Tekstikoko Font size smaller Font size normal Font size bigger

Synteettiset katinonit

Julkaistu 7.4.2021

Katinonit ovat keskushermostoa stimuloivia aineita. Niitä esiintyy luonnollisesti katpensaassa (Catha edulis), jonka lehtiä käytetään khat-päihteenä. Lukuisia luonnossa esiintymättömiä katinoneja on myös valmistettu synteettisesti lääketutkimuksia varten. Kuitenkin vain muutamia katinoneia on käytettyä lääkkeenä ja synteettisiä katinoneja onkin alettu valmistamaan huumausaineiksi.

Katinonien kemiallinen rakenne poikkeaa vain vähän amfetamiinien rakenteesta ja niiden pääasialliset vaikutustavat muistuttavat amfetamiinien, ekstaasin ja kokaiinin vaikutustapaa. Katinoneja on tunnistettu laittomilla markkinoilla jo ainakin 150 erilaista ja ne voidaan jakaa vaikutustavan perusteella ainakin kolmeen erilaiseen ryhmään.

Kokaiinin ja ekstaasin vaikutustapaa muistuttavia katinoneja ovat mm. mefedroni, metyloni, etyloni ja butyloni. Nämä katinonit estävät kokaiinin tavoin noradrenanaliinin, serotoniinin ja erityisesti dopamiinin takaisinottoa. Tämän lisäksi ne lisäävät serotoniinin vapautumista ekstaasin tavoin. Kaikki katinonit ovat stimulantteja mutta näillä katinoneilla on myös ekstaasin kaltaisia empatogeenisia vaikutuksia.

Metamfetamiinin ja amfetamiinin vaikutustapaa muistuttavia katinoneja ovat mm. katinoni, metkatinoni ja flefedroni. Nämä katinonit estävät noradrenanaliinin ja dopamiinin takaisinottoa sekä lisäävät dopamiinin vapautumista.

Pyrovaleronin vaikutustapaa muistuttavia katinoneja ovat mm. MDPV ja alfa-PVP. Nämä katinonit estävät noradrenanaliinin ja erityisesti dopamiinin takaisinottoa, mutta eivät lisää välittäjäaineiden vapautumista. Muita katinoneja rasvaliukoisempina ne ylittävät veriaivoesteen helpommin, mistä johtuen niiden vaikuttavat annokset ovat pienempiä kuin muilla katinoneilla.

Katinoneja myydään jauheena, kristalleina, kapseleissa, tabletteina, kasvimateriaaliin sekoitettuna ja nesteenä. Katinoneja on myyty niiden oikealla nimellä, toisten aineiden kuten amfetamiinin ja MDMA:n sijaan sekä erityisesti ilmiön alkuaikoina ”kylpysuolana”, ”kasviravinteena”, ”tutkimuskemikaalina” tai ”laillisena huumeena”. Samassa tuotteessa on voinut olla useampia eri katinoneja.

Katinoneja käytetään nuuskaamalla, polttamalla, suoneen tai lihakseen pistämällä sekä suun kautta nieltynä paperiin käärittynä annoksena eli ”pommina”.

Katinonit Suomessa

Suomessa tunnetuimmat katinonit ovat MDPV ja alfa-PVP. MDPV:tä takavarikoitiin ensimmäisen kerran vuonna 2008 ja vuonna 2010 se oli ensimmäinen niin sanottu muuntohuume, joka luokiteltiin kansalliset huumausaineeksi. YK luokitteli sen huumausaineeksi vuonna 2015.

Alfa-PVP luokiteltiin Suomessa huumausaineeksi vuodenvaihteessa 2013-2014. YK luokitteli alfa-PVP:n huumausaineeksi vuonna 2016. Vuonna 2014 viranomaisten takavarikoiman MDPV:n määrä romahti, mutta takavarikoidun alfa-PVP:n määrä koki samanlaisen notkahduksen vasta vuonna 2018. Korkein oikeus määritteli alfa-PVP:n erittäin vaaralliseksi huumausaineeksi loppuvuodesta 2018.

Helsingissä on tutkittu vuosina 2017-2019 neulanvaihtopisteisiin palautettuja käytettyjä ruiskuja. Alfa-PVP on näkynyt ruiskuissa koko tutkimuksen ajan, mutta havaintomäärät ovat laskeneet joka vuosi. Tutkimuksessa on kuitenkin havaittu muitakin synteettisiä katinoneja. Vuoden 2018 tutkimuksessa havaittiin alfa-PVP:n (3%) lisäksi katinoneja kuten: alfa-PHP, alfa-PVT, alfa-PEP, alfa-PBP, 4-kloori-alfa-PVP, 4-fluori-alfa-PVP, N-etyyliheksedroni, 4-CMC, MDPV, MDPPP ja MDPBP. Näistä yleisin oli alfa-PHP, jota todettiin kymmenessä ruiskussa (2,5 %).

Jätevesitutkimusta taas on tehty noin kymmenen vuoden ajan. Näissä tutkimuksissa alfa-PVP:n käyttömäärät lähtivät laskuun huumausaineeksi luokittelun jälkeen, mutta vuoden 2018 jälkeen alfa-PVP on jälleen hieman kasvattanut suosiota ainakin pääkaupunkiseudulla. Sen sijaan MDPV:n käyttöä ei jätevesitutkimuksissa ole enää näkynyt.

