base ovat kokaiiniemäksen olomuotoja, joita voidaan käyttää polttamalla. [1] [2] [3] Suomessa liikkuvan kokaiinin puhtaus vaihtelee. [5] [6]

Laillinen asema: Kokaiini on luokiteltu Suomessa huumausaineeksi. Sen käyttö, osto, myynti ja hallussapito on kielletty. [7] [8] Korkein oikeus on linjannut, että kokaiini on erittäin vaarallinen huumausaine. [9]

Kokaiinin vaikutus

Kokaiini vaikuttaa keskushermostossa stimuloivasti eli kiihdyttävästi. Kokaiini vaikuttaa erityisesti dopamiiniksi ja noradrenaliiniksi kutsuttujen välittäjäaineiden toimintaan estäen niiden takaisinottoa hermosoluun. [2] [3] Vaikutukset alkavat muutamassa minuutissa ja kestävät 20–45 minuuttia. Poltetun kokaiinin (crack, free-base) vaikutukset ovat lyhytkestoisempia ja voimakkaampia kuin nenän kautta nuuskaamalla käytetyn kokaiinin. [3]

Kokaiinin vaikutukset riippuvat käyttäjän henkilökohtaisesta herkkyydestä, aineen puhtaudesta, annoksen koosta ja käyttötavasta. [3]

Psyykkiset vaikutukset: Kokaiini piristää, kiihdyttää, lisää tarmokkuutta, parantaa suorituskykyä ja nostaa mielialaa. [2] [4] Se poistaa sosiaalisia pelkoja, estoja ja ahdistusta. Itsetunto voi kokaiinin vaikutuksen alaisena tuntua paremmalta. [3] Ärtyisyys, ahdistuneisuus, levottomuus ja vainoharhaisuus ovat yleisiä haittavaikutuksia. Mieliala voi kokaiinin vaikutuksen alaisena vaihdella paljon. [2] [3] [4]

Fyysiset vaikutukset: Kokaiini nostaa verenpainetta ja sydämen lyöntitiheyttä. [2] Kokaiini myös lisää veren happi- ja glukoosipitoisuuksia. Pupillit voivat käytön aikana laajentua. [2] Kokaiini vähentää ruokahalua ja unen tarvetta. [2] [3]

Kokaiinin käytön keskeiset riskit ja haittavaikutukset

Akuutit riskit: Kokaiinin käyttöön liittyy verihyytymän, rytmihäiriön, sydänlihastulehduksen, aivohalvauksen ja kehon ylikuumenemisen riski. [3] Nämä ovat yleensä seurauksia kokaiinin yliannostuksesta. Yliannostukseen voi liittyä myös hengitysteiden lamaantuminen. Muita yliannostuksen oireita ovat hallusinaatiot, paniikkikohtaukset ja vainoharhaisuus. Oireet muistuttavat runsaan amfetamiinin käytön seurauksia. [1]

Kokaiinin käyttö on liitetty myös äkillisiin epileptisiin kohtauksiin [3], vaikkakaan syy-seuraussuhteesta ei ole täyttä varmuutta. [10]

Vakavat komplikaatiot ovat pienillä annoksilla melko epätodennäköisiä. Niiden todennäköisyys kasvaa suurempien annosten myötä. [3] Myös epävarmuus kokaiinina myydyn aineen puhtaudesta ja kokaiinipitoisuudesta lisää ikävien ja odottamattomien vaikutusten todennäköisyyttä. [11]

Sekakäytön riskit: Jotkut lääkkeet, kuten SSRI-masennuslääkkeet ja MAO-estäjät, voimistavat kokaiinin kiihdyttäviä vaikutuksia. Tämä lisää sydän- ja verenkiertoelimistön kuormitusta. [3] Alkoholin ja kokaiinin yhteiskäyttöön liittyy lisääntynyt kuolemanriski, mutta tutkimusnäyttö mahdollisista syistä on ristiriitaista. Alkoholin ja kokaiinin yhteiskäyttö ja sen seurauksena elimistössä muodostuva kokaetyleeni saattavat lisätä riskiä sydän- ja verenkiertoelimistön haittavaikutuksille, mutta vaihtelevat lopputulokset voivat johtua muista tekijöistä, kuten siitä kauanko kokaiinin käyttö on jatkunut ja onko tupakointia tai muita tyypillisiä sydänvaivojen riskitekijöitä. Kokaetyleenin vaikutukset ovat samankaltaiset kuin kokaiinilla, mutta ne kestävät pidempään. Alkoholi myös hidastaa kokaiinin ja kokaetyleenin aineenvaihduntaa pitkittäen niiden vaikutusta. [12] [13] Useiden päihteiden samanaikainen käyttö lisää päihteisiin liittyviä lyhyen ja pitkän aikavälin riskejä. [14]

Runsaan käytön riskit: Pitkään jatkuneesta kokaiinin käytöstä voi seurata muun muassa aliravitsemusta, univaikeuksia, kroonista väsymystä, ahdistusta, masennusta, muisti- ja keskittymisvaikeuksia, päänsärkyä, kouristuksia ja paniikkikohtauksia. [3] Runsas käyttö myös lisää vainoharhaisten ajatusten ja muiden psykoottisten oireiden todennäköisyyttä. Oireet voivat kärjistyä useita päiviä kestäväksi psykoosiksi. [3]

Kokaiinin käyttö nenän kautta voi pitkällä aikavälillä aiheuttaa kroonista nuhaa, nenäverenvuotoja, hajuaistin heikkenemistä tai johtaa nenän väliseinän puhkeamiseen. [1] [15]

