Nuori urheilija ja rahapelaaminen
Julkaistu 20.9.2024
Rahapelaamisella tarkoitetaan pelaamista, jossa pelin voitto tai tappio on rahaa tai rahan arvoinen (esim. raha-automaattipelit, urheiluvedonlyönti ja nettikasinot). Rahapelaamiseen liittyvät ongelmat koskettavat suurta osaa suomalaisista. On arvioitu, että 15–74-vuotiaista suomalaisista noin 150 000 pelaa rahapelejä kohtalaisen riskin tai ongelmapelaamisen tasolla ja peliongelmat koskettavat lisäksi noin 730 000 pelaajan läheistä, kuten perheenjäseniä.
Nuorena aloitettu rahapelaaminen lisää riskiä rahapeliongelmiin myöhemmällä iällä. Vaikka Suomen lainsäädäntö on kieltänyt rahapelit alle 18-vuotiailta, pelaa rahapelejä Kouluterveyskyselyn mukaan esimerkiksi perusopetuksen 8. ja 9. luokan pojista 9 % ja tytöistä 1,5 % viikoittain. Rahapelaamisen on todettu olevan nuorilla yhteydessä heikompaan mielenterveyteen ja runsaampaan päihteiden käyttöön, sekä aiheuttavan talouteen, ajankäyttöön sekä sosiaalisiin suhteisiin liittyviä ongelmia.
Urheiluympäristö voi altistaa rahapelaamiselle
Kansainvälisten tutkimusten mukaan nuoret urheilijat pelaavat enemmän rahapelejä ja kärsivät rahapelihaitoista useammin kuin muut nuoret, ja riskitason rahapelaamisen on havaittu olevan myös urheilijoiden valmentajilla yleisempää kuin väestössä keskimäärin.
Eri urheilulajien lajikulttuureissa, urheiluseuroissa vallitsevissa toimintatavoissa sekä urheiluympäristöissä on tekijöitä, jotka voivat altistaa nuoria rahapelaamiselle. Tällaisia tekijöitä ovat esimerkiksi joukkueurheilijoille tuttu tapa pelata pelimatkoilla korttia rahasta sekä kuluttaa aikaa nettikasinoilla pelaten, urheilijoiden halukkuus keskinäiseen kilpailuun ja riskinottoon, joukkuekavereiden esimerkki rahapelaamisesta, valmentajien myönteinen puhe rahapelaamisesta sekä rahapelien markkinointi urheilutapahtumien yhteydessä.
Lasten ja nuorten seuratoiminnassa aikuisilla on tärkeä rooli ja vastuu puuttua rahapelihaitoille altistaviin toimintatapoihin, ja pyrkiä ehkäisemään alaikäisten rahapelaamista. Esimerkiksi pelimatkojen korttiringit rahasta eivät kuulu alaikäisten seuratoimintaan, ja tässä asiassa aikuisten tulee omalla toiminnallaan näyttää hyvää esimerkkiä. Seuroissa on hyvä ottaa rahapelaaminen nuorten kanssa puheeksi esimerkiksi uuden kauden alkaessa ja laatia yhteiset rahapelaamista koskevat säännöt.
Vanhempi, kiinnitä nuoren pelaamisessa huomiota digipelaamisen ja rahapelaamisen lähentymiseen
Lasten ja nuorten pelaamissa digipeleissä on rahapelejä muistuttavia koukuttavia elementtejä. Monet digipelit houkuttelevat pelaajaa esimerkiksi ostamaan loot boxeja (yllätyslaatikoita), pyöräyttämään onnenpyörää, ostamaan pelin ”alennusmyynnistä” pelissä hyödyllisen tavaran tai osallistumaan peleissä ostetuilla virtuaalitavaroilla pelin sisäiseen vedonlyöntiin. Näihin digipelien maksullisiin elementteihin voi usein toistuvina mikromaksuina kulua pelaajalla huomattavat summat rahaa. Vanhemman on tärkeää tiedostaa edellä kuvattu digipelaamisen ja rahapelaamisen lähentyminen, ja kiinnittää lapsen pelaamisessa huomiota rahankäyttöön. Vanhempana on hyvä olla perillä siitä, mitä pelejä lapsi pelaa, keskustella lapsen kanssa pelaamisesta ja asettaa pelaamiselle rajoja.
Vanhemman on hyvä pohtia myös omaa suhtautumistaan rahapelaamiseen sekä omia toimintatapojaan erilasisissa rahapelaamiseen liittyvissä tilanteissa. Esimerkiksi raaputusarvan ostaminen lapselle on ollut monissa kodeissa tuttu tilanne, jonka vanhemmat ovat saattaneet kokea harmittomana ilon tuojana lapselle. Täysi-ikäisille tarkoitetun arvan välittäminen alaikäiselle kuitenkin tutustuttaa lapsen turhaan rahapelaamisen maailmaan, ja herättää lapsessa usein ensimmäisiä houkuttavia tunteita rahapelaamista kohtaan. Niinpä suojatakseen lasta rahapelihaitoilta, on vanhempana ymmärrettävä, ettei rahapelejä tule pelata alaikäisen kanssa eikä välittää rahapelituotteita alaikäiselle.
