Khat
Khat (catha edulis) on pensasmainen kasvi, jonka lehdissä on psykoaktiivisia ainesosia. Niistä keskeisimpiä ovat on katinoni ja katiini, joita on erityisesti kasvin nuorissa lehdissä. [1] [2] Khatin päihdyttävä vaikutus syntyy, kun sen tuoreita lehtiä pureskellaan. Pureskeleminen onkin käyttötavoista yleisin. [1] [2] [3] Kuivatuista lehdistä voidaan myös valmistaa teetä tai tahnaa. [4] Khatia käytetään toisinaan myös polttamalla. [1] [2]
Laillinen asema: Khat on Suomessa luokiteltu huumausaineeksi. Sen käyttö, osto, myynti ja hallussapito on kiellettyä. [5] [6] Korkein oikeus on linjannut, että khat ei täytä erittäin vaarallisen huumausaineen kriteerejä. [10]
Miten se vaikuttaa?
Khat vaikuttaa amfetamiinin ja muiden stimulanttien tavoin kiihdyttävästi. Se lisää erityisesti dopamiiniksi ja noradrenaliiniksi kutsuttujen välittäjäaineiden toimintaa aivoissa. [1] [3] Khatin vaikutukset alkavat noin tunnin kuluttua siitä kun lehtien pureskelemisen on aloittanut. [1] Khatin lehtiä pureskellaan tyypillisesti useiden tuntien ajan, kunnes piristävät vaikutukset lakkaavat. [2]
Psyykkiset vaikutukset: Khatin toivottuihin vaikutuksiin kuuluvat lisääntynyt valppaus, jännitys, hyväntuulisuus, sosiaalisuus, puheliaisuus ja itsevarmuus. [1] [2] [7] [8] Negatiiviseksi koetut vaikutukset alkavat noin kahden tunnin pureskelemisen jälkeen: näihin kuuluu tavallisesti ärtyisyyttä, mielialan vaihteluja ja masentuneisuutta. [2] [8]
Fyysiset vaikutukset: Khat nostaa sydämen lyöntitiheyttä ja verenpainetta. Khat myös nostaa kehon lämpötilaa, mistä seuraa hikoilua. [1] [2] [4] [7] Khatin fysiologisiin vaikutuksiin kuuluvat myös suun kuivuminen, ummetus, virtsaamisen vaikeudet ja seksuaalisen suorituskyvyn heikkeneminen. [1] [2]
Keskeiset riskit
Runsaan käytön riskit: Khatin runsas ja pitkäaikainen käyttö on haitallista erityisesti sydän- ja verenkiertoelimistölle ja ruoansulatuselimistölle. [1] Khatin käytöstä voi seurata muun muassa sydämentykytyksiä, rytmihäiriöitä ja korkeaa verenpainetta. Ruoansulatuselimistössä khat voi aiheuttaa muun muassa ummetusta ja kroonista mahakatarria. [2] On myös viitteitä siitä, että khat aiheuttaisi suusyöpää. [1] [8] Kaikilta osin syy-seuraussuhteet eivät ole täysin varmoja, sillä systemaattista tutkimusta khatin terveyshaitoista on tehty hyvin vähän. [7]
Akuutit riskit: Koska vaikutusmekanismi on samantapainen kuin amfetamiinilla, khatin käyttöön liittyy kohonnut psykoosiriski. [1] [3] Vainoharhaisten ajatusten lisääntymisestä on raportoitu myös sellaisilla khatin käyttäjillä, joilla ei ole suvussa mielenterveyden sairauksia. [8]
Khatin päihdyttävät vaikutukset ovat suhteellisen lieviä. Vakavista myrkytys- tai yliannostustapauksista on hyvin vähän tietoa. [8]
Riippuvuus: Khatin ei ole arveltu olevan voimakkaasti riippuvuutta aiheuttava päihde. [3]
Käyttö raskauden aikana: Raskauden aikana khatia käyttäneiden äitien lapset ovat vastasyntyneinä keskimäärin pienikokoisempia. [2] [9] Khat voi myös aiheuttaa kohtukuoleman ja heikentää maidon eritystä. [9]
Miten riskejä voi vähentää?
Khatin pitkäaikaiskäyttöön liittyvät haitat voi välttää käyttämällä ainetta mahdollisimman harvoin.
Käyttöä kannattaa välttää, jos lähisuvussa on mielenterveyden ongelmia: muiden stimulanttien tavoin myös khatin käyttöön liittyy psykoottisten oireiden riski.
Eri ihmiset reagoivat samoihin päihteisiin ja annoskokoihin hyvin eri tavoin. Tämä on syytä pitää mielessä myös khatin kohdalla.
[1] “Khat drug profile”. EMCDDA:n (European Monitoring Centre for Drugs and Drug Addiction) verkkosivut. Katsottu 7.7.2017.
[2] Tajure Wabe, Nasir (2011): “Chemistry, Pharmacology, and Toxicology of Khat (Catha Edulis Forsk): A Review”. Addict & Health, vol. 3:3-4, 137-149.
[3] Khatib, Manaf; Jarrar, Zakariya; Bizrah, Mukhtar & Checinski, Ken (2013): “Khat: Social Habit or Cultural Burden? A Survey and Review”. Journal of Ethnicity in Substance Abuse, vol. 12, 140–153, DOI: 10.1080/15332640.2013.788908.
[4] El-Menyar, Ayman; Mekkodathil, Ahammed; Al-Thani, Hassan & Al-Motarreb, Ahmed (2015): “Khat Use: History and Heart Failure”. Oman Medical Journal, vol. 30:2, 77–82.
[5] Valtioneuvoston asetus huumausaineina pidettävistä aineista, valmisteista ja kasveista (543/2008). Finlex verkkosivut, katsottu 24.3.2025.
[6] Huumausainelaki (373/2008). Finlex verkkosivut, katsottu 24.3.2025.
[7] Al-Motarreba, A.; Al-Habori, M. & Broadleyc, K.J. (2010): “Khat chewing, cardiovascular diseases and other internal medical problems: The current situation and directions for future research”. Journal of Ethnopharmacology, vol. 132, 540–548. DOI: 10.1016/j.jep.2010.07.001.
[8] Barceloux, Donald G. (2012): “Medical Toxicology of Drug Abuse. Synthesized Chemicals and Psychoactive Plants”. John Wiley & Sons, Inc., Hoboken, New Jersey.
[9] Hassen, Kalkidan (2015): “Khat (Catha edulis) chewing as a risk factor of low birth weight among full term Newborns: A systematic review”. Middle East Journal of Family Medicine, vol. 13:7.
[10] Korkeimman oikeuden päätös KKO:2011:108. Finlex verkkosivut, katsottu 24.3.2025.
Tykkää, jaa