Kokaiinin jatkeaineena käytetään usein levamisolia. Kokaiinin käyttäjillä on raportoitu siitä johtuvia muutoksia verisolujen tuotannossa, ihokuolioita, verisuonitulehduksia, verisuonitukoksia ja aivojen valkean aineen muutoksia. [15]

Riippuvuus: Kokaiiniin voi kehittyä voimakas psyykkinen riippuvuus, jos ainetta käyttää useasti. [1] Tällöin lopettamisesta voi seurata väsymystä, uupumusta, masentuneisuutta, itsetuhoisuutta ja vainoharhaisia ajatuksia. [2] [3] [4] Toleranssi kokaiinin hyvää oloa tuottaville vaikutuksille kasvaa jatkuvan käytön myötä. [3]

Käyttö raskauden aikana: Kokaiinin käyttö raskauden aikana voi aiheuttaa vastasyntyneelle hengitysvaikeuksia, suolistovaurioita, aivovaurioita ja epileptisiä kohtauksia. Vastasyntyneellä voi myös olla pienempi päänympärys. Keskenmenon ja ennenaikaisen synnytyksen riski on kokaiinia käyttävillä äideillä suurempi. [2]

Miten kokaiinin käytön riskejä voi vähentää?

Päihteiden käyttö on aina riskialtista. Laittomien päihteiden kohdalla riskejä lisää se, ettei aineen koostumuksesta voi koskaan olla varma. Keinot riskien vähentämiseksi eivät koskaan poista riskejä täysin.

Riippuvuuden kehittymisen ja pitkäaikaishaitat voi välttää käyttämällä ainetta mahdollisimman harvoin.

Yliannostustapaukset vaativat välitöntä lääkärin hoitoa.

Lähteet

[1] Korpi, Esa R. & Linden, Anni-Maija (2024): “Kokaiini”. Sivut 591-594. Teoksessa “Lääketieteellinen farmakologia ja toksikologia” (toim. Ruskoaho, Heikki). 7. painos, Duodecim, Helsinki.

 

[2] Julien, Robert M; Advokat, Claire D & Comaty, Joseph E (2011): “A primer of drug action. A comprehensive guide to the actions, uses and side effects of psychoactive drugs”. 12. painos, Worth Publishers, New York.

 

[3] Barceloux, Donald G. (2012): “Medical Toxicology of Drug Abuse. Synthesized Chemicals and Psychoactive Plants”. John Wiley & Sons, Inc., Hoboken, New Jersey.

 

[4] Alho, Hannu (2018): “Stimulantit ja stimulanttiriippuvuuden yleisyys”. Sivut 134-135. Teoksessa “Huume- ja lääkeriippuvuudet” (toim. Aalto, Mauri; Alho, Hannu & Niemelä, Sonja). 1. painos, Duodecim, Helsinki.

 

[5] Helsingin Sanomat 7.10.2018: ”Kokaiinin käyttö lisääntynyt entistä voimakkaammin pääkaupunkiseudulla – aine on vahvempaa kuin koskaan ennen”, katsottu 10.10.2018.

 

[6] EMDCCA (2019): “Finland, Country Drug Report 2019″. European Monitoring Centre for Drugs and Drug Addiction, Lisbon.

 

[7] Valtioneuvoston asetus huumausaineina pidettävistä aineista, valmisteista ja kasveista (543/2008). Finlex verkkosivut, katsottu 24.3.2025.

 

[8] Huumausainelaki (373/2008). Finlex verkkosivut, katsottu 24.3.2025.

 

[9] Korkeimman oikeuden päätös KKO:2001:13. Finlex verkkosivut, katsottu 24.3.2025.

 

[10] Sordoa, L.; Indave, B.I.; Degenhardt, L.; Barrio, G.; Kayee, S.; Ruíz-Pérezc, I. & Bravoa, M.J.  (2013): “A systematic review of evidence on the association between cocaine use and seizures.” Drug and Alcohol Dependence, vol. 133, 795–804.

 

[11] Alho, Hannu (2018): “Stimulanttimyrkytys”. Sivu 135. Teoksessa “Huume- ja lääkeriippuvuudet” (toim. Aalto, Mauri; Alho, Hannu & Niemelä, Sonja). 1. painos, Duodecim, Helsinki.

 

[12] Pergolizzi et al (2022): Cocaethylene: When Cocaine and Alcohol Are Taken Together. Cureus. 2022 Feb 22;14(2):e22498. doi: 10.7759/cureus.22498

 

[13] van Amsterdam et al (2024): Cardiovascular Risks of Simultaneous Use of Alcohol and Cocaine—A Systematic Review. Journal of clinical medicine. 2024 Mar 4;13(5):1475. doi: 10.3390/jcm13051475.

 

[14] THL (2016): “Päihdehuollon huumeasiakkaat 2015″. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Helsinki.

 

[15] Kivelä, Pia (2018): “Huumeiden käyttöön liittyvät muut krooniset somaattiset terveyshaitat”. Sivu 212. Teoksessa “Huume- ja lääkeriippuvuudet” (toim. Aalto, Mauri; Alho, Hannu & Niemelä, Sonja). 1. painos, Duodecim, Helsinki.

Anna arvio pikatiedosta

Lisäsikö tämä sivu tietoasi?
Lisäsikö tämä sivu tietoasi?
Oliko tämä sivu sinulle hyödyllinen?
1 tähti = Ei yhtään, 5 tähteä = Erittäin paljon