Jari Hätinen
TtM, projektipäällikkö EHYT ry
Vanhemmille tukea pelikeskusteluun: https://ehyt.fi/paihde-peli-info/tukea-eri-elamantilanteisiin/ota-puheeksi-lapsen-rahankaytto-digipeleissa/
Urheiluseuratoimijoille tukea rahapelaamisen käsittelyyn: ehyt.fi/sportti
Castrén S, Grainger M, Lahti T, Alho H, Salonen AH. (2015). At-risk and problem gambling among adolescents: a convenience sample of first-year junior high school students in Finland. Subst Abuse Treat Prev Policy 10: 9.
Castrén, S., Järvinen-Tassopoulos, J. & Raitasalo, K. (2021). Money used in gaming is associated with problem gambling: Results of the ESPAD 2019 Finland. Journal of behavioral addictions.
Ehyt.fi/rahapelaaminen
Gavriel-Fried, B., Bronstein, I. & Sherpsky, I. (2015). The link between competitive sports and gambling behaviors among youths. The American journal on addictions, 24(3), 200-202.
Geisner, I. M., Grossbard, J., Tollison, S. & Larimer, M. E. (2012). Differences between Athletes and Non-Athletes in Risk and Health Behaviors in Graduating High School Seniors. Journal of child & adolescent substance abuse, 21(2), 156-166.
Kouluterveyskysely. 2023. THL.
Lootbox.fi
Molinaro, S., Benedetti, E., Scalese, M., Bastiani, L., Fortunato, L., Cerrai, S., Canale, N., Chomynova, P., Elekes, Z., Feijão, F., Fotiou, A., Kokkevi, A., Kraus, L., Rupšienė, L., Monshouwer, K., Nociar, A., Strizek, J., & Urdih Lazar, T. (2018). Prevalence of youth gambling and potential influence of substance use and other risk factors throughout 33 European countries: first results from the 2015 ESPAD study. Addiction, 113(10), 1862–1873.
Nelson, T. F., LaBrie, R. A., LaPlante, D. A., Stanton, M., Shaffer, H. J. & Wechsler, H. (2007). Sports Betting and Other Gambling in Athletes, Fans, and Other College Students. Research quarterly for exercise and sport, 78(4), 271-283
Raisamo, S., Halme, J., Murto, A. & Lintonen, T. (2013). Gambling-Related Harms Among Adolescents: A Population-Based Study. Journal of Gambling Studies, 29(1), 151–159.
Riley, B. J., Oster, C., Rahamathulla, M., & Lawn, S. (2021). Attitudes, Risk Factors, and Behaviours of Gambling among Adolescents and Young People: A Literature Review and Gap Analysis. International Journal of Environmental Research and Public Health 18(3), 984.
Räsänen, T. (2016a). Terveys pelissä: Nuorten rahapelaamisen yhteys riskikäyttäytymiseen.
Räsänen, T., Lintonen, T., Raisamo, S. & Konu, A. (2016b). How much gambling is too much? Identifying potential problem gambling among adolescents. International journal of adolescent medicine and health, 29(3), 1.
Räsänen, T., Lintonen, T., Tolvanen, A. & Konu, A. (2016c). The role of social support in the association between gambling, poor health and health risk-taking. Scandinavian journal of public health, 44(6), 593-598.
Salonen ym. Rahapelaaminen ja peliongelmat – Suomalaisten rahapelaaminen 2019. THL, Tilastoraportti 8/2020.
Silvennoinen, I. & Meriläinen, M. (2016). Nuoret pelissä – Tietoa kasvattajille Nuorten digitaalisesta pelaamisesta ja rahapelaamisesta. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. 5. uudistettu painos.
Suomalaisten rahapelaaminen 2023. THL. Tilastoraportti 15/2024.
Thl.fi/nuortenpelaaminen
Vinberg, M., Rosendahl, I., Durbeej, N. & Denhov, A. (2017). Spel om pengar inom idrotten. Centrum för psykiatriforskning. Dnr 2017/01.
Walther B, Morgenstern M, Hanewinkel R. (2012). Co-occurrence of addictive behaviours: personality factors related to substance use, gambling and computer gaming. Eur Addict Res. 18(4): 167–174.
Weinberger, A. H., Franco, C. A., Hoff, R. A., Pilver, C., Steinberg, M. A., Rugle, L., Wampler, J., Cavallo, D. A., Krishnan-Sarin, S., & Potenza, M. N. (2015). Cigarette smoking, problem-gambling severity, and health behaviors in high-school students. Addictive behaviors reports, 1, 40–48.
Tykkää, jaa