Liikennejuopumusepäilyissä alfa-PVP -havaintoja oli vuosina 2018 (28 kpl) ja 2019 (95 kpl) erittäin vähän, mutta vuonna 2020 havaintojen määrä (254 kpl) nousi aiempiakin vuosia korkeammalle.

Myös nikotiiniriippuvuuden ja masennuksen hoidossa käytetty lääke bupropioni (Zyban, Voxra) on dopamiinin ja noradrenaliinin takaisoton estäjänä toimiva katinoni, jonka väärinkäyttöä on ilmennyt Suomessa.

Katinonien vaikukset

Synteettisten katinonien vaikutusaika vaihtelee aineesta ja käyttötavasta riippuen kolmesta kahdeksaan tuntiin. Katinonien jatkuva käyttö johtaa toleranssin kasvuun ja riippuvuuteen.

Esimerkkejä toivotuista vaikutuksista:
kohonnut vireystila, empatia, avoimuus, kohonnut seksuaalinen halukkuus.

Esimerkkejä fyysisistä ei-toivotuista vaikutuksista:
sydämen tiheälyöntisyys, kohonnut verenpaine, verisuonten supistuminen, rytmihäiriöt, liikalämpöisyys ja kuumeilu, hikoilu, lihasten vapina ja kouristelu, kohtaukset, halvauskohtaukset ja aivohalvaus, hyponatremia, aivojen turvotus, hengenahdistus, sydämen ja verisuonten kunnon romahtaminen, sydänveritulppa, kuolema.

Esimerkkejä psyykkisistä ja käyttäytymiseen liittyvistä ei-toivotuista vaikutuksista:
paniikkikohtaukset, ahdistuneisuus, hämmentyneisyys, kiihtyneisyys, vainoharhaisuus, voimakkaat aistiharhat, psykoosi, aggressiivinen ja väkivaltainen käyttäytyminen, itsetuhoinen käyttäytyminen, itsemurha-ajatukset, unettomuus, anoreksia, masentuneisuus, huonovointisuus ja epämiellyttävä olo (dysforia).

Janne Nahkuri
A-klinikkasäätiö

Katso myös artikkeli Alfa-PVP:stä.

Lähteet

Gonçalves, João et al. (2019) Synthetic cathinones: an evolving class of new psychoactive substances, Critical Reviews in Toxicology, 49:7, 549-566, DOI: 10.1080/10408444.2019.1679087

 

Huumausainerikosten määrä jatkaa kasvuaan nettikaupasta tullut tärkeä välityskanava. Keskusrikospoliisi 27.4.2018. Katsottu 7.4.2021. Lähde saatavilla sähköisesti

 

Huumausainetutkimusten tulosten vertailu poliisin ja tullin tilastoihin. Muuronen, Ville. Poliisiammattikorkeakoulun opinnäytetyö 2019. Lähde saatavilla sähköisesti

 

Huumetilanne Suomessa 2020. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 25.11.2020. Lähde saatavilla sähköisesti

Inclusion of 3,4-methylenedioxypyrovalerone (MDPV) in  Schedule II of the Convention on Psychotropic Substances of 1971, United Nations Comission on Narcotic Drugs, General Assembly 2015, Decision 58/12. Lähde saatavilla sähköisesti

 

Inclusion of α-pyrrolidinovalerophenone (α-PVP) in Schedule II of the Convention on Psychotropic Substances of 1971, United Nations Comission on Narcotic Drugs, General Assembly 2016, Decision 59/4. Lähde saatavilla sähköisesti

 

Jätevesitutkimus. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 20.1.2021. Katsottu 7.4.2021. Lähde saatavilla sähköisesti

 

Karila, Laurent et al. “Synthetic cathinones: a new public health problem.” Current neuropharmacology vol. 13,1 (2015): 12-20. doi:10.2174/1570159X13666141210224137. Lähde saatavilla sähköisesti

 

KKO:2018:76. Korkein oikeus 22.11.2018. Katsottu 7.4.2021. Lähde saatavilla sähköisesti

 

Liikennejuopumustilastot 2020. Keskusrikospoliisi 29.3.2021. Katsottu 7.4.2021. Lähde saatavilla sähköisesti

 

Pätsi, Salla-Maaria et al. Lääkkeiden väärinkäyttö suomalaisessa aikuisväestössä. Lääkärilehti 24.1.2020 4/2020 vsk 75 s. 188-210. Lähde saatavilla sähköisesti

 

Ruiskuhuumejäämätutkimus. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 24.11.2020. Katsottu 7.4.2021. Lähde saatavilla sähköisesti

 

Synthetic cathinones drug profile, European Monitoring Centre for Drugs and Drug Addiction, Helmikuu 2012. Katsottu 7.4.2021. Lähde saatavilla sähköisesti

Anna arvio tietoartikkelista

Lisäsikö tämä sivu tietoasi?
Lisäsikö tämä sivu tietoasi?
Oliko tämä sivu sinulle hyödyllinen?
1 tähti = Ei yhtään, 5 tähteä = Erittäin